Strasbourgissa päämajaansa pitävä Euroopan neuvosto on 47 jäsenmaan organisaatio, jonka toiminnan painopisteet ovat ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolustamisessa. Yksi järjestön toimielimistä on kunta- ja aluehallinnon kongressi, johon kaikki jäsenmaat lähettävät valtuuskuntansa. Suomi liittyi vuonna 1989 neuvoston jäseneksi.
Kongressin suursaavutus on Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja, joka avattiin allekirjoitettavaksi lokakuussa vuonna 1985. Tapauksen kunniaksi neuvosto ja kongressi järjestävät jäsenmaissa vuosittain paikallisdemokratian viikkoa. Kongressin eräs mielenkiintoinen tehtävä on tarkkailla jäsenmaiden kunta- ja aluevaaleja. On tärkeää, että tarkkailua ei tehdä vain ns. uusissa demokratioissa tai jäsenmaissa, vaan myös maissa, jossa demokraattiset perinteet, kuten kunnallisvaalit, omaavat pitkäaikaisen historian.
Suomen kuntavaaleja saapuu tarkkailemaan - oikeus- ja työministerin sekä kunta- ja uudistusministerin allekirjoittaman kutsun pohjalta - kongressin valtuuskunta 5.-10.4.2017. Valtuuskuntaa johtaa kongressin sveitsiläinen jäsen Lelia Hunziker ja siihen kuuluu kaikkiaan 20 jäsentä. Jäseniä on Ranskasta, Turkista, Iso-Britanniasta, Albaniasta, Moldovasta, Espanjasta, Italiasta, Romaniasta, Virosta, Ukrainasta, Venäjältä, Serbiasta, Saksasta ja Georgiasta. Valtuuskunnan asiantuntijana on kreikkalainen professori Nikos Hlepas, joka on mm. Suomen kunta- ja aluehallinnon valmisteilla olevan maaraportin sihteeri. Neuvoston sihteeristöstä tulee Suomeen kolme edustajaa avustamaan valtuuskuntaa.
Valtuuskunta jakaantuu ryhmiin, jotka tarkkailevat vaaleja eri puolilla Suomea. He saavat perehdytystä oikeus- ja valtiovarainministeriöstä sekä Kuntaliitosta. Valtuuskunta toivoo voivansa tavata kutsun lähettäneet ministerit, Kuntaliiton johtoa, ja kongressin Suomen valtuuskunnan. Valtuuskunnan puheenjohtaja laatii, asiantuntijan tuella, kongressille raportin, jossa kuvataan vaalien eteneminen ja mahdollisia ongelmia tai havaintoja, joista voi olla hyötyä tai kiinnostavuutta muille jäsenmaille. Yleensä tarkkailussa katsotaan, vaikuttavatko viranomaiset tai luottamushenkilöt vaalien järjestämiseen, esim. estämällä vähemmistöpuolueiden kampanjointia, tai tukemalla valtapuolueita, miten vähemmistöt (kielelliset tai muut) otetaan huomioon, miten vaalitoimitukset järjestetään, mitä rajoituksia vaalimainonnalle asetetaan, miten äänet lasketaan, ja miten vaalitilaisuuksia ja äänestämistä valvotaan. Samoin kiinnostaa, miten vaalit järjestetään saaristo-oloissa tai harvaan asutuilla alueilla kuten Lapissa. Vielä ei tiedossa ole millä paikkakunnilla vieraat haluavat vaaleja tarkkailla.
Kuntavaalien vaalivalvojaiset järjestetään Kuntatalolla, ja liitto pyrkii järjestämään tarkkailijoille pääsyn tilaisuuteen.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.