Varainhankinta ja sijoitustoiminta

Kunnan rahatoimen hoito

Tarkastettu

Kunnan rahatoimen tehtäviä ovat lainarahoitus, rahavarojen sijoittaminen, maksuvalmiuden ylläpitäminen ja maksuliikenteen hoito. Valtuusto päättää talousarviossa lainanotosta, lainanannosta ja pitkäaikaisista sijoituksista. Valtuusto voi siirtää toimivaltaa lainanotossa myös liikelaitoksen johtokunnalle. Valtuusto päättää niin ikään sijoitustoiminnan periaatteista. Muutoin kunnan rahatoimesta vastaa kunnanhallitus. Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa talousjohtaja tai muu rahatoimesta vastaava viranhaltija.

​Maksuvalmiuden ylläpito ja sijoitustoiminta

Rahoituksen suunnittelun tarve lähtee siitä, että menot ja tulot toteutuvat eriaikaisesti. Vuositasolla rahoituksen riittävyys osoitetaan rahoituslaskelmassa, joka laaditaan sekä talousarvion että tilinpäätöksen yhteydessä. Maksuvalmius-suunnitelmalla tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa talousarvion menot ja tulot jaksotetaan kuukausieriksi. Maksuvalmiussuunnitelma päivitetään rullaavasti edellisten kuukausien toteutumien perusteella. Kassabudjetoinnissa ennakoidaan päiväkohtaisesti kassaan ja kassasta maksuja.

Maksuvalmiussuunnittelun ja kassabudjetoinnin tarve ei rajoitu vain maksuvalmiuden varmistamiseen. Myös kassaylijäämien määrä ja ajoittuminen on kyettävä ennakoimaan, jotta niille saataisiin mahdollisimman hyvä tuotto. Tuoton hankkiminen sijoitetuille varoille edellyttää, että kunta arvioi säännöllisesti korkonäkemystään, sijoitustensa tuotto-odotusten toteutumista ja mahdollisuutta lisätä sijoitusten tuottoa vaihtamalla sijoitusvälineitä sekä muuttamalla sijoitusten juoksuaikoja tai korkoperusteita. Maksuvalmiuden turvaamiseen riittävät kunnassa yleensä 10–15 päivän kassamenoja vastaavat kassavarat. Investointien maksupostit saattavat tilapäisesti edellyttää tätä suurempaa kassavarantoa. Keskimäärin kuntien kassavarat vastaavat 35 päivän kassamenoja. Kunta on kassakriisissä, jos kunnan maksuvalmius on vain muutaman päivän suuruinen.

Sijoitustoiminta jakaantuu kunnan toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Toimialaan liittyvät sijoitukset ovat antolainoja sekä osake- ja osuuspääomasijoituksia, joiden tarkoituksena on rahoittaa kunnan toimintaan liittyvien tai sitä palvelevien yhteisöjen toiminnan käynnistämistä tai jatkumista. Rahoitus kohdistuu tällöin ensisijaisesti investointeihin. Sijoittamisella edistetään tavallisesti kunnan toimialaan kuuluvia päämääriä: esim. asuntotuotannon tukeminen, elinkeinorakenteen muutoksen edistäminen tai työllisyyden turvaaminen alueella tai paikkakunnalla. Yksinomaan voiton tavoittelu ei saisi olla vaikuttimena kunnan toimialaan liittyvässä sijoittamisessa.

Kassavarojen sijoittamisessa kyse on ensisijaisesti likvidien varojen sijoittamisesta turvaavasti ja tuottavasti. Tavallisesti tarvitaan joustoa sijoitusajassa sekä kohteen valinnassa ja vaihtamisessa, joten sitominen pitkän aikavälin asunto-, elinkeino- tai työllisyyspoliittisiin tavoitteisiin ei yleensä tule kysymykseen. Turvaavuus tarkoittaa luotto- ja hintariskin rajaamista siten, ettei vaaraa pääoman menettämisestä ole tai että se on vain vähäinen. Pörssiosakkeissa ja osakerahasto-osuuksissa hintariski voi olla merkittävä. Luottoriskiä on mm. erilaisissa yrityslainoissa. Korkoriski sisältyy kaikkiin sijoitus- ja lainapäätöksiin, joissa on korkotekijä.

Valtuuston tulisi asettaa sijoitusvälineiden käytölle enimmäisrajat sekä päättää periaatteista, joilla kassavaroja sidotaan vuotta pidemmäksi ajaksi. Periaatteisiin kuuluu myös hajauttaminen, joka voi koskea sijoitusaikaa, sijoitusvälinettä tai velallista. Yksittäistä sijoitusta koskeva toimivalta voidaan siirtää kunnanhallitukselle tai sijoitustoiminnasta vastaavalle viranhaltijalle. Toimivallan siirtäminen on tehtävä hallinto- tai johtosäännössä. 

Lainarahoitus käytännössä 

Kuntataloudessa lainarahoitusta tarvitaan investointien rahoittamiseen ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Lainojen osuus kuntatalouden menojen rahoituksessa on viime vuosina ollut 6-7 %:n luokkaa.

