Jätehuolto

Jätelakiuudistus

Tarkastettu

Hallituksen esitykseen (HE199/2010 vp) on tullut eduskuntakäsittelyssä joitain tarkistuksia. Tarkistusten perustelut ilmenevät ympäristövaliokunnan mietinnöstä (YmVM 23/2010 vp).
Jätelailla pannaan täytäntöön EU:n uusi jätedirektiivi ja saatetaan jätelainsäädäntö uudistetun perustuslain periaatteiden mukaiseksi. Jätelainsäädännön soveltamisala sekä keskeiset periaatteet ja velvollisuudet säilyivät jokseenkin ennallaan. Velvollisuuksista säädetään kuitenkin aiempaa täsmällisemmin.

Jätehuollon etusijajärjestys (jätehierarkia)

Uuteen jätelakiin on otettu uudistuneen EU-lainsäädännön mukainen viisiportainen jätehierarkia eli jätehuollon etusijajärjestys. Jätehierarkian toteuttamiseksi ehdotetaan toimia, joilla tähdätään jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämiseen sekä jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen. Uuden jätelain nojalla annettavalla jäteasetuksella on säädetty muun muassa eri jätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteista. Kaatopaikka-asetukseen tullaan ottamaan biohajoavan jätteen ja muun orgaanisen aineksen kaatopaikkakielto.

Kunnan jätehuoltovastuun laajuus

Kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisessä vastaa pääosin nykyistä vastuuta eräin tarkistuksin. Kunnan vastuulla on edelleenkin vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete.

Muutosta aikaisempaan on lähinnä se, että kunnan jätehuoltovastuulle kuuluu kaikki terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte myös siltä osin kuin on kyse yksityisen omistamista laitoksista. Uusia elementtejä ovat erityisesti:

  • ns. ”perälautapykälä” kunnan velvollisuudesta antaa jätehuoltopalveluja, jos niitä ei saa muuten,
  • joustomahdollisuus terveys- ja sosiaalipalvelujen ja koulutustoiminnan sekä julkisoikeudellisen hallinto- ja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteen jätehuollossa sekä
  • pakkausjätteen täysi tuottajavastuu ja siihen liittyvä kunnallinen täydentävä erilliskeräys.

Elinkeinotoiminnan yhdyskuntajäte on edelleenkin pääsääntöisesti kunnan vastuun ulkopuolella laissa nimenomaan säädetyin poikkeuksin. Kunnan vastuulla ovat yksityiset sosiaali-, terveys- ja opetuslaitokset, kivijalkakaupat, putkikeräys ja ns. perälautajäte. Ns. perälautajäte voi olla paitsi elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätettä, myös muuta jätettä, joka on mahdollista käsitellä yhdessä yhdyskuntajätteen kanssa.

Kunnallinen jäteyhtiö

Laissa on nimenomainen säännös siitä, että kunta voi siirtää jätehuollon toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kuntien tätä tarkoitusta varten perustamalle ja kuntien yhdessä omistamalle yhtiölle. Säännös ei aiheuta muutosta oikeudelliseen tilaan eikä edellytä toimenpiteitä.

Todettakoon, että kunnilta, jätelaitoksilta ja jäteyhtiöiltä ei ole kielletty markkinaehtoisen jätehuoltopalvelun antamista. Siihen liittyy kuitenkin hankinta- ja kilpailuoikeudellisia asioita. Jätelain 44 §:ssä edellytetään markkinaehtoisen toiminnan erittelemistä kirjanpidossa ja tilikausittaisia erillisiä laskelmia, jotka kuvaavat toiminnan taloudellista tulosta.

Kunnan jätehuoltoviranomainen

Jätelakiin on lisätty kunnan jätehuoltoviranomaisen käsite. Käsite ei lisää kunnan tehtäviä. Sillä korostetaan, että kunnissa on jätelain nojalla useita julkisen vallan käyttöä sisältäviä hallintotehtäviä, joiden hoitoon tulee nimetä tietty toimielin.

Kuntien yhteisen jäteyhtiön alueella kunnilla tulee olla jatkossa yhteinen toimielin jätehuollon viranomaistehtäviin. Kuntalain mukaisesti tällainen toimielin voi olla ns. yhteislautakunta tai kuntayhtymä. Käytännössä kysymykseen tullee lähinnä yhteislautakunta. Lakisääteinen yhteinen toimielin kuntien jätehuoltoyhtiön alueella merkitsee muutosta aikaisempaan.

Pakkausjätteen täysi tuottajavastuu

Tuottajavastuulle kuuluvien jätteiden jätehuollon järjestämiseen liittyviä vastuita ja velvollisuuksia on täsmennetty. Olennainen muutos on pakkausjätteen täysi tuottajavastuu, joka toteutetaan koko maan kattavalla aluekeräysverkostona.  Verkoston luomiselle on laissa siirtymäaika vuoden 2014 toukokuuhun asti. Jos pakkausjätettä ei toimiteta tuottajan keräykseen, kunnan vastuulla olevilla kiinteistöillä syntyvä jäte on edelleen kunnan vastuulla olevaa vaikka se olisikin pakkausjätettä.

