Kunnat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäjinä

Tarkastettu
isä lapsen kanssa

Kuntalain mukaan kunta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Sukupuolten tasa-arvo ja kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta.

Kunnilla on parhaimmat yhteiskunnalliset edellytykset lähellä kansalaisia vaikuttaa sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen kuntalaisten arjessa ja näin lisätä hyvinvointia. Hyvin järjestetyt palvelut, toimiva ja turvallinen arki sekä tasa-arvoinen päätöksenteko luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle.  

Kuntien tehtävinä on edistää molempia sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä estää välitöntä ja välillistä syrjintää. Käytännössä tämä tapahtuu osana monia eri tehtäväkokonaisuuksia: päätöksentekoa, toiminnan ja talouden ohjausta ja johtamista, palveluiden järjestämistä ja tuottamista, työnantajatehtäviä sekä paikallisen elinvoiman vahvistamista.

Kyse ei ole lisätehtävästä, vaan toimintatavoista, joilla lisätään kuntalaislähtöisyyttä, palvelujen laatua sekä niiden paremmalla kohdentumisella tehokkuutta. 

Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä välittömän ja välillisen syrjinnän ehkäisyssä on otettava huomioon, että sukupuoli ja muu tai useampi henkilökohtainen seikka voivat olla syynä moniperusteiseen syrjintään. Tällaisia ovat esimerkiksi ikä, asuinpaikka, taloudellinen ja sosiaalinen asema, tausta, uskonto ja seksuaalinen suuntautuminen. Erilaiset erot vaikuttavat kuntalaisten elämässä samanaikaisesti, ja esimerkiksi koululainen, vanhuspalveluiden asiakas tai vähemmistöryhmiin kuuluva on samanaikaisesti myös tyttö, poika, mies tai nainen. Esimerkiksi syrjäytyminen voi koskettaa naisia ja miehiä eri tavoin. 

Kunnat tasa-arvon edistäjinä

Vaikka Suomessa tasa-arvo on monissa asioissa saavutettu, edelleen on eroja sukupuolten ja eri vähemmistöryhmien hyvinvoinnissa ja mahdollisuuksien toteutumisessa käytännössä. Kunta-alalla on eroja sukupuolen mukaan esimerkiksi terveydessä ja hyvinvoinnissa, koulutuksessa ja koulutusalojen ammatillisessa jakautumisessa, työn ja perheen yhteensovittamisessa. Sukupuoleen perustava ja lähisuhdeväkivalta ovat vakavia ongelmia. Kuntademokratiassa naisten ja miesten edustus ja osallistuminen päätöksentekoon eivät ole tasapainossa. Kunnat voivat vaikuttaa erojen vähentämiseen ja luoda sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.

> Tasa-arvotiedon keskus Minna

Lainsäädäntö velvoittaa kuntia ja kuntayhtymiä

Laki naisten ja miesten tasa-arvosta koskee kunnan koko toimintaa: hallintoa ja päätöksentekoa, kuntalaisia ja heidän palvelujaan, kuntaa koulutuksen järjestäjänä ja oppilaitoksia sekä kuntaa työnantajana. Tasa-arvolaki velvoittaa kuntia ja kuntayhtymiä monella tapaa. Niiden tulee viranomaisina ja työnantajina estää syrjintä, edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti sekä noudattaa kiintiösäännöstä. Erityinen suunnitteluvelvoite on työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä. Toiminnallisella tasa-arvolla tarkoitetaan kuntalaisia koskevaa tasa-arvoa päätöksenteossa ja palveluissa. Työnantajan velvollisuus kattaa tasa-arvoisen henkilöstöpolitiikan. 

> Lainsäädäntö

> Kuntatyönantaja tasa-arvon edistäjänä

Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvasta ja perheväkivallan ehkäisemisestä toteutetaan hyvin paljon kunnissa ja alueilla. Suomi on ratifioinut sopimuksen 1.8.2015 osaksi lainsäädäntöä. 

> Valtioneuvoston asetus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Eurooppalainen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirja paikallishallinnossa

Eurooppalainen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirja paikallishallinnossa on hyvä käytännön ja kuntapolitiikan väline edistää tasa-arvoa kunnassa Suomen lainsäädännön mukaisesti. 

Kuntaliitto on suosittelut kunnille ja kuntakonsernin yhteisöille Eurooppalaista naisten ja miesten tasa-arvon paikallishallinnon peruskirjaa ja kehottaa, että kunnat ja kuntakonsernien yhteisöt hyväksyvät sen ja panevat sen käytännössä toimeen.

Tasa-arvon peruskirjan lähtökohtana on, että kunnilla on parhaimmat yhteiskunnalliset edellytykset lähellä kansalaisia vaikuttaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen kuntalaisten arjessa ja näin lisätä hyvinvointia. Tasa-arvon peruskirja kattaa kuntien demokraattisen vastuun ja päätöksenteon, palvelut, työnantajaroolin, sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyn ja kestävän kehityksen sekä yhdenvertaisuuden edistämisen moniperusteisen syrjinnän ehkäisemisenä. Peruskirjaan sitoutumisessa ei ole kyse lisätehtävästä, vaan toimintatapojen ja ajattelun muutoksesta, tasa-arvon edistämisestä Suomen lainsäädännön mukaisesti. 

