Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas

Tarkastettu

Manner-Suomen 301 kunnan sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat 3 262 euroa/asukas vuonna 2015. Terveydenhuollon osuus kustannuksista oli 57 %. Erikoissairaanhoidon osuus sosiaali- ja terveystoiminnasta oli 37,2 % eli 1 215 euroa/asukas ja perusterveydenhuollon osuus 19,0 % eli 621 euroa/asukas. Sosiaalitoimen euromääräiset nettokustannukset olivat 1 412 per asukas. Ikääntyvien ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien osuus sosiaalitoimesta oli yhteensä 25,7 % eli 363 euroa/asukas.

Tietojen lähde on Tilastokeskuksen Kuntataloustilasto 2015. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä. Kuntien taloustilastojen tietosisältö ja tiedonkeruu ovat uudistuneet, minkä vuoksi kuntataloustilaston tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisinä vuosina julkistettujen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tietojen kanssa. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa näin ei tehty. Lisäksi kuntien ja kuntayhtymien tehtäväluokitukseen on tullut muutoksia.​

Toimintakustannuksissa ovat mukana kunnan oman toiminnan, kuntayhtymän tai kuntayhtymien ja näiden ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannukset. Kunnan erikoissairaanhoidon menoissa on myös muita kuin oman sairaanhoitopiirin sairaalan/sairaaloiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia eli ostoja yliopistollisilta keskussairaaloilta, toisilta sairaanhoitopiireiltä, yksityisiltä tai eräillä kunnilla oman erikoissairaanhoidon menoja. Sama pätee myös toimintoihin, joiden palveluja kunnat ostavat ulkopuolelta oman organisaationsa.

Niissä kunnissa, joissa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat samassa organisaatiossa, kustannusten jako näiden kesken todennäköisesti ei ole kaikissa aivan yhtenevää. Näistä osassa on ollut vuosien mittaan myös yllättävän suuria muutoksia sekä muista poikkeavia toimintojen jakoja ja kustannusten kohdentamisia. Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshuollon erilaiset ratkaisut näkyvät myös nettomenojen kovin suurina eroina.

Oheisissa taulukoissa on helppokäyttöisessä muodossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisiä nettokustannuksia. Tietoja esitetään kunnittain, maakunnittain ja kuntakoon mukaan yhdisteltyinä sekä sairaanhoitopiireittäin ja erva-alueittain. Mukana ovat myös monipuolisemmin tehtäväluokittaiset kantatiedot euromääräisinä.

Aakkosjärjestyksessä esitettävien tietojen ohella on myös taulukoita, joissa tiedot esitetään nettokustannusten suuruuden mukaan laskevissa järjestyksissä toiminnoittain. Tietoja on vertailtu lisäksi Manner-Suomen kuntien keskimääräisiin nettokustannuksiin. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannuksista per asukas on laskettu myös tarvevakioidut kustannukset.

Kuntien nettokustannukset terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon ovat vain osa terveydenhuollon menoista. Työterveyshuolto ja yksityissektori tuottavat sairaanhoidon palveluja kunnissa erisuuruisia osuuksia väestön käyttämistä palveluista. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat nämä kustannukset. Tämän vuoksi kuntien nettokustannuksia ei pidä tulkita terveydenhuollon kokonaiskustannuksiksi. Sama pätee osin myös osaan sosiaalitoimen palveluista.

On tärkeää huomata kuntien ja alueiden väestön erilaisuudet. Esimerkiksi Kuhmoisissa, Luhangalla, Sysmässä, Puumalassa ja Vesannolla on väestössä ikäihmisiä suhteellisesti  3–4 kertaa enemmän kuin Limingassa, Tyrnävällä, Pornaisissa, Kempeleessä tai Espoossa. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 40 % suurempi ja HUSissa 20 % pienempi kuin koko maan keskimääräinen osuus. Jos toisessa kunnassa terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen tarvekerroin on 1,6 ja toisessa 0,8, muuttavat tarvetekijät menojen keskinäisen suuruusvertailun tyystin toisenlaiseksi.

Etäisyydet, työllisyys/työttömyys, väestön kasvu/väheneminen/ikärakenne, laitosvaltaiset rakenteet ja kunnan tarjoamien palvelujen osuus näkyvät mm. perusterveydenhuollon nettokustannuksissa per asukas. Näistä ääripäitä edustavat Pirkanmaalla sijaitseva Kangasala, joka käytti perusterveydenhuoltoon 273 €/asukas, ja Suomen päälaella sijaitseva Utsjoki, joka käytti 2 370 €/asukas. Nämä ovat vain esimerkkejä kuntien ja sairaanhoitopiirien erilaisuudesta.

Tilastokeskuksen Kuntatalous 2015 -tiedote (4.11.2016) ”Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat 17,9 miljardia euroa vuonna 2015” sisältää 317 kunnan ja 146 kuntayhtymän tiedot vuodelta 2015. 

Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos, THL, tuottaa vuosittain terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. 

Indeksejä ja tarvevakioituja menoja on syytä käyttää reaalimenojen rinnalla. Indeksit ja tarvevakioinnit auttavat suhteuttamaan ja ymmärtämään väestöltään erilaisten kuntien terveydenhuollon erilaiset nettotoimintamenot.​​ Kunnallisten palvelujen peittävyys on eri kunnissa erilainen - mm. työterveyshuollon ja yksityissektorin käytöstä johtuen. Kunnan menojen suuruuteen vaikuttavat luonnollisesti palvelujen monipuolisuus, oikea-aikainen saatavuus, riittävyys, rakenteet sekä asukkaiden käytettävissä olevat tulot.

Kelan ”Terveyspuntarin indeksien ja karttasovellusten avulla voit vertailla väestön alueellisia sairastavuuseroja yhtenä vuotena. Tietoja ei pidä sen sijaan käyttää valittujen alueiden arvojen vertailuun eri vuosina. Terveyspuntarin kansantaudit -sovelluksen tiedot päivittyvät edellisen vuoden osalta helmikuussa ja sairastavuusindeksit toukokuussa”.www.kela.fi/terveyspuntari

tags

Anu Nemlander

Anu Nemlander
Anu
Nemlander
Erityisasiantuntija, Tieto- ja taloustiimin esimies
Vastuualueet
  • terveydenhuollon talous ja palvelurakenteet
  • kuntien kustannusvertailut
  • terveydenhuollon asiakasmaksut
  • kansainvälinen toiminta
Puhelinnumero
+358 9 771 2612
Organisaatio

Mari Sjöholm

Mari Sjöholm
Mari
Sjöholm
Tietopalvelusuunnittelija
Vastuualueet
  • sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelut
Puhelinnumero
+358 9 771 2614
Organisaatio