Laissa on erityinen säännös siitä, että jos tuottaja ei järjestä maksutonta kiinteistökohtaista keräystä kunnat voivat huolehtia täydentävän pakkausjätteen erilliskeräyksen järjestämisestä kiinteistöillä (35 §:n 1 momentti). Tällaisessa tapauksessa pakkausjätteen kiinteistökohtaisesta lajittelusta ja erilliskeräyksestä voidaan antaa kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Tämän kunnallisen keräyksen kustannukset peritään jätemaksuina. Pakkausjäte toimitetaan tuottajalle.

Jos tuottaja tai kunta ei järjestä kiinteistökohtaista pakkausjätteen kuljetusta, jätteenkuljetusyritykset voivat tarjota pakkausjätteen erilliskeräyspalvelua kiinteistönhaltijoille, jos nämä sitä haluavat (41 §:n 3 momentti). Yritykset perivät kiinteistönhaltijoilta kuhunkin sopimukseen perustuvan yksityisoikeudellisen maksun palvelusta. Tämäkin pakkausjäte toimitetaan tuottajalle.

Lisäksi laissa on kunnille säädetty oikeus kunnallisen jätehuollon osana täydentää yleensäkin tuottajavastuun alaisten jätteiden keräystä siltä osin kuin tuottaja ei sitä järjestä (47 §:n 3 momentti). Tämä voi koskea muutakin tuottajavastuun alaista jätettä kuin pakkauksia. Kunnan täydentävä pakkausjätteen alueellinen erilliskeräys perustuu tähän säännökseen. Myös näissä keräyksissä kerätty tuottajavastuunalainen jäte on toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon.

Lisäksi laissa on yleinen säännös siitä, että tuottajavastuun alaisen jätteen keräyspalvelua voivat muutkin toimijat järjestää yhteistoiminnassa tuottajan kanssa (47 §:n 1 momentti). Tällainen palvelu ei voi syrjäyttää kunnalle erityisesti säädettyä pakkausjätteen kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen täydentävää järjestämismahdollisuutta. Tällaista palvelua voinevat muut toimijat kuitenkin järjestää tuottajan myötävaikutuksella kunnallisen jätehuollon osana järjestettävän muun tuottajavastuujätteen keräyksen rinnalle.

Kunnan jätehuoltomääräykset

Jätehuoltomääräysten antamisvaltuus kapenee koskemaan lähinnä kunnan vastuulla olevia jätteitä ja jätteen keräyksen ympäristö- ja terveyshaittojen torjuntaa. Elinkeinotoiminnan jätettä, kuten sen erilliskeräilyvelvoitteita koskeva sääntely tapahtunee tulevaisuudessa asetuksilla. 

Kunnat voivat edelleen määrätä kunnan vastuulla olevien jätemateriaalien syntypaikkalajittelusta. Tämä voi koskea myös kunnan järjestämään täydentävään kiinteistökohtaiseen erilliskeräykseen toimitettavia pakkausjätteitä.

Jätehuoltomääräyksissä voi esim. olla ohjaus siitä, mitä jätejaetta ei laiteta sekajätteeseen, vaan toimitetaan tuottajan keräykseen. Määräykset riippuvat siitä, mikä on todellinen keräyspistetilanne. Jätehuoltomääräyksissä voinee olla ohjaus tai määräys siitä, mitä tehdään niille syntypaikkalajitelluille pakkausjätteille, joita ei viedä tuottajan keräykseen eli määräys laittaa omaan kiinteistökohtaiseen keräykseen siellä, missä sellainen on ja muualla kunnan keräyspisteeseen.

Kuljetusjärjestelmä

Kunnan vastuulla olevan jätteen kuljetusjärjestelmä voi olla edelleenkin joko kunnan järjestämä eli kilpailuttama taikka kunnan niin päättäessä kiinteistönhaltijan tilaama eli sama kuin vanhan jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Kuntien päätöksenteolle kiinteistönhaltijan järjestämästä (sopimusperusteisesta) jätteenkuljetusjärjestelmästä on kuitenkin säädetty nimenomaiset edellytykset.

Vanhat sopimusperusteiset jätteenkuljetukset oli otettava uuden lain mukaiseen harkintaan viimeistään 30.4.2013. Muutos kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen voi tapahtua viimeistään 1.5.2017.

Lainsäädäntöä

tags

Nelli Tikka

Nelli Tikka
Nelli
Tikka
lakimies
Vastuualueet
  • ympäristönsuojelulainsäädäntö
  • jätelainsäädäntö
  • maa-aineslainsäädäntö
  • ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö
Puhelinnumero
+358 9 771 2573
Organisaatio