Asiakas unohtumassa jätelain uudistuksessa – vastuu säilytettävä kunnilla

(Kuntaliitto tiedottaa 10.3.2017) Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat kasvaa ja yritysten jätehuoltopalvelujen saatavuus heikentyä, mikäli jätelakiuudistus toteutuu tänään esitellyssä muodossa, varoittaa Kuntaliitto. Ympäristöministeriön asettama työryhmä esitti tänään julkaistussa raportissaan useita rajoituksia kuntaomisteisten jätehuolto-organisaatioiden toimintaedellytyksiin. Kuntaliitto jätti työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen ja täydentävän lausuman.

– Suomella ei ole kestävän kiertotalouden kehittämisen näkökulmasta varaa pelata osaavaa toimijaa eli kuntien jätehuolto-organisaatioita yhteisten talkoiden ulkopuolelle. Kunnalliset jätehuoltopalvelut ovat oiva esimerkki onnistuneesta kuntien välisestä yhteistoiminnasta, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi.

Työryhmä esittää, että kunnan velvollisuutta järjestää jätehuolto supistettaisiin niin, että se koskisi vain asumisessa ja kunnan toiminnassa syntyvää yhdyskuntajätettä. Kunnat ovat valtion ohjaamana ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla investoineet ja panostaneet nykyisen laajemman vastuunsa mukaisen jätehuollon järjestelyihin noin miljardi euroa.

– Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi kunnan jätehuoltovastuu tulisi säilyttää nykyisellään siten, että kuntien jätehuollon järjestämisvelvoitteeseen kuuluvat asumisen jätteiden lisäksi julkisen hallinto- ja palvelutoiminnan sekä yksityisen koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyskuntajätteet, erityisasiantuntija Tuulia Innala sanoo.

Kuntien sidosyksiköille säädettävä vähintään 15 prosentin ulosmyyntioikeus

Suomen hankintalaissa on muihin Euroopan maihin verrattuna rajoitettu tiukemmin sidosyksikköjen oikeutta myydä palveluja muille kuin omistajataholle. Eduskunta kuitenkin tunnisti jätehuollon erityispiirteet, minkä vuoksi hankintalaissa jätehuollon ulosmyyntiraja on 15 prosenttia vuonna 2017.  Työryhmä esitti tänään, että jätelakiin säädetään oma sidosyksikkösäännös ja että ulosmyyntiraja olisi 10 prosenttia.

Kuntaliiton mukaan ehdotettu ulosmyyntiraja ei ole jätehuollon toimialalla riittävä, koska jätehuollon tavoitteena on turvata jätehuoltopalveluiden saatavuus koko maassa ja toisaalta pitää kuntien toissijainen palveluvelvoite poikkeusmenettelynä.

– Pysyväksi ulosmyyntirajaksi tulee säätää hankintadirektiivin puitteissa vähintään 15 prosentin ulosmyynti ilman euromääräistä rajaa, varatoimitusjohtaja Timo Reina vaatii.

Erityisesti maaseutumaisten alueiden elinkeinotoimijoiden palvelut vaarassa

Jätehuolto on välttämättömyyspalvelu, jolla turvataan terveyden- ja ympäristönsuojelu. Kunnille on asetettu velvollisuus tarjota jätehuoltopalveluja myös yrityksille niiden pyyntöön perustuen, mikäli palveluja ei ole markkinoilta kohtuudella saatavissa.

Yksityiset jätehuoltopalvelumarkkinat eivät ole sijoittuneet Suomessa alueellisesti tasaisesti. Yksityiset jätehuoltotoimijat tukeutuvat lisäksi käsittelypalveluissaan merkittävästi kunnan palveluihin.

– Tänään julkaistussa raportissa on unohdettu kokonaan palvelun tarvitsijan näkökulma, mistä johtuen osa palvelua käyttävistä uhkaa jäädä jätehuoltopalvelun ulkopuolelle, sanoo Innala.

Innala muistuttaa, että ilman sidosyksikkötoimijoita tiettyjä jätehuoltopalveluja ei olisi alueellisesti saatavilla tai alueella olisi vain yksi kaupallinen toimija ilman kilpailua. Sidosyksiköt saattavat näin jopa edistää paikallista kilpailua.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Tuulia Innala, p. 040 572 2120