Ihmiskaupan uhrien auttaminen

Ihmiskauppa on vakava vapauteen kohdistuva rikos, jolla on hyvin erilaisia ilmenemismuotoja. Ihmiskauppaan liittyy usein valtioiden rajat ylittäviä elementtejä. Suomi on pääasiassa ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa, mutta teko voi myös tapahtua kokonaisuudessaan Suomen rajojen sisäpuolella. Suomessa on tunnistettu kokonaan Suomen rajojen sisällä tapahtuvaa ihmiskauppaa, kokonaan toisessa maassa tapahtuvaa ihmiskauppaa sekä rajat ylittävää ihmiskauppaa. Mahdollinen uhriutuminen on voinut tapahtua lähtö- tai kauttakulkumaassa tai Suomessa.

​Ihmiskaupan uhrin auttamisesta sekä auttamisjärjestelmästä säädetään laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011, ns. vastaanottolaki). Auttamisjärjestelmää hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus. Vastaanottolain säännöksiä avusta ihmiskaupan uhrille sovelletaan ainoastaan auttamisjärjestelmässä oleviin ihmiskaupan uhreihin. Tilanteissa, joissa henkilö ei esimerkiksi itse halua rekisteröityä auttamisjärjestelmässä uhrina, häneen ei voida soveltaa erityisiä ihmiskaupan uhrien lainsäädäntöön kytkettyjä oikeuksia tai palveluita.

Uhri on oikeutettu auttamistoimiin riippumatta siitä, onko hänellä kotikunta Suomessa vai ei. Auttamistoimien järjestämisestä ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, vastaa Joutsenon vastaanottokeskus. Auttamistoimien järjestämisestä ihmiskaupan uhrille, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa, vastaa hänen kotikuntansa.

Ihmiskaupan uhriksi joutuneen lapsen ja ihmiskaupan uhrin mukana seuraavan lapsen auttamisessa Joutsenon vastaanottokeskus toimii yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle ihmiskaupan uhrille määrätään edustaja.

Kotikunta voi hakea ELY-keskukselta korvauksia ihmiskaupan uhrin erityisasemasta johtuvien kustannusten kattamiseksi. ELY-keskus pyytää auttamisjärjestelmältä lausunnon siitä, ovatko korvattaviksi haetut kustannukset aiheutuneet ihmiskaupan uhrin asemasta johtuvien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä. 

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164
lakimies Ida Sulin, puh. 050 563 3023

Ihmiskaupan uhrin auttaminen
Ihmiskauppa

Ihmiskaupan määritelmä

Euroopan neuvoston (EN) yleissopimuksessa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ihmiskauppa määritellään seuraavasti (4 artikla):

a) "ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen;

b) ihmiskaupan uhrin suostumuksella tämän artiklan a alakohdassa tarkoitettuun hyväksikäyttöön ei ole merkitystä, kun sen saamiseksi on käytetty jotakin a alakohdassa mainittua keinoa.

c) lapsen rekrytointi, kuljetus, siirto, kätkeminen tai vastaanottaminen hyväksikäyttötarkoituksessa katsotaan myös ihmiskaupaksi, vaikkei siinä käytettäisikään mitään edellä mainituista (a) keinoista.

Ihmiskauppa on vakava vapauteen kohdistuva rikos, jolla on hyvin erilaisia ilmenemismuotoja. Ihmiskaupan uhreja on voitu pakottaa prostituutioon, hän on voinut joutua toimimaan seksiteollisuudessa tai seksiviihteessä tai ihmiskauppaan voi liittyä muuta seksuaalista hyväksikäyttöä.

Ihmiskauppa voi olla myös työhön pakottamista. Uhrilla voidaan teettää kohtuuttoman pitkiä työpäiviä ilman vapaa-aikaa, työstä saatu palkka voi olla liian alhainen ja työtehtävistä ja työskentelyolosuhteista on voitu valehdella.

Ihmiskauppa voi olla myös avioliittoon tai muuhun perhesuhteeseen pakottamista, kerjäämiseen tai rikollisuuteen pakottamista tai ihmiselimillä ja -kudoksilla käytävää kauppaa.

Ihmiskauppaan liittyy usein valtioiden rajat ylittäviä elementtejä. Suomi on pääasiassa ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa, mutta teko voi tapahtua kokonaisuudessaan myös Suomen rajojen sisäpuolella. Mahdollinen uhriutuminen on voinut tapahtua lähtö- tai kauttakulkumaassa tai Suomessa.

