Metsätulon huomioon ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa

Metsätulon huomioon ottaminen maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa kuten mm. lasten päivähoidossa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa muutetaan, koska verohallinto ei enää ylläpidä varallisuusverotusta varten tarvitsemaansa rekisteriä tilakohtaisen metsäomaisuuden arvosta.

Metsätulo otetaan kuitenkin edelleen huomioon maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa. Metsätulon perusteeksi säädetään verohallituksen vahvistama kulloinkin voimassaoleva kuntakohtainen metsän keskimääräinen tuotto.

Muutos on tullut voimaan 1.1.2008.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002

Liite
Esimerkki metsätulon määräytymisestä

Asiakirjalähteet
HE 101/2007vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 a §:n muuttamisesta
StVM 10/2007 vp

EV 58/2007 vp

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 a §:n muuttamisesta (1217/2007)
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 28 a §:n muuttamisesta (1366/2007)
Verohallituksen päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta (1043/2007)

Metsätulon huomioon ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perusteena ovat yleensä henkilön ja tietyissä tilanteissa perheen tulot. Myös pääoman tuotto otetaan huomioon. Poikkeuksena on metsästä saatava tulo. Kun maksukyvyn määrätään asiakasmaksuja, metsätulo otetaan huomioon laskennallisena. Sen sijaan puun todellista myyntituloa ei oteta huomioon kertaluonteisena tulona. Jos myyntitulo talletetaan rahalaitokseen tms., sen tuotto otetaan huomioon normaaliin tapaan pääoman tuottona.

Asiakasmaksulain 10 a § 2 momenttia sovelletaan lasten päivähoidon maksuihin ja 10 b §:n 3 momenttia sovelletaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Jatkuvan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksuissa otetaan huomioon myös metsätulo, josta säädetään asiakasmaksuasetuksen 28 a §:n 2 momentissa. Asiakasmaksuasetuksen 28 a §:n 2 momentti on samansisältöinen kuin asiakasmaksulain 10 a §:n 2 momentti. Metsätulosta säädetään myös sosiaalihuoltolain 29 d §:ssä, jossa on säännökset kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin arvoon vaikuttavista tuloista.

Metsätulon huomioon ottaminen koskee

• lasten päivähoidon maksuja
• jatkuvan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksuja
• pitkäaikaista laitoshoitoa
• kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluseteli.

Varallisuusverotuksen poistuttua verohallinto ei enää ylläpidä tietoja varallisuusverotuksen piirissä olleesta metsäomaisuudesta. On kuitenkin pidetty tarkoituksenmukaisena, että myös jatkossa metsätulo otetaan huomioon entiseen tapaan laskennallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon maksukyvyn mukaan määräytyvissä maksuissa.

Vuoden 2008 alusta voimaan tullut asiakasmaksulain 10 a §:n 2 momentissa metsätulo otetaan huomioon verohallituksen kulloinkin vahvistaman kuntakohtaisen metsän keskimääräisen tuoton perusteella. Verohallitus on vahvistanut metsän keskimääräisen kuntakohtaisen tuoton vuodelta 2007 toimitettavaa verotusta varten (1043/2007). Tätä verohallituksen päätöstä noudatetaan toistaiseksi. Lainsäädäntöön tehdyt muutokset noudattavat vuonna 2007 käytössä ollutta Kuntaliiton ohjeistusta.

Vuoden 2008 alusta voimaan tullut asiakasmaksulain 10 a § 2 momentti kuuluu seuraavasti:

Metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 % ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 % alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.

Metsätulosta vähennetään puun tuottamisesta aiheutuvina keskimääräisinä kustannuksina 10 % sekä metsätalouden korot. Metsänhoitomaksua ei vähennetä nettotulosta. Metsätalouden korkoja eivät ole pääoman kasvattamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien menojen korot.

