Muutoksenhaku

Hallintovalitus

Tarkastettu

Hallintovalitus on yleensä valituslajina asioissa, joissa viranomaisen toimivalta perustuu erityislainsäädäntöön. Kuntalain muutoksenhakusäännökset ovat erityislakiin nähden toissijaisia ja syrjäytyvät, kun erityislaissa säädetään esimerkiksi oikaisumenettelystä ja hallintovalituksesta. Hallintovalituksiin sovelletaan hallintolainkäyttölain säännöksiä valitusmenettelystä.

Hallintovalitus tehdään hallinto-oikeudelle, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusviranomaisesta. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista, jollei erityislaissa ole säädetty muusta valitusajasta.

Päätöksen oikaisuvaatimus- ja valituskelpoisuus

Laissa säädetään erikseen, jos päätökseen saa vaatia oikaisua. Tällöin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituksen voi tehdä vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. 

Oikaisuvaatimuksen ja hallintovalituksen voi tehdä lopullisesta päätöstä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa hakea muutosta.

Valituskielto

Päätökseen kohdistuvasta valituskiellosta on erikseen säädettävä laissa. Valituskielto voi koskea myös jatkovalitusta, esimerkiksi valittamista hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Valitusoikeus

Päätöksestä saa valittaa asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitusoikeus on sillä, jolle päätöksellä on nimenomaisesti asetettu velvollisuus, rajoitus tai kielto. Valittaa voi myös se, jonka oikeus tai etu on evätty kokonaan tai osittain. Valitusoikeus on silläkin, jonka etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen päätös oikeudellisesti riittävän välittömästi vaikuttaa, vaikka päätöstä ei olisi muodollisesti kohdistettukaan häneen.

Lähtökohtaisesti pelkät välilliset vaikutukset eivät perusta valitusoikeutta. Viime kädessä valitusoikeus joudutaan harkitsemaan tapauskohtaisesti.

Aatteellisella yhdistyksellä ei yleensä ole katsottu olevan asianosaisen valitusoikeutta pelkästään sillä perusteella, että joku päätös koskee yhdistyksen sääntöjen mukaan sen toiminnan tarkoituksena olevaa asiaa. Mikäli rekisteröidylle yhdistykselle on lainsäädännössä annettu oikeus saattaa asia viranomaisessa vireille, näissä asioissa yhdistyksellä on lähtökohtaisesti myös valitusoikeus päätöksestä.

Viranomaisella on valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen. Se, milloin on kyse julkisen edun valvomisesta, ei aina ole yksiselitteistä. Kunnalla on joissain tapauksissa katsottu olevan hallintovalituksessa valitusoikeus paikallisten yleisten intressien valvojana. Esimerkiksi kunnan lakisääteistä tehtävää hoitavalla viranomaisella saattaa olla valitusoikeus julkisen edun valvojana.

Pelkästään se, että valitusviranomainen on kumonnut hallintoviranomaisen päätöksen tai muuttanut sitä, ei kuitenkaan perusta hallintoviranomaiselle valitusoikeutta.

KHO 8.2.2013 T 530: Asiassa oli kysymys pelastuslain mukaisesta velvollisuudesta nuohota asuinrakennuksen tulisija ja hormi. Hallinto-oikeus oli rakennuksen omistajan valituksen osittain hyväksyen muuttanut palotarkastajan päätöstä siten, että asunnon ja saunan tulisijat ja hormit oli nuohottava kolmen vuoden välein päätöksessä määrätyn kerran vuodessa tapahtuvan nuohouksen sijasta. Alueellisen pelastuslaitoksen hallinto-oikeuden päätöksestä tekemä valitus tutkittiin.

KHO 2005:26: KHO tutki opetuslautakunnan valituksen hallinto­oikeuden päätöksestä, jolla lautakunnan päätös oli kumottu ja toimittaja oli oikeutettu saamaan tieto asiakirjoista.

KHO 2004:54: Maa­aineslain mukaisena lupaviranomaisena ja valvontaviranomaisena toimivalla kaupungin ympäristölautakunnalla oli valvottavanaan olevan julkisen edun perusteella oikeus valittaa hallinto­oikeuden päätöksestä, jolla hallinto­oikeus oli kumonnut ympäristölautakunnan lupaviranomaisena tekemän päätöksen hylätä maa­aineslain mukainen lupahakemus ja palauttanut asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Sen sijaan kaupunginhallituksella ei ollut oikeutta tehdä valitusta hallinto­oikeuden päätöksestä.

