Lastensuojelu

Tarkastettu

Sisältö:

Lastensuojelu on palveluja ja toimintoja, joilla vaikutetaan kunnassa asuvien lasten

  • kasvuoloihin,
  • ennaltaehkäistään ongelmien syntyä tai niiden vaikeutumista ja
  • tarvittaessa tuetaan ja kuntoutetaan lasta ja perhettä.

Lastensuojelulaissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena 18–20-vuotiasta. Lastensuojelun järjestämisestä vastaavat kunnat.

Lastensuojelulaki

Lastensuojelusta säädetään lastensuojelulailla (L 417/2007). Sosiaalihuoltolain (1301/2014) uudistuksen myötä lastensuojelun tehtäviin on tehty merkittäviä muutoksia, joiden tavoitteena on muun muassa vahvistaa varhaista tukea lapsiperheille ja lisätä lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta.

Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.

Lastensuojelu toteutetaan lapsi- ja perhekohtaisena lastensuojeluna tekemällä

  • asiakassuunnitelmia,
  • järjestämällä avohuollon tukitoimia,
  • tekemällä tarvittaessa kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä
  • toteuttamalla jälkihuolto.

Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluja ja toimintoja, joilla tuetaan lasta, nuorta ja perhettä silloin, kun lapsi ei ole lastensuojelun asiakkaana.

Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ehkäisevä lastensuojelu ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve eri vuorokauden aikoina edellyttää.

Lain mukaan lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Tämä edellyttää, että kunta määrittää lastensuojelun laadun sekä varmistaa lastensuojelupalvelujen toimivuuden ja räätälöinnin tarpeiden mukaan. Lastensuojelun tulee olla vaikuttavaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Lain mukaan kunnan tai kuntien yhdessä on laadittava hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Suunnitelman ohjausvaikutusta laaja-alaisesti kunnan toimintaan korostaa se, että suunnitelmassa esitettävät asiat on otettava huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on lakisääteinen lasten ja nuorten hyvinvointityön ja lastensuojelutyön ohjaamisen, johtamisen ja kehittämisen väline kunnassa.

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja asiantuntija-apu

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jonka tehtävä on valvoa lapsen edun toteutumista ja avustettava lasta puhevallan käytössä.

Lastensuojelulain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on perustettava lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävä on antaa lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle asiantuntija-apua liittyen muun muassa lapsen kasvuun ja kehitykseen, terveydenhuoltoon ja oikeudellisiin kysymyksiin.

Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on järjestettävä asiantuntija-avun lisäksi tutkimus-, hoito- ja terapiapalveluja lapselle ja järjestettävä kiireellisenä lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pahoinpitelyn epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut.

Lapsen osallisuus ja puhevalta

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä hienovaraisesti lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttävällä tavalla. 12-vuotta täyttänyt lapsi voi käyttää huoltajan ja muun laillisen edustajan lisäksi puhevaltaa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Jos huoltaja ei voi valvoa puolueettomasti lapsen etua ja edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi, lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään puhevaltaa huoltajan sijasta.  Edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin tai huolehdittava edunvalvojan hankkimisesta lapselle tai nuorelle.

Lastensuojelua toteutettaessa lastensuojelun työntekijöiden on tavattava henkilökohtaisesti lasta riittävän usein.

Ilmoitusvelvollisuus, yhteydenotto sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus

Seuraavat tahot ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelutarpeen selvittämistä:

  1. sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito;
  2. opetustoimi;
  3. nuorisotoimi;
  4. poliisitoimi;
  5. Rikosseuraamuslaitos;
  6. palo- ja pelastustoimi;
  7. sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja;
  8. opetuksen tai koulutuksen järjestäjä;
  9. seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta;
  10. kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus;
  11. hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö;
  12. koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö;
  13. Tulli;
  14. rajavartiolaitos;
  15. ulosottoviranomainen;
  16. Kansaneläkelaitos

Myös muu kuin yllä tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.

Ilmoitusvelvollisilla henkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille, kun heillä on syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu rikoslaissa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko tai sellainen rikoslaissa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös sosiaalihuoltolain mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi, jos yhteydenotto tehdään viipymättä ja yhteydenoton yhteydessä ilmoitetaan yhteydenottoon johtaneet syyt.

Ennen lapsen syntymää ilmoitusvelvollisten henkilöiden on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on syytä epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut.

Lastensuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus

Jos lapsi muuttaa pois kunnasta lastensuojelutarpeen selvittämisen aikana tai ollessaan lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ilmoitettava muutosta lapsen uudelle kotikunnalle tai asuinkunnalle. Uudelle koti- tai asuinkunnalle on tarvittaessa toimitettava myös ne asiaan liittyvät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseksi.

Lapsen uuden koti- tai asuinkunnan on jatkettava selvityksen tekemistä tai muita lastensuojelutoimenpiteitä.

Lastensuojeluasian vireille tulo, lastensuojelun tarpeen selvittäminen ja asiakkuuden alkaminen

Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

Lastensuojeluasian vireille tulon jälkeen on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve.

Lisäksi on tehtävä sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jollei arvioinnin tekeminen ole tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve.

Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kasvuolosuhteita sekä huoltajien tai muiden lapsen hoidosta. Arvioinnin tekemiseksi sosiaalityöntekijä voi olla yhteydessä lapselle läheisiin henkilöihin.  

Lastensuojelun asiakkuus alkaa sosiaalityöntekijän todettua selvityksen perusteella, että lapsi vaarantaa käyttäytymisellään terveyttään ja kehitystään ja että lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuus alkaa myös silloin, kun ryhdytään kiireellisiin toimiin lapsen terveyden ja kehityksen turvaamiseksi tai kun lapselle tai hänen perheelleen annetaan lastensuojelulaissa tarkoitettuja palveluja tai tukea ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista.

Lastensuojelutarvetta selvitettäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on järjestettävä neuvotteluja, joihin voivat lastensuojelun työntekijän arvion perusteella osallistua lapsi, vanhemmat, huoltajat ja muut lapsen kasvatuksesta vastaavat henkilöt tai lapsen huolenpitoon keskeisesti osallistuvat tai muutoin läheiset henkilöt. Neuvotteluihin osallistuvat myös tarpeelliset viranomais- ja yhteistyötahot.

Avohuollon tukitoimet

Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien, huoltajien ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia.

Avohuollon tukitoimia toteutetaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa.

Lastensuojelun avohuollon tukitoimina järjestettäviä palveluja:

  1. tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen
  2. lapsen taloudellista ja muuta tukemista koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä sekä muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä
  3. lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut
  4. tehostettu perhetyö
  5. perhekuntoutus
  6. muut lasta ja perhettä tukevia palvelut ja tukitoimet
  7. sijoitus avohuollon tukitoimena
  8. kiireellinen avohuollon tukitoimi

Kiireellinen sijoitus

Lapselle voidaan järjestää kiireellinen sijoitus sijaishuoltona, jos lapsi on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää. Sitä voidaan jatkaa lisää 30 päivää, mikäli tarvitaan lisäaikaa lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseksi tai riittävien tukitoimien kartoittamiseksi.

Kiireellisen sijoituksen jatkamisen edellytyksenä on, että tarvittavista lastensuojelutoimenpiteistä ei ole mahdollista päättää ilman lisäselvityksiä, välttämättömiä lisäselvityksiä ei ole mahdollista saada 30 päivässä kiireellisen sijoituksen alkamisesta ja kiireellisen sijoituksen jatkaminen on lapsen edun mukaista.

Huostaanotto

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos lastensuojelulaissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Näitä ovat:

  1. puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
  2. lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikoksen tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto ja sijaishuolto

Lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista asiantuntemusta ja muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta.

Ennen päätöksiä lapsen huostaanotosta ja sijaishuollosta sekä päätöstä huostassapidon lopettamisesta on selvitettävä lapsen oma mielipide ja varattava hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi.

Lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoa koskevan päätöksen tekee viranhaltija, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista.

Jos lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, asian ratkaisee hallinto-oikeus viranhaltijan hakemuksesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian.

Huostaanotetun lapsen huolto

Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Lasta koskevissa asioissa on pyrittävä yhteistoimintaan lapsen vanhemman ja huoltajan kanssa. Ensisijaisesti lapsen etu otetaan huomioon.

Sijaishuolto

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla.

Lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua.

Lapsi voidaan sijoittaa vankeusrangaistustaan suorittavan tai tutkintavankeudessa olevan vanhempansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi vankilan perheosastolle enintään siihen saakka, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Alle kolmivuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii.

Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa ja huoltajansa sekä sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa

Sijaishuollossa voidaan käyttää lastensuojelulaissa säädettyjä rajoitustoimenpiteitä. Yhteydenpidon rajoittaminen on rajoitustoimenpide, jota voidaan soveltaa sekä perhehoidossa että laitoshoidossa.

