Elinkeinopolitiikka

Elinkeinot ja työllisyys kuntastrategioissa

Tarkastettu

Globalisaatiokehitys, alueellinen eriytyminen ja kuntien taloudellisen pohjan muuttuminen tuovat eroja kuntien elinkeinopolitiikan toimenpidevalintoihin. Kunnallisen elinkeinopolitiikan käsite on laajentunut ja saanut uudenlaisia sisältöjä. 

​Pienemmissä kunnissa toiminta on edelleen yrityspalvelukeskeistä; tuetaan yrittäjyyttä ja organisoidaan yhteistyössä yrityspalveluorganisaatioiden kanssa neuvontaa, koulutusta, toimitiloja sekä asiantuntija- ja rahoituspalveluja. Kunnilla on keskeinen rooli osaamisperustan vahvistamisessa ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Kuntien ja seutukuntien markkinointiponnistukset vahvistavat onnistuessaan koko seudun tunnettuutta ja imagoa ja tällä tavoin myös yritysten toimintaedellytyksiä.

Globaalissa kilpailussa parhaat lähtökohdat on suurilla kaupunkiseuduilla, joiden monipuolisuus antaa mahdollisuuksia markkinoiden ja monipuolisten palvelujen yhdistymiseen ja sitä kautta uusien innovaatioiden ja kilpailuetujen syntymiseen. Suuremmat kaupungit ovat käynnistäneet innovaatiohankkeita, joilla tuetaan luovien rakenteiden ja palvelumallien kehittämistä. Ne pyrkivät parantamaan kansainvälistä asemaansa ja tunnettuuttaan panostamalla kaupunki- ja innovaatioympäristöjen  laatuun, kulttuuri- ja matkailupalveluihin ja kansainvälisen tason suurtapahtumiin.

Palvelutuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden vahvistamisen edellytyksenä on, että kunta integroi elinkeino-, työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipalvelunsa tehokkaasti ja luo uusia sektorirajat ylittäviä toimintatapoja. Eri politiikka-alueiden toimenpiteet integroiva näkökulma on jo tunnistettavissa monien kuntienPalvelutuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden vahvistamisen edellytyksenä on, että kunta integroi elinkeino-, työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipalvelunsa tehokkaasti ja luo uusia sektorirajat ylittäviä toimintatapoja. Eri politiikka-alueiden toimenpiteet integroiva näkökulma on jo tunnistettavissa monien kuntastrategioissa. 
 

tags