Jos metsänomistaja omistaa metsää useampia metsätiloja, lasketaan kullekin metsätilalle laskennallinen metsätulo, josta tehdään säädetyt vähennykset. Laskennalliset tilakohtaiset nettotulot lasketaan yhteen ja summa jaetaan 12 kuukaudella.  

Palvelun käyttäjän vaatimus metsätulon alentamiseksi

Verohallinto joutuu määrittelemään jatkossakin verohallinnon tarpeita varten metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton. Tuotto määritellään kuntakohtaisesti. Kun metsätulo määritellään kuntakohtaisesti, saattaa metsänomistajan metsätulo, joka aikaisemmin oli määritelty tilakohtaisesti, poiketa olennaisesti kunnan keskimääräisestä tuotosta. Esimerkiksi tilanomistajan metsä voi olla pääosin keskimääräistä huonompituottoista metsää, jolloin se ei vastaa kuntakohtaista metsän keskimääräistä vuotuista tuottoa kunnassa.

Jos henkilö katsoo, että hänen omistamansa metsän tuotto ei vastaa verohallituksen vahvistamaa metsän keskimääräistä tuottoa, hän voi pyytää arviota metsätulosta metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäkeskukselta. Metsätuloa on alennettava, jos metsätulo on 10 % alempi kuin laskennallinen arvio.

Asiakasmaksulainsäädännössä ei lähemmin määritellä sitä, millainen arvio metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäkeskukselta on pyydettävä vuotuisen hakkuumahdollisuuden arvioinnista. Verohallinnosta saadun tiedon mukaan metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset tekevät yleisesti ns. tila-arvioita mm. kiinteistökauppoja, vakuutusselvityksiä sekä perintö- ja lahjaverotuksen arvostamisratkaisuja varten. Tila-arvio perustuu arvioitavan kohteen puuston hakkuuarvoon ja ottaa huomioon aiheutuneita kuluja. Tila-arvio kuvaa metsän käyvän arvon arviointiajankohdan mukaisena. Metsän vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon voidaan arvioida olevan 1/10 tästä arvosta. Tästä tulkinnasta on keskusteltu sekä sosiaali- ja terveysministeriön että verohallinnon kanssa. Metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antamaa arvioita voidaan pitää voimassa 3–4 vuotta, jollei arviosta muuta ilmene tai asiasta ei muuta päätetä.

Maksusta päättävä kunnan tai kuntayhtymän viranomainen tekee vertailun verohallituksen päätöksen ja metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman arvion kesken ennen kuin niistä on tehty mitään vähennyksiä. Jos metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen arvio on 10 % pienempi, se otetaan metsätulon perusteeksi, josta tehdään laissa mainitut vähennykset.

Metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antama lausunto on yleensä maksullinen. Sen vuoksi asiakkaalle on kerrottava asiasta erityisesti silloin, jos häntä kehotettaisiin hankkimaan lisäselvitystä metsänhoitoyhdistykseltä tai metsäkeskukselta. 

Metsätulon selvittäminen verotuspäätöksestä

Metsätulon määräämiseksi tarvittavat tiedot saadaan viimeksi vahvistetusta verotuspäätöksestä (aikaisemmin verolippu). Verotuspäätöksessä on tiedot metsäomaisuuden sijainnista ja hehtaarimäärästä. Verotuspäätöksestä otetaan metsän pinta-alaksi se hehtaari-määrä, joka on määritelty metsämaaksi. Silloin kun metsäpinta-alan hehtaarimäärä muuttuu myynnin tai oston vuoksi, otetaan metsätulo huomioon palvelun käytön aikaisen metsäpinta-alan perusteella. Jos esimerkiksi metsäomaisuus on myyty kokonaan, välittömästi ennen kuin lapsi aloittaa kunnallisen päivähoidon, metsätuloa ei oteta huomioon viimeksi vahvistetun verotuksen perusteella.

Kuntaliiton kotisivuilla: kunnat.net > sosiaali ja terveys > asiakasmaksut > metsätulo on linkki verohallituksen kulloinkin voimassa olevaan päätökseen ja kuntaluetteloon.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja

Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat