Ympäristönsuojelu

Meluntorjunta

Tarkastettu
Rakennusmies

Meluntorjunnan yleinen päämäärä on terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, jossa ei ole meluhaittoja. Lisääntyvä melu on uhka ihmisen terveydelle ja ympäristön viihtyvyydelle.

Valtioneuvoston antoi vuonna 2006 periaatepäätöksen meluntorjunnasta, jonka tavoitteena on saada ympäristön melutasot ja melulle altistuminen merkittävästi alenemaan.

Päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä tulisi vuoteen 2020 mennessä saada vähintään 20 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2003.

Meluntorjunta on osa ympäristön pilaantumisen torjuntaa. Meluntorjunnan keskeiset tavoitteet ja välineet on esitetty ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa (86/2000 ja 169/2000). Lain tavoitteena on minimoida melun terveydelle aiheuttamat haittavaikutukset ja edistää elinympäristön viihtyisyyttä.

Ympäristönsuojelulain muutoksella (459/2004) ja valtioneuvoston asetuksella (801/2004) on pantu täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY (ympäristömeludirektiivi), lisäämällä lakiin meluselvitykset ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmat sekä tarkentamalla asetuksella niiden laatimiseen liittyviä toimenpiteitä.

Kunnista yli 100 000 asukkaan väestökeskittymät, joita asukastiheytensä perusteella voidaan pitää kaupunkimaisina alueina, joutuvat laatimaan meluselvitykset ja meluntorjuntasuunnitelmat viiden vuoden välein.

Ensimmäiset EU:n ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset valmistuivat vuonna 2007, jolloin Suomen kunnista meluselvityksessä oli mukana Helsinki. Vuonna 2012 direktiivin mukaiset meluselvitykset on tehty Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Lahdessa. Vuonna 2017 meluselvitykset tulee tehdä näiden lisäksi Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Melua torjutaan tehokkaimmin puuttumalla melupäästöjen syntymiseen. Meluntorjunnan huomioon ottaminen maankäytön ja liikenteen suunnittelussa on jatkossa entistä tärkeämpää. Samoin tulee huolehtia siitä, että myös vähämeluisia virkistysalueita on käytettävissä riittävästi.

Uusien asuntojen sijoittaminen alueille, missä melusta on ilmeistä haittaa, edellyttää sekä asuntojen että asuinympäristön suojaamista melulta. Rakenteellinen meluntorjunta on toissijaisena keino vähentää melua. Vaativimmissa kohteissa eri meluntorjuntakeinoja on syytä yhdistää parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.​​

Lisätietoa

 

Jenni Kuja-Aro

Jenni Kuja-Aro
Jenni
Kuja-Aro
asiantuntija
Vastuualueet
  • ilmastopolitiikka
  • ympäristövalvonta
  • meluntorjunta
  • kestävät hankinnat
  • ympäristövalistus
Puhelinnumero
+358 9 771 2355
Organisaatio