Muutoksenhaku

Kuntalain oikaisuvaatimus

Tarkastettu

Oikaisuvaatimusmenettely on kunnan sisäistä hallintomenettelyä. Oikaisuvaatimus on kunnallisvalituksen pakollinen esivaihe. Jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusmenettelyn ulkopuolelle on rajattu valtuuston päätökset. Valituskelpoisiin päätöksiin liitetään kunnallisvalitusosoitus hallinto-oikeudelle.

Kunnanhallituksen, kunnanhallituksen jaoston ja kunnanhallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus kunnanhallitukselle.  Vastaavasti lautakunnan, lautakunnan jaoston ja lautakunnan alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus lautakunnalle. Lautakuntien sijaan kunnassa voi olla valiokuntia.

Liikelaitoksen johtokunnan lakisääteisen toimivaltansa nojalla tekemistä päätöksistä tehdään oikaisuvaatimus johtokunnalle itselleen. Lisäksi asioissa, joissa hallintosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnalla on otto-oikeus, oikaisuvaatimus johtokunnan ja sen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään johtokunnalle.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla. Päätökseen, josta saa tehdä oikaisuvaatimuksen, on liitettävä oikaisuvaatimusohjeet.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Kunnan jäsen on:

  1. henkilö, jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas);
  2. yhteisö, laitos ja säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa; sekä
  3. se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa.

Yhteisöjä ovat esim. seurakunnat, kuntayhtymät, osakeyhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset. Oikeushenkilön kotipaikka määräytyy yleensä sääntöjen, yhtiöjärjestyksen, perussopimuksen tai vastaavan perusteella.

Myös kiinteistön omistaminen tai hallitseminen merkitsee kiinteistön sijaintikunnan jäsenyyttä. Kunta voi siten olla toisen kunnan jäsen kiinteistön omistajana tai vuokraajana.

Kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen, sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen, kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Liikelaitoskuntayhtymän jäsenenä voi olla myös kuntayhtymä. Tällöin liikelaitoskuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös jäsenenä oleva kuntayhtymä.

Oikaisuvaatimusaika ja päätöksen tiedoksianto

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen tiedoksi kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemän päivän kuluttua lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Hallintolain mukaista todisteellista tiedoksiantoa voidaan myös käyttää. Tiedoksiannon saajan suostumuksella päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti siten kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa säädetään. Tavallisessa sähköisessä tiedoksiannossa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. 1.6.2017 alkaen kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Muutoksenhakuajan laskemiseen sovelletaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta. Seuraavat määräaikalain säännökset on otettava huomioon:

  • sitä päivää, josta muutoksenhakuaika lasketaan alkavaksi, ei lueta määräaikaan,
  • jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, muutoksenhakemuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen ja
  • muutoksenhakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikaisuvaatimuksen käsittely

Oikaisuvaatimuksen käsittelyssä sovelletaan kuntalakia ja lisäksi hallintolain säännöksiä toissijaisina ja täydentävinä. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viivytyksettä, mikä tarkoittaa yleensä sitä, että asia on valmistelun jälkeen pyrittävä ottamaan toimielimen seuraavaan kokoukseen.

Oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta seuraavissa tilanteissa:

  • jos päätös, johon oikaisua hae­taan, koskee vain asian val­mis­telua tai täytän­töönpanoa,
  • jos oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole asianosainen eikä kunnan jäsen tai
  • jos oikaisuvaatimusaikaa ei ole nou­da­tettu.

Kun oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta, oikaisuvaatimusta ei ryhdytä sisällöllisesti käsittelemään eikä oikaisuvaatimuksen perusteisiin oteta kantaa.  Päätös, jolla oikaisuvaatimus on jätetty tutkimatta, tulee perustella.

Tutkimatta jättämispäätökseen liitetään kunnallisvalitusosoitus, koska on kysymys kunnan viranomaisen lopullisesta kannanotosta, ei valmistelusta tai täytäntöönpanosta. Valittaja saa tässä tilanteessa hallinto-oikeuden tutkittavaksi vain sen, onko kunnan viranomaisella ollut lailliset perusteet jättää oikaisuvaatimus tutkimatta. Jos valitus hyväksytään, asia palautuu oikaisuvaatimusviranomaiselle, jonka tulee tällöin ottaa oikaisuvaatimus käsiteltäväksi.

Asianosaisen kuulemisessa noudatetaan hallintolain 34 §:ää. Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisemista hänen vahingokseen, eikä vaatimusta jätetä tutkimatta tai heti perusteettomana hylätä.

KHO 2011:87: Sivistyslautakunta oli oikaisuvaatimuksen johdosta kumonnut aikaisemman päätöksensä, jolla koulun rehtorin virkaan oli valittu A. Lautakunta oli samalla valinnut virkaan B:n. Lautakunta ei ollut ennen päätöksentekoa varannut A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen johdosta. A:n oikeusturva edellytti, että hänelle varataan hallintolain 34 §:n mukaisesti tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksesta, jollei oikaisuvaatimusta jätetä tutkimatta tai hylätä heti perusteettomana.

Jos päätöksen tehneeltä viranomaiselta pyydetään lausunto oikaisuvaatimuksesta, on harkittava, antaako lausunnon sisältö aiheen asianosaisen kuulemiseen.

Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin, joita oikaisuvaatimuksessa esitetään, eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin. Oikaisuvaatimuksen väitteet laillisuusvirheistä tutkitaan. Jos oikaisuvaatimuksessa on tarkoituksenmukaisuusperusteita, harkitaan oikaisuvaatimuksen hyväksymistä esitetyillä tarkoituksenmukaisuusperusteilla. Oikaisuvaatimukseen annetussa päätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. Silloin kun alkuperäisen päätöksen on tehnyt toinen viranomainen, asiaa ei oikaisuvaatimuksen johdosta yleensä palauteta uudelleen käsiteltäväksi, vaikka tähän ei liene varsinaista estettä. 

Esteellisyys oikaisuvaatimuksen käsittelyssä

Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen saman asian käsittelyyn sen eri vaiheissa ei aiheuta esteellisyyttä. Oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä hallintoasiana eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lainkäyttönä. Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen käsiteltäväksi, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei pidetä esteellisenä.

Asiassa aiemmin päätöksen tehnyt viranhaltija voi yleensä osallistua oikaisuvaatimuksen käsittelyyn ja toimia esittelijänä (KHO 1.3.2001 T 344 ja 8.6.2000 T 1894).

Joissakin tilanteissa oma-aloitteinen jäävääminen oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on suositeltavaa ja perusteltua. Jos oikaisuvaatimuksessa on esimerkiksi kovaa kritiikkiä päätöksen tehnyttä viranhaltijaa kohtaan, voi tämä horjuttaa luottamusta viranhaltijan kykyyn toimia puolueettomasti ja riippumattomasti oikaisuvaatimuksen käsittelyssä.

Oikaisuvaatimuksen suhde hallintolain itseoikaisuun

Päätöksen tehnyt viranomainen voi oikaista virheelli­sen päätöksensä myös hallintolaissa säädetyillä edellytyksillä. Hallintolain asiavirheen ja kirjoitusvirheen korjaamis­menet­telyt poikke­avat kuntalain oi­kaisuvaati­mus­menette­lystä muun muassa seu­raa­vasti:

  • Korjaamismenettely ei ole muutoksenhaun edellytys.
  • Korjaamisvaatimuksen tekemiselle on viiden vuoden määräaika.
  • Korjaaminen voi tapahtua myös viranomaisen aloit­teesta.
  • Viranomaisella ei ole ehdotonta velvollisuutta korjata asia­virhet­tä, mutta lähtökohtana on, että viranomainen korjaa selvät virheet.
  • Asiavirhettä ei saa korjata asianosaisen vahingoksi ilman asianosaisen s­uos­tu­musta, ellei virhe ole ilmeinen eikä ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.
  • Kirjoitusvirhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä.
  • Lainvoiman saaneessa päätöksessä oleva virhe voidaan korjata ja myöskään oikaisuvaatimuksen tai valituksen vireilläolo ei estä päätöksessä olevan virheen korjaamista.
  • Korjaamisvaatimuksen hylkäävään päätökseen ei saa ha­kea muu­tosta.

Oikaisuvaatimuksen käsittely on ensisijainen päätöksen korjaamismenettelyyn nähden, koska viranomaisella on velvollisuus ratkaista oikaisuvaatimus. Kun oikaisuvaatimus on tehty, päätöksen muuttamisen tulee tapahtua oikaisuvaatimuksen johdosta, vaikka muutos olisi tehtävissä korjausmenettelyssä. Oikaisuvaatimuksen vireilläolo ei kuitenkaan estä päätöksen korjaamista sellaisella perusteella, johon oikaisuvaatimuksessa ei ole vedottu.

Jos viranomainen on ennen oikaisuvaatimuksen käsittelyä jo korjannut päätöksessään olleen asiavirheen, raukeaa alkuperäisestä päätöksestä tehty oikaisuvaatimus. Asiavirheen korjaaminen tarkoittaa, että aiempi päätös poistetaan, asia käsitellään uudelleen ja tehdään uusi päätös. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä uudesta päätöksestä.

tags

Palvelusähköposti hallintolakimiehet

Palvelusähköposti hallintolakimiehet
Palvelusähköposti
hallintolakimiehet
hallintolakimiehet[at]kuntaliitto.fi
Vastuualueet
  • Palvelusähköposti hallintolakimiehet
  • Mm. kuntien hallintoon ja johtamisjärjestelmään, päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sekä julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset
  • Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
  • hallintolakimiehet@kuntaliitto.fi
Organisaatio

Susanna Ijäs

Susanna Ijäs
Susanna
Ijäs
lakimies
Vastuualueet
  • kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
  • hallintomenettely
  • julkisuus ja tietosuoja
Puhelinnumero
+358 9 771 2097
Organisaatio

Riitta Myllymäki

Riitta Myllymäki
Riitta
Myllymäki
johtava lakimies
Vastuualueet
  • kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
  • hallintomenettely
  • julkisuus ja tietosuoja
  • vaalilainsäädäntö
  • kielilaki
  • kuntaliitokset
Puhelinnumero
+358 9 771 2463
Organisaatio

Saija Haapalehto

Saija Haapalehto
Saija
Haapalehto
lakimies
Vastuualueet
  • kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
  • hallintomenettely
  • julkisuus ja tietosuoja
Puhelinnumero
+358 9 771 2308
Organisaatio

Ida Sulin

Ida Sulin
Ida
Sulin
lakimies
Vastuualueet
  • kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
  • hallintomenettely
  • julkisuus ja tietosuoja
  • kielilaki
  • tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Puhelinnumero
+358 9 771 2467
Organisaatio

Tarja Krakau

Tarja Krakau
Tarja
Krakau
lakimies
Vastuualueet
  • kuntalaki ja yleinen kunnallisoikeus
  • hallintomenettely
  • julkisuus ja tietosuoja
Puhelinnumero
+358 9 771 2592
Organisaatio