Ihmiskaupan uhri 

Säännöksiä ihmiskaupan uhrin oikeuksista löytyy laista kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011, ns. vastaanottolaki). Ihmiskaupan uhreille myönnettävistä oleskeluluvista ja harkinta-ajasta on säännökset Ulkomaalaislaissa (301/2004).

Ihmiskaupan uhri voi olla rekisteröitynyt Joutsenon vastaanottokeskuksen hallinnoimaan auttamisjärjestelmään. Vastaanottolain säännöksiä avusta ihmiskaupan uhrille sovelletaan ainoastaan auttamisjärjestelmässä oleviin ihmiskaupan uhreihin. Tilanteissa, joissa henkilö ei esimerkiksi itse halua rekisteröityä auttamisjärjestelmässä uhrina, häneen ei voida soveltaa erityisiä ihmiskaupan uhrien lainsäädäntöön kytkettyjä oikeuksia tai palveluita. 

Alaikäinen ihmiskaupan uhri  

Ihmiskaupan uhriksi joutuneen lapsen ja ihmiskaupan uhrin mukana seuraavan lapsen auttamisessa Joutsenon vastaanottokeskus toimii yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Kuntien lastensuojeluviranomaisten rooli lapsiuhrien auttamisessa on keskeinen, koska kaikki lastensuojelutoimet ovat lastensuojeluviranomaisten toimivallassa.

Ilman huoltajaa olevalle alaikäiselle ihmiskaupan uhrille määrätään edustaja. 

Jos uhri on alaikäinen, tulisi kaikessa toiminnassa kiinnittää erityistä huomioita lapsen etuun sekä hänen kehityksensä ja terveytensä liittyviin seikkoihin. Lapsen etua arvioitaessa on otettava huomioon, mitä lastensuojelulaissa (417/2007) säädetään lapsen edun arvioimisesta.

Auttamisjärjestelmä 

Auttamisjärjestelmästä ja sen toiminnasta säädetään laissa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomaistoimija, jonka laissa säädettyihin tehtäviin kuuluu ihmiskaupan uhrien auttaminen. Auttamisjärjestelmää hallinnoi Joutsenon vastaanottokeskus. Auttamisjärjestelmä järjestää laissa määrättyjä auttamistoimia ihmiskaupan uhreille joko itse tai yhteistyössä uhrin kotikunnan kanssa. Auttamisjärjestelmän tehtävänä on varmistaa, että uhriksi joutuneen henkilön oikeudet toteutuvat ja hän saa ne palvelut, joita hän tarvitsee.

Uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrien oikea-aikainen tunnistaminen on avainasemassa heidän suojelemisekseen ja avunsaannin varmistamiseksi. Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen on edellytys sille, että rikoksentekijät saadaan vastuuseen teoistaan. Paikallistoimijat, mm. kuntien sosiaalityöntekijät tai lääkärit, voivat olla tärkeässä asemassa tunnistamisprosessissa.

Käytännössä henkilön tunnistaminen ihmiskaupan uhriksi on prosessi. Tunnistaminen tapahtuu yleensä kahdessa vaiheessa: Ensin arvioidaan, onko olemassa kohtuullisia perusteita olettaa, että henkilö voi olla ihmiskaupan uhri. Toisessa vaiheessa laissa määritelty viranomaistaho päättää virallisesti uhrin asemasta.

Jos kunnan viranhaltijalla tai työntekijällä on kohtuulliset syyt uskoa, että henkilö on ihmiskaupan uhri, hänen tulee henkilön suostumuksella ottaa yhteyttä auttamisjärjestelmään. Täyttä varmuutta uhrin asemasta tai tapahtuneesta ihmiskaupasta ei tarvitse olla ennen yhteydenottoa auttamisjärjestelmään.

Esitutkintaviranomainen tai syyttäjä tunnistaa ihmiskaupan uhrin käynnistäessään epäiltyä rikoslaissa tarkoitettua ihmiskaupparikosta koskevan esitutkinnan, jonka uhri tunnistettava henkilö mahdollisesti on.

Maahanmuuttovirasto tunnistaa ihmiskaupan uhrin myöntäessään tälle oleskeluluvan.

Myös Joutsenon vastaanottokeskus voi tietyissä tilanteissa tunnistaa monialaista asiantuntijaryhmää kuultuaan ihmiskaupan uhrin.

Uhrin ilmoittaminen auttamisjärjestelmään 

Jos kunnan viranhaltijalla tai työntekijällä on kohtuulliset syyt epäillä, että henkilö on ihmiskaupan uhri, hänen tulee henkilön suostumuksella ottaa yhteyttä auttamisjärjestelmään. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tekee hallintopäätökset uhrin ottamisesta auttamisjärjestelmään sekä auttamistoimien päättymisestä, uhrille myönnettävästä toipumis- tai harkinta-ajasta sekä uhrin varsinaisesta tunnistamisesta. Uhreilla on oikeus valittaa näistä päätöksistä.

