Energiatuotanto

Energialähteet

Tarkastettu

Hiili, öljy ja maakaasu

Hiili, öljy, maakaasu ovat fossiilisia ja uusiutumattomia energialähteitä, jotka ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana eläin- ja kasvijätteistä. Niitä käytetään Suomessa pääasiassa sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä teollisuuden polttoaineena. Öljystä jalostetaan lisäksi erilaiset liikenteen polttoaineet.

Uraani

Uraani luokitellaan uusiutumattomiin energialähteisiin. Sitä on maapallolla hyvin suuria määriä. Louhitusta luonnonuraanista saadaan rikastamalla ydinreaktoreiden käyttämää polttoainetta. Käytetystä sähköstä noin kolmannes on ydinvoimasta peräisin.

Turve

Turve on kotimainen ns. hitaasti uusiutuva energialähde. Sitä syntyy soilla kasvien hajoamisen seurauksena. Turvesoita on erityisen runsaasti Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Tärkein energiaturpeen käyttökohde on kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto.

Puu

Tärkeimpiä uusiutuvan puuenergian lähteitä ovat (metsä)hake, jota tehdään hakkuutähteistä sekä mekaanisen metsäteollisuuden erilaiset sivutuotteet kuten kuori ja sahanpuru. Haketta käytetään esim. aluelämmön tai kiinteistöjen lämmityspolttoaineena sekä voimalaitosten lisäpolttoaineena. Merkittävin puun energiahyödyntäjä on kemiallinen metsäteollisuus, joka käyttää selluprosessissa jäävän puun ligniiniainesta (mustalipeää) lämmön, sähkön ja höyryn tuotantoon. Puupelletit ja puubriketit ovat kuivasta puujätteestä (mm. purusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä) puristettua biopolttoainetta. Käyttökohteena on kiinteistöjen lämmitys.

Perinteinen puuklapi on erityisesti pientalojen lisälämmönlähde. Puusta tuotetaan myös biodieselöljyä.

Vesivoima

Vesivoima on vanhimpia sähköntuotantotapoja. Hyödyksi saatavan sähkön määrä vaihtelee vuotuisten sademäärien mukaan. Sähköntuotannon lisääminen vesivoimalla ei ole kovin todennäköistä, koska viimeisiä vapaita koskia tuskin valjastetaan. Vanhojen vesivoimaloiden kunnostamisella saadaan lisättyä sähköntuotantoa.

Tuulivoima

Vesivoiman ohella tuuli on vanhimpia tunnettuja energiantuotantotapoja. Tuulivoiman lisääminen on mahdollista erityisesti rannikolla, saaristossa ja Lapin tuntureissa. Tuulivoimateknologia on varsin kehittynyttä.  Yksittäisten kaupallisten voimaloiden koot ovat kasvussa. Tuulivoiman lisäämisen esteenä pidetään erityisesti maisemanäkökohtia, melua ja epätasaista sähköntuotantoa.

Lämpöpumppu

Lämpöpumpulla voidaan hyödyntää auringon maahan säteilemää ja maankuoreen varastoitunutta lämpöä eli ns. maalämpöä. Lämmön kerääminen tapahtuu maahan tai vesistöön asennetun putkiston ja jääkaappiperiaatteella toimivan pumpun eli kompressorin avulla. Myös ulkoilmasta ja huoneistojen poistoilmasta voidaan lämpöpumpulla ottaa talteen energiaa. Lämpöpumppuja hyödynnetään erityisesti pientalojen lämmityksessä sekä huonetilojen jäähdytyksessä.

Aurinkoenergia

Aurinkoenergian etuja ovat päästöttömyys, käyttövarmuus sekä kyky tuottaa sähköä. Aurinkopaneeleilla voidaan lämmittää käyttövettä. Aurinkokennoilla taas voidaan tuottaa suoraan sähköä. Aurinkoenergiaa hyödynnetään Suomessa erityisesti kesämökeillä ja yhdistettynä muihin lämmön tuotantotapoihin. Pienimuotoista aurinkosähköntuotantoa voidaan myös myydä sähköntoimittajille.

Biokaasu

Biokaasua (pääosin metaania) syntyy kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla mätänemisen seurauksena. Kaasu voidaan kerätä talteen ja käyttää lämmön tai sähkön tuotantoon tai liikennepolttoaineena.

Jätepolttoaineet

Kotitalouksista kerättäviä yhdyskuntajätteitä  ja osaa teollisuuden jätteistä voidaan käyttää energiantuotantoon lisäpolttoaineena tätä varten erikseen suunnitelluilla voimalaitoksilla.

Viljeltävät energialähteet

Peltobiomassoja, kuten pajua tai olkea, voidaan käyttää poltettavina energialähteinä puun tapaan. Erilaisista peltoviljelykasveista voidaan myös jalostaa nestemäisiä (alkoholit, kasviöljyt) tai kaasumaisia polttoaineita käytettäväksi ajoneuvoissa ja työkoneissa esimerkiksi sekoitettuna perinteisiin polttoaineisiin.

Vety

Vetytekniikka on tulevaisuuden energiamuoto mm. liikennepolttoaineena.  Tavoitteena on auringon säteilyn avulla hajottaa vesi vedyksi ja hapeksi. Vety otetaan talteen ja poltetaan aikanaan polttokennoissa, jolloin energia vapautuu sähkönä ja lämpönä. Vety on saasteeton energiavaihtoehto, mutta sen tuotanto vaatii vielä kehittämistä.

 

tags

Kalevi Luoma

Kalevi Luoma
Kalevi
Luoma
energiainsinööri
Vastuualueet
  • energia ja ympäristö
  • ilmastonmuutos
  • ilmansuojelu
Puhelinnumero
+358 9 771 2556
Organisaatio