Tutustu tasa-arvon peruskirjaan ilmaiseksi osoitteessa www.kuntaliitto.fi/kirjakauppa

Kuntaliitto kannustaa kuntia ja maakuntia edistämään tasa-arvoa tarjoamalla Eurooppalaiseen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjasta julkaistun oppaan Tasa-arvo ajan tasalle avulla.  Opas löytyy myös Kuntaliiton verkkokaupasta www.kuntaliitto.fi/kirjakauppa

> CEMR:n tasa-arvon peruskirjan osaamiskeskus

Sukupuolivaikutusten arviointi

Suvaus - sukupuolivaikutusten arviointi - on keskeinen väline tasa-arvon edistämiseksi palveluissa ja päätöksenteossa. Suvaus tarkoitta päätösten ja toimenpiteiden arvioimista ennakkoon siltä kannalta, millaisia vaikutuksia niillä voi olla naisiin, miehiin, tyttöihin ja poikiin.  Suvauksessa tunnistetaan mahdollisia eroja ja otetaan ne tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä itse toiminnassa. Kuntaliitto on suositellut sukupuolivaikutusten arviointia osana ennakoivaa vaikutusten arviointia. 

Naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi kunnissa tarvitaan

  • Poliitikkojen ja johdon sitoutumista
  • Resursseja ja organisointia
  • Tietopohjaa ja analyysia
  • Tasa-arvolainsäädännön tuntemista
  • Motivointia ja viestintää
  • Päättäjien ja viranhaltijoiden koulutusta
  • Tasa-arvon ottamista osaksi päätöksentekoa, toiminnan ohjausta ja palveluja, seurantaa ja arviointia 
     

Kuntaliitto tukee kuntien tasa-arvo-  ja yhdenvertaisuustyötä  

  • toimimalla kuntien toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lainsäädännön ja politiikan edunvalvojana
  • tarjoamalla kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille tasa-arvo-ja yhdenvertaisuusverkoston tiedon ja kokemuksen vaihtamiseksi 
  • koordinoimalla Eurooppalaisen naisten ja miesten paikallishallinnon tasa-arvon peruskirja -työtä Suomessa 
  • yhteistyöllä pohjoismaisten kuntaliittojen ja Euroopan kuntajärjestöjen kattojärjestön CEMR:n, Council for European Municipalities and Regions, tasa-arvokomiteassa 
  • toteuttamalla yhteisiä kehittämishankkeita kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa
    ​​

Kunnat yhdenvertaisuuden edistäjinä

Kuntien tulee edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa toiminnassa, viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy koskee koko kuntakonsernia - kuntaa, kuntayhtymiä ja myös kunnan yhtiöitä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää ovat häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Syrjinnän ehkäisyn lisäksi kuntayhtymien, kunnallisten liikelaitosten ja kuntaomisteisten yhtiöiden tulee edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti. Edistämisessä on usein kyse toimenpiteistä, joilla julkiset palvelut pyritään järjestämään syrjinnän vaarassa olevien ryhmien tarpeet paremmin huomioon ottavalla tavalla. Viranomaisilla ja koulutuksen järjestäjillä sekä työnantajilla, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, tulee olla kaikkia syrjintäperusteita koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma.

Lähtökohtana yhdenvertaisuussuunnitelmassa ovat arvio yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja arviossa havaitut kehittämiskohteet. Arviointi voi koskea esimerkiksi asioiden valmistelua, päätöksentekoa, johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua ja viestintää. Laajoissa ja muuten merkitykseltään tärkeissä hankkeissa on arvioitava vaikuttaako hanke syrjinnän vaarassa olevien ryhmien oikeuksiin, velvollisuuksiin tai asemaan.

Suunnitelman sisältö ja laajuus määräytyvät tehdyn arvion sekä kunnan voimavarojen ja toimintaympäristön pohjalta. Arvio kannattaa myös ottaa osaksi suunnitelmaa. Yhdenvertaisuussuunnittelu on hyvä tehdä osana muuta suunnittelua, mm. tasa-arvosuunnittelua, opetussuunnitelmia. Tärkeää on, että se on osa toimintaa, päätöksentekoa, toiminnan ja talouden ohjausta, seurantaa ja muuta toiminnan arviointia.

Koulutuksen järjestäjällä ja sen ylläpitämällä koululla ja oppilaitoksella on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Suunnitelma on oppilaitoskohtainen ja siinä tulee huomioida oppilaitoksen yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Suunnitelman sisältö ja laajuus määräytyvät koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tekemän yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioinnin perusteella. Viimekätinen vastuu suunnitelman laatimisesta on koulutuksen järjestäjällä.

Kuntaliitto toimii edunvalvojana kuntien yhdenvertaisuuden edistämisessä viranomaistoiminnan, palvelujen tarjoajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta. 

Lisätietoja:

> Yhdenvertaisuuslaki Finlex 1325

> Yhdenvertaisuus Kuntatyönantaja yhdenvertaisuuden edistäjänä

> Oikeusministeriön yhdenvertaisuussivusto

 

 

Sinikka Mikola

Sinikka Mikola
Sinikka
Mikola
Erityisasiantuntija, tiiminvetäjä
Vastuualueet
  • tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat
Puhelinnumero
+358 9 771 2210
Organisaatio