Lainat ryhmitellään kunnan ja kuntayhtymän taseessa pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin lainoihin. Pääsääntöisesti pitkäaikainen laina otetaan investoinnin rahoittamiseen ja lyhytaikaisella lainalla turvataan maksuvalmius. Sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton. Lainanotossa seurataan myös korkokehitystä: kun korot ovat laskusuunnassa voi olla edullista siirtää pitkäaikaisen lainan ottamista ja rahoittaa investointi aluksi lyhytaikaisella lainalla.

Kuvio: Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 1985-2016 ns. painelaskelman mukaan (Kuvio löytyy myös liitteet-osiosta)

 

Lainakanta 1985-2016

Kunnille ei ole asetettu lainakattoa. Lainarahoituksen osuus liikelaitos- ja muissa tuloa tuottavissa investoinneissa voi olla merkittävä. Verorahoitteisessa toiminnassa investoinnit rahoitetaan ensisijaisesti kertyneestä tulorahoituksesta.

Lainarahoitus on ollut pitkän aikavälin keskiarvona vajaa kolmasosa kuntien investointien hankintamenoista. Yhden vuoden investointimenoissa tai yksittäisessä hankkeessa lainan osuus voi olla suurempi. Kunnan lainakannan on katsottu olevan vielä kohtuullinen, jos sen osuus vuotuisista käyttötuloista jää kolmannekseen tai sitä pienemmäksi.

Kunnat ovat siirtäneet merkittävässä määrin tehtäviään omistamilleen yhtiöille. Tämän seurauksena iso osa kunta-alan lainavastuista on kuntien yhtiöissä. Kuntakonsernien lainat ovat keskimäärin yli kaksinkertaiset kuntien omiin lainoihin verrattuna.  

Rahoitusriskien hallinta 

Rahoitusmarkkinoiden muuttuessa ja palveluiden monipuolistuessa myös riskien hallinta korostuu. Riskit ja riskinsietokyky voivat olla kuntakohtaisia. Riski on ongelma, jos se vaikeuttaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja heikentää kuntalaisten asemaa korkeampien kustannusten tai pienempien tuottojen kautta. Kaikkia riskejä ei silti tarvitse aktiivisesti suojata. Riskien hallinta alkaa vastaamalla kysymykseen: ”mitä riskejä meillä on, mitä riskejä voimme ottaa ja mitä riskejä meidän tulee välttää?” Tavoite on minimoida vältettävät riskit siten, ettei synny uusia riskejä. Riskien hallintaan on kehitetty apuvälineitä, mm. johdannaisia. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa keino, sillä rahoitusriskien määrittäminen ja hallinta edellyttää koko rahatoimen läpikäyntiä, jolloin esim. jo toimintatapoja muuttamalla voi hallita ja rajata riskejä. On myös hyvä muistaa, että mahdolliset suojaavat toimenpiteet tehdään päätöksentekohetken tiedoilla, joten ”oikean ratkaisun” sijasta on syytä pyrkiä kassavirtojen parempaan ennakointiin.

Johdannaisten käyttö mahdollistaa rahoituksen hankkimisen ja riskien hallinnan erottamisen toisistaan. Laina sovitaan valitun rahoittajan kanssa, mutta esim. korkoriskiä hallitaan erillisellä sopimuksella (johdannaisella), mahdollisesti jopa eri tarjoajan kanssa. Koska johdannaiset ovat erillisiä sopimuksia, on syytä varmistua, ettei uusia riskejä synny.
 
On tärkeää tarkistaa myös erilaisten sopimusten mahdolliset tulevaisuuteen ulottuvat ehdot ja vastuiden jako osapuolten kesken. Kaikkia rahoitus- ja riskienhallintatoimenpiteitä on syytä vertailla - ei pelkästään keskenään vaan myös suhteessa havaittuun riskiin, jotta varmistetaan toimenpiteen vastaavan tavoitetta.
 
Kunnan verotuloihin ja valtionosuuksiin vaikuttaminen kunnan toimesta on rajallista. Alueellisen elinkeinoelämän ja siten oman kuntatalouden kehittäminen on kaikkien kuntien tavoitteena. Positiivinen kehitys lisää verotuloja kun taas päinvastainen kehitys tuo ongelmia, joita valtionosuusjärjestelmä osaltaan tasoittaa. Rahatoimen hoidossa ja riskien hallinnassa korostuu kunnan oma osaaminen. Toisaalta Kuntien Takauskeskus on osaltaan tehnyt mahdolliseksi Kuntarahoitus Oyj:n edullisen varainhankinnan maailmalta ja sen edelleen lainaamisen kunnille ja kuntayhtymille.

Tulojen ja menojen hallinta edellyttää toimivaa talouden ohjausta. Talousarvio ja taloussuunnittelu ovat perustyökaluja kuntatalouden hallinnassa. Erityisen tärkeätä kokonaisuuden hallinta on kuntien yhteistoiminnassa ja kuntakonsernissa.

tags

Jari Vaine

Jari Vaine
Jari
Vaine
erityisasiantuntija, rahoitusala
Vastuualueet
  • rahoitusmarkkinat ja sääntely
  • velkarahoitus ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot
  • sijoitustoiminta
  • johdannaiset
  • maksujen välitys ja maksuvalmiuden hoito
  • rahoituslaitosyhteistyö
Puhelinnumero
+358 9 771 2018
Organisaatio