KHO 31.12.2002 T 3510: Kunnanhallituksella oli vesilain 17 luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan säännös huomioon ottaen vetoamansa kunnan yleisen edun perusteella oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto­oikeuden päätökseen, jolla oli kumottu ympäristölupaviraston eräälle yhtiölle myöntämä lupa laiturin rakentamiseen.

Valitusoikeus oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimuspäätökseen saa hakea muutosta valittamalla myös se, jolla on lain mukaan valitusoikeus asiassa.

Jatkovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Jatkovalitusoikeus korkeimmalle hallinto-oikeudelle määräytyy ensi asteen muutoksenhakuelimen päätöksen lopputuloksen mukaan. Jatkovalituksen voi tehdä yleensä asianosainen, jonka valitus on jätetty tutkimatta tai on hylätty kokonaan tai osittain taikka jonka kannalta alkuperäistä hallintopäätöstä, johon hän oli tyytynyt, on jonkun muun valituksesta muutettu huonompaan suuntaan.

Viranomaisen jatkovalitusoikeus erityisesti silloin, kun sen päätös on kumottu tai päätöstä on ensi asteen muutoksenhaussa muutettu, on ollut tulkinnanvarainen niissä tapauksissa, joissa siitä ei ole nimenomaisesti säädetty. Jotta viranomaisella olisi tällaisessa tapauksessa jatkovalitusoikeus, edellytetään, että viranomainen on asiassa asianosaisen edustaja, valitusoikeudesta on säädetty nimenomaisesti laissa, tai asiassa tulkitaan olevan riittävän voimakas julkinen intressi, jota kyseinen viranomainen valvoo.

Valituslupajärjestelmä

Valituslupajärjestelmässä on kysymys siitä, että valitusviranomainen antaa ratkaisun itse asiaan ainoastaan, jos se myöntää valitusluvan. Kor­keim­mas­sa hal­lin­to-oi­keu­des­sa ei ole yleis­tä va­li­tus­lu­pa­jär­jes­tel­mää. Siitä, että muutoksenhakuun vaaditaan lupa, on säädettävä erityislaissa erikseen.

Erillistä valituslupahakemusta ei tarvitse laatia. Valittajan tulee valituslupakirjelmässä ilmoittaa käsityksensä myös siitä, miksi valituslupa tulisi myöntää. Jos valitusviranomainen ei myönnä valituslupaa, valitus jätetään tutkimatta valituslupaperusteen puuttumisen vuoksi.

Valituslupa on myönnettävä, jos:

  • lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi,
  • asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai
  • valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Valituskirjelmä

Hallintovalituksen voi tehdä ainoastaan laillisuusperusteella. Valittajan pitää nimenomaan vaatia päätöksen muuttamista tai kumoamista. Vaatimus päätöksen lainmukaisuuden tutkimisesta ei ole riittävän yksilöity. Jos asiassa tarvitaan valituslupa, valituskirjelmässä on ilmoitettava, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää.

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan muutosta,
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valitusviranomaisen tutkimisvalta

Kunnallisen itsehallinnon periaatteet eivät hallintovalituksessa rajoita valitusviranomaisen tutkimisvaltaa. Valitusviranomainen voi kumota päätöksen sellaisellakin perusteella, johon valittaja ei ole vedonnut. Lisäksi valitusviranomainen voi korvata päätöksen uudella päätöksellä ja näin nopeuttaa asian loppuunsaattamista. Näistä syistä hallintovalitus on korostetusti yksilölle oikeussuojaa antava muutoksenhakukeino.

Hallintovalitusta voi edeltää oikaisuvaatimusmenettely

Oikaisuvaatimuksesta hallintovalituksen esivaiheena säädetään erityislaissa. Tällöin muutoksenhaku valittamalla on mahdollista vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä. Jos oikaisuvaatimusta ei tehdä, asianosainen menettää myös mahdollisuuden muutoksenhakuun valittamalla.

Hallintolain yleisäännökset oikaisuvaatimusmenettelystä ovat toissijaisia erityislainsäädännön oikaisuvaatimussäännöksiin nähden. Jos erityislaissa on esimerkiksi säädetty oikaisuvaatimusajasta tai oikaisuvaatimusviranomaisesta, sovelletaan näitä säännöksiä hallintolain sijaan.

tags

Palvelusähköposti hallintolakimiehet

Palvelusähköposti hallintolakimiehet
Palvelusähköposti
hallintolakimiehet
hallintolakimiehet[at]kuntaliitto.fi
Vastuualueet
  • Palvelusähköposti hallintolakimiehet
  • Mm. kuntien hallintoon ja johtamisjärjestelmään, päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sekä julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset
  • Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
  • hallintolakimiehet@kuntaliitto.fi
Organisaatio