Verotus - Veroperustemuutokset

Veroperustemuutokset vuonna 2016

Tarkastettu

Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen perusteella vuodelle 2016 esitetyt veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja.  Kunnallisveron tuotto tulee jäämään veroperustemuutosten johdosta noin 262 miljoonaa euroa alhaisemmaksi. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen aiheuttaa noin 258 miljoonan laskun kuntien verotuloihin. Kiinteistöveroon tehtiin muutoksia, jotka mahdollistavat verotulojen kasvun noin 28 miljoonalla eurolla, mutta edellyttävät kuntien omia päätöksiä.

​Kunnallisverotukseen esitetyt muutokset

Valtion talousarvioesityksen mukaan tuloverotukseen on vuodelle 2016 tulossa pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja noin 262 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä.

Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla.

Tämän lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus ansiotulojen kasvua vastaavasti vähentää kunnallisveron tuottoa noin 49 miljoonalla eurolla. Muita verotuloja vähentäviä muutoksia ovat avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen (-13 milj.€) ja korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovapaus (-1 milj. €). Kunnallisveron tuottoa taas lisäävät muutokset mertityötulovähennyksen rakenteeseen (5 milj. €) ja asuntolainojen korkovähennyksen supistaminen siten, että koroista on vähennyskelpoista enää 60 % (14 milj. €). Kuntakohtaiset arviot vaikutukseista on nähtävissä liitteenä olevasta excelistä. Veromenetykset on esitetty kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisäyksenä. Arviot veroperustemuutosten vaikutuksista kuntien verotuloihin tarkentuvat budjettikäsittelyn edetessä ja eivät siten ole lopullisia.

Yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyy
 
Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 258 miljoonaa alhaisemmaksi. Kuntakohtaiset vaikutukset maksuunpantavaan veroon listattu tältäkin osin liitteenä olevassa excelissä omalla välilehdellään.

Vaikutus ei näy jaksotussyistä kokonaisuudessaan kuntien verotulojen kertymässä vielä vuonna 2016. Vuoden 2016 tilitykset vähenevät muutoksen johdosta arviolta -222 miljoonalla eurolla.
 
Kiinteistöverotuksen muutokset

Vuodelle 2016 kiinteistöverotuksen osalta muutettiin lakia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärän osalta.

Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lainsallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja –rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Nykyisin 64 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan määritelmää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien rakennuskieltojen osalta.

Valtionvarainministeriön arvion mukaan huomattavan moni kunta, joka tällä hetkellä soveltaa lain sallimia ylärajoja, käyttäisi hyväkseen mahdollisuutta korottaa kiinteistöveroprosenttia uusille ylärajoille. Tällä perusteella on arvioitu, että vuonna 2016 kunnille voisi kertyä lakimuutoksen mahdollistamien korotusten kautta noin 25 miljoonaa euroa lisää kiinteistöverotuloja. Vuonna 2017 kiinteistöverotulojen on tällä perusteella arvioitu kasvavan vielä noin 3 miljoonalla eurolla. Lakimuutos ei pakota kuntia korottamaan kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista.

Vuodelle 2017 päätettiin muutoksista yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin. Kuntien tulee siis viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa vähintään uusille alarajoille. Alarajojen korotuksien johdosta kunnille kertyisi noin 24,3 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksen osalta kertyisi lisää noin 17 miljoonaa euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta noin 7,3 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 60 kunnan olisi viimeistään vuonna 2017 korotettava yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 25 kunnan vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia. 

tags

Jukka Hakola

Jukka Hakola
Jukka
Hakola
Kehittämispäällikkö, verotus
Vastuualueet
  • verotus
  • verotuloennusteet
  • rahoitus
Puhelinnumero
+358 9 771 2086
Organisaatio