Ihmiskaupan uhrien oleskelu Suomessa

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettavalle henkilölle, joka on Suomessa laillisesti, voidaan tarvittaessa myöntää toipumisaika. Auttamisjärjestelmä myöntää tarvittaessa toipumisaikaa auttamisjärjestelmään ottamisen yhteydessä 30 päiväksi, ja sitä voidaan jatkaa jopa 90 päivän mittaiseksi. Toipumisaika voidaan myöntää riippumatta uhrin kansalaisuudesta tai oleskelulupatilanteesta, esimerkiksi myös Suomen kansalaiselle.

Toipumisaikana ihmiskaupan uhrilla on mahdollisuus levätä, toipua ja harkita, haluaako hän ryhtyä yhteistyöhön poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen kanssa. Toipumisaikana ei saa panna täytäntöön uhriin mahdollisesti kohdistuvaa maastapoistamispäätöstä.

Ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole laillista oleskeluoikeutta Suomessa, voidaan lisäksi myöntää harkinta-aika. Harkinta-aika voidaan myöntää vähintään 30 päiväksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. Harkinta-aikana uhrin oleskelu Suomessa on laillista. Päätöksen harkinta-ajan antamisesta, jatkamisesta ja keskeyttämisestä tekee poliisi tai rajatarkastusviranomainen. Jos ihmiskaupan uhri otetaan auttamisjärjestelmään ennen kuin poliisi tai rajatarkastusviranomainen on tehnyt asiaa koskevan päätöksen, myös auttamisjärjestelmä voi päättää harkinta-ajan antamisesta, jatkamisesta ja keskeyttämisestä.

Maahanmuuttovirasto myöntää Suomessa olevalle ihmiskaupan uhrille tilapäisen oleskeluluvan, jos ihmiskaupan uhrin oleskelu Suomessa on perusteltua ihmiskaupan esitutkinnan tai tuomioistuinkäsittelyn vuoksi, ihmiskaupan uhri on valmis tekemään yhteistyötä viranomaisten kanssa ihmiskaupasta epäiltyjen kiinni saamiseksi eikä ihmiskaupan uhrilla ole enää siteitä ihmiskaupasta epäiltyihin.

Jos ihmiskaupan uhri on erityisen haavoittuvassa asemassa, oleskelulupa voidaan myöntää jatkuvana ja riippumatta uhrin yhteistyöhalukkuudesta. Oleskelulupaan ei ole kytketty toimeentulovaatimuksia. Oleskelulupa ei oikeuta perheenyhdistämiseen, paitsi jos lupa on myönnetty jatkuvana. 

Maahanmuuttovirasto voi myös myöntää muunlaisia oleskelulupia ihmiskaupan uhrille, esimerkiksi yksilöllisen inhimillisen syyn tai kansainvälisen suojelun perusteella.

Kunnan palvelut ihmiskaupan uhreille

Auttamistoimet

Vastaanottolain 38 a §:n mukaan ihmiskaupan uhrin auttamistoimiin kuuluu neuvonta ja ohjaus, turvallinen majoitus, vastaanottoraha tai toimeentulotuki, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut, oikeusapu sekä oikeudellinen neuvonta, ilman huoltajaa olevan lapsiuhrin vanhemman tai muun hänen tosiasiallisesta huollostaan vastanneen henkilön jäljittäminen ja turvallisen paluun tukeminen. Uhri on oikeutettu auttamistoimiin riippumatta siitä, onko hänellä kotikunta Suomessa vai ei.

Jos uhrilla on kotikunta Suomessa, vastaanottolain määrittelemistä ihmiskaupan uhrin auttamistoimenpiteistä vastaa kotikunta. Auttamisjärjestelmä toimii näissä tilanteissa vastaanottolain nojalla yhteistyössä kotikunnan kanssa. Joutsenon auttamisjärjestelmän rooli suhteessa kuntien palvelujärjestelmään on näissä tilanteissa lähinnä palveluihin ohjaava ja auttamistoimissa konsultoiva.

Kunta voi järjestää auttamistoimet itse tai palvelut voidaan ostaa julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Auttamisjärjestelmä järjestää vastaanottolain nojalla auttamistoimet ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa.

Auttamistoimet järjestetään ihmiskaupan uhrin yksilöllisen tuen tarpeen arvioinnