Tekniikka

Ajoneuvojen massat ja mitat

Tarkastettu

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta

Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti 7.11.2012, että raskaan liikenteen enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Valtioneuvosto hyväksyi korotukset 6.6.2013 antamassaan asetuksessa. Uudistuksella haetaan kokonaisuudessaan toteutettuna logistisia säästöjä raskaille maantiekuljetuksille.

Muutoksen tavoitteena olevien kuljetushyötyjen aikaansaaminen edellyttää, että tie- ja katuverkko sekä yksityistiet mahdollistavat mahdollisimman laajasti painoltaan ja korkeudeltaan asetuksen mukaiset nykyistä suuremmat kuormat.

​Säädösmuutokset

Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee uuden asetuksen myötä 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin. Viiden vuoden siirtymäaikana sallitaan tämänhetkiselle kalustolle nykyistä suuremmat kuormat.

Raskaiden ajoneuvoyhdistelmien suurin sallittu kokonaispaino on tällä hetkellä 60 tonnia. Säädökset sisältävät paljon painorajoja erilaisille akselivaihtoehdoille. Nykyiset säännökset ovat olleet voimassa vuodesta 1992. Suurin sallittu korkeus on 4,2 m. Kuitenkin autojenkulje-tusajoneuvojen suurin sallittu korkeus on 4,4 m.

Asetustekstit on kokonaisuudessaan liitteenä.

Aikataulu

Tie- ja katuverkolla on aluksi runsaasti sellaisia kohtia, joissa joudutaan rajoittamaan uusien ajoneuvojen liikennöintiä kantavuuden tai alikulkukorkeuksien vuoksi. Kunnat voivat poistaa rajoituksia omien investointiohjelmien sallimissa rajoissa. Kuntaliitto on arvioinut, että asetuk-sen mukaisilla ajoneuvoilla voidaan katuverkolla pääsääntöisesti ajaa 10…20 vuoden päästä.

Asetuksen vaikutukset

Tiestön ja katujen kunnon mahdollinen heikkeneminen lisää koko liikenteen ajokustannuksia. Liikenneverkkojen kunnossapitokustannukset kasvavat. Suuremmat ajoneuvoyhdistelmät saattavat merkitä erityisesti talvikeleillä lisääntyvää turvallisuusriskiä ja toimivuusongelmia esimerkiksi ylämäissä.

Elinkeinoelämän Keskusliiton arvioiden mukaan ehdotetut muutokset laskisivat Suomessa vuotuisia kuljetuskustannuksia 155 – 255 M€. Arvioiden mukaan kuljetusintensiivisen elinkeinoelämän kilpailukyky paranee.

Toimet kadunpidossa

Liikenteessä olevien täysimittaisten ajoneuvoyhdistelmien määrä vähenee teoreettisesti noin 10 %, jos kuljetettava materiaalimäärä pysyy nykyisenä. Ei ole tarkkaa tietoa, kuinka suuri osa yhdistelmistä tulee siirtymään täysimittaisiin uusiin massoihin.

Katuverkolla tulee nykyisten painorajoitettujen siltojen lisäksi olemaan vähintään 80 -120 siltaa, joille tulee jonkinasteinen painorajoitus. Kuntien tulee tehdä tarkemmat arviot, joiden pe-usteella painorajoitettavaksi tulevat kohteet nimetään. Lisäksi katuverkolla tulee arvioitavaksi ajoneuvon korkeuden noston vaikutukset.

Kunnat tukevat ja ylläpitävät myös merkittävissä määrin yksityisteitä. Vaikka kuntien kustannukset välittömästi eivät kasvaisikaan yksityisteillä, niiden tuen tarve tullee kasvamaan entisestään, jos niillä liikennöidään nykyistä vielä isommilla kuormilla.

Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet

Lokakuuhun 2013 mennessä tuli toteuttaa ensisijaisesti turvallisuuden edellyttämät liikenteen rajoituksia koskevat toimenpiteet. Rajoitusmerkeillä on merkittävä kaikki ne sillat , joissa on esitettyä alemmat alikulkukorkeudet tai siltojen kantavuus ei ole riittävää. Koska asetuksen voimaantulolle ei annettu lisäaikaa, kuntien tulee asettaa rajoitukset myös kaikkiin arvioimattomiin tai epäselviin kohteisiin turvallisuuden vuoksi.

Käytettäväksi tulevat lähinnä kielto- ja rajoitusmerkit Tieliikenneasetuksen nrot. 342-347. On huomattava, että ns. trippeliakselirajoitusmerkkiä ei ole asetuksessa, vaan se tulee tehdä lisäkilvellä.

”Liikennemerkkien käyttö kaduilla” - opas kertoo merkkien sijoittamisesta. Opas löytyy sekä painettuna raporttina että pdf-versiona Kuntaliiton verkkokaupasta Etusivu >> Tuotteet ja tie-topankki >> Verkkokauppa >> Liikennemerkkien käyttö kaduilla

Siltoja voidaan riskiluokitella alustavasti, jos sillassa ei ole vaurioita ja ne ovat suunnittelu Liikenneviraston (ent. Tiehallinto, Tielaitos, TVL) sillansuunnitteluohjeiden mukaisesti:

  • Mikäli silta on suunniteltu ennen vuotta 1965, se on riskikohde.
  • Mikäli silta on suunniteltu vuoden 1965 jälkeen ja se on huonokuntoinen, se on riskikohde.
  • Mikäli silta on suunniteltu vuoden 1965 jälkeen ja se on suunniteltu muilla suunnittelukuormilla kuin Ak1, Ek1 tai Ak1, Ek2 tai Lk1, Ek1 tai Lk1, Ek2 tai LM-kuorma, se on riskikohde.
  • Kaikki pyöreästä puutavarasta rakennetut sillat, erityisesti puupaalutuilla olevat, ovat riskikohteita.

Huom. Mikäli sillat on mitoitettu kunnan omien sillansuunnitteluohjeiden mukaisesti, alustavaa riskiluokittelua ei voida soveltaa.

Alustavalla riskiluokittelulla ei voi tehdä johtopäätelmiä, vaan kantavuusarvioinnit ja erilaiset analyysit on syytä toteuttaa silta-asiantuntijan toimesta esim. konsultilla, jos riittävää omaa osaamista ei ole. Arvioinneissa on syytä käydä läpi kaikki sillat esim. vanhimmista kohteista alkaen. Arvioinneissa tulee käyttää uusien massojen mukaisia kuormakaavioita ja huomioida mm. siltojen nykyinen kunto. Kantavuusarvioita tehtäessä tulee huomioida siirtymäajan säännökset, koska ne kasvattavat hieman myös telipainoja.

Myös kuntien vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä olevien siltojen kantavuudet tulee tarkastella, koska ehdotuksessa on esitetty VAK-kuljetuksien kokonaismassan nostoa 60t -> 68t. On mahdollista, että reittejä joudutaan suunnittelemaan uudestaan.Kunnat voivat käyttää näiden konsulttien asiantuntemusta esim. kantavuusarvioinneissa ja erilaisissa analyyseissä, jos omaa osaamista ei ole. Tarvittaessa yhteistyökysymyksissä voi verkottua myös alueellisten ELY-keskusten silta-asiantuntijoiden kanssa.
 
Katujen painorajoitukset ovat täysin mahdollisia pysyvästi tai ainakin kevätaikaan. Kuntien osoittamat nykyiset erikoiskuljetusreitit voisivat olla sellaisia, joiden katujen kantavuus lähtökohtaisesti voidaan arvioida olevan riittävä.

Katujen kantavuuden lisäksi tulee huomioida vesihuollon ja energiahuollon rakenteiden kestävyys. Erityisen riskialttiina pidämme vanhoja verkostorakenteita. Katurakenteiden kestävyys on erityisesti koetuksella niillä alueilla, joita ei ole peruskorjattu tai niihin on suoritettu ns. jälkiasennuksena erilaisia verkostoja. Eikä yleensä kuntien alempiasteista katuverkkoa ole mitoitettu näin raskaille ajoneuvoille.

Rajoitusmerkein voidaan rajoittaa myös suurempia katuverkkoalueita, mikäli esimerkiksi vanhat vesihuolto- tai kaukolämpöverkostot sitä edellyttävät. Rajoitukset tulee asettaa silloin kaikille rajoitettavan alueen sisääntuloreiteille. Mahdollisista ongelmakohteista tulee käynnistää keskustelut vesi- ja energiahuollon edustajien kanssa mahdollisimman pikaisesti.
 

Muutoin kadunrakenteisiin kuten päällysteisiin tehtävät toimet toteutetaan katujen kunnon kehityksen perusteella. Kuntokehityksessä tulee seurata erityisesti lisäpainon aiheuttamia rakenteellisia vaurioita ja reagoida niihin.

Kunnat voivat myöhemmin käynnistää alustavat ja valmistelevat tehtävät hankalimpien rajoitusten purkamiseksi rahoituksen puitteissa.

Nykyistä kookkaammille ajoneuvoille tietyt talvikelit lisäävät turvallisuusriskiä ja ongelmia ylämäissä. Talvikunnossapidon tasoa voi olla tarve paikoin tehostaa.

Yhteistyö Liikenneviraston ja ELY-keskusten kanssa

Liikenne- ja viestintäministeriö on kirjoittanut tiedotteessaan (6.6.2013), että strategisesti tärkeät kuljetusreitit arvioidaan yhteistyössä Liikenneviraston, kuntien, ELY- keskusten ja elinkeinoelämän kanssa. Valtion, varsinkin alempi asteisella, maantieverkolla tulee olemaan myös merkittävä määrä rajoitettavia siltoja. Kun maantieyhteyksiä arvioidaan, tulee keskusteluja käydä myös kuntien kanssa. On hyvä huomioida, että asetuksen perusteluteksteissä on maininta, että kunnille ei liikennemerkintöjen lisäksi synny muuta velvollisuutta. Yhdessä Liikenneviraston kanssa on tarpeen tarkistaa myös katuverkossa olevien rautateiden tasoristeyksien tilanne.

Maanteillä näiden uusien raskaiden ajoneuvojen käytössä on yleensä kyse pidemmän matkan yhteyksistä. Kunnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että asetuksen astuessa voimaan, esi-merkiksi paikallisissa kiviainesten tai muussa rakentamiseen liittyvissä kuljetuksissa voidaan käyttää uusia mitoituksia.

Lisätietoja

 

tags

Hanna Kemppainen

Hanna Kemppainen
Hanna
Kemppainen
yhdyskuntatekniikan asiantuntija
Vastuualueet
  • katujen ylläpito
  • infran rakennuttaminen
  • teknisen sektorin hankinnat
  • Kehto foorumin koordinointi
Puhelinnumero
+358 9 771 2377
Organisaatio