Laitoshuoltona järjestettävän sijaishuollon aikana lapseen saa kohdistaa myös muita rajoitustoimenpiteitä, joita ovat aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen, lähetysten luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen, eristäminen ja erityinen huolenpito.

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus tai muu edun turvaaminen välttämättä vaatii. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.

Rajoitustoimenpiteiden käytön seurannan ja valvonnan turvaamiseksi lastensuojelulaitoksen on kirjattava käyttämänsä rajoitustoimenpiteet: rajoitustoimenpiteen kuvaus, toimenpiteen peruste ja kesto, toimenpiteestä päättäneen, sen käytännössä toteuttaneen ja siinä läsnä olleen henkilön nimi sekä tarvittaessa erityinen syy. Lisäksi on mainittava toimenpiteen mahdollinen vaikutus hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Kirjaamisessa on myös mainittava, miten lasta on kuultu ennen rajoitustoimenpiteestä päättämistä tai sen toteuttamista ja lapsen mielipide asiasta. Kirjaamisten sisältö on lähetettävä tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle kuukausittain.

Lapsen kanssa tulee keskustella riittävästi häneen kohdistettujen rajoitustoimenpiteiden syistä ja mahdollisista vaikutuksista hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

Huostassapidon kesto ja lakkaaminen

Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, viranhaltijan tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Huostaanoton edellytysten lakkaamisesta huolimatta huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua.

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.

Harkittaessa lapsen etua huostassapidon lopettamista on otettava lisäksi huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide.

Huostassapito lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Tietojen antaminen lapselle ja mahdollisuus keskusteluun

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että sijaishuollossa olevalle lapselle selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä.

Lapselle on järjestettävä asiakassuunnitelmaan kirjattavalla tavalla riittävä mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää  kahden kesken ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista.

Ihmissuhteet ja yhteydenpito

Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuolella. Lapella on oikeus pitää heihin yhteyttä myös muulla tavoin, esimerkiksi puhelimitse tai lähettämällä ja vastaanottamalla kirjeitä tai muita viestejä.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja lapsen sijaishuoltopaikan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle lapselle läheisiin henkilöihin.

Jälkihuolto

Sijaishuollon päättymisen jälkeen lapselle tai nuorelle on järjestettävä jälkihuoltoa. Jälkihuolto on järjestettävä avohuollon tukitoimena sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin.

Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta.

Jälkihuoltoa ovat esimerkiksi asumisen ja toimeentulon turvaaminen ja palvelut, joita lapsi tai nuori tai häntä hoitavat henkilöt tarvitsevat.

Valvonta

Kun lapsi on sijoitettu jonkin muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle, lapsen sijoittaneen kunnan tulee ilmoittaa tarvittavien lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi ja sijaishuoltopaikan valvonnan toteuttamiseksi lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, joka pitää rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista.

Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lastensuojelulain mukaisesti ja lapsi saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.

Sijaishuoltopaikan toimintaa valvovat lisäksi sijoituskunta ja aluehallintovirasto.

Jos lapsen sijoittanut kunta havaitsee sijaishuoltopaikan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa sijoitettujen lasten hoitoon tai huolenpitoon, sen tulee ilmoittaa asiasta sijoituskunnalle ja aluehallintovirastolle sekä tiedossaan oleville muille lapsia samaan sijaishuoltopaikkaan sijoittaneille kunnille.

Aluehallintoviraston on seurattava lastensuojelulaitosten toimintaa myös omasta aloitteestaan tapahtuvien tarkastuskäyntien avulla ja erityisesti valvottava rajoitustoimenpiteiden käyttöä lastensuojelulaitoksissa. Aluehallintovirasto voi valvontaa toteuttaessaan varata lapselle tilaisuuden luottamukselliseen keskusteluun aluehallintoviraston edustajan kanssa.

Muualla verkossa

Lastensuojelulaki
Finlex

Lastensuojelun käsikirja
THL

Lastensuojelun tilastotietoja
THL:n tilastoraportti

Lastensuojelun tutkimus ja tieto
THL

tags

Aila Puustinen-Korhonen

Aila Puustinen-Korhonen
Aila
Puustinen-Korhonen
Erityisasiantuntija
Vastuualueet
  • lastensuojelu
  • lastensuojelun tutkimus ja kehittäminen
  • lastensuojelun tilastot
  • lapsiperheiden kotipalvelu
Puhelinnumero
+358 9 771 2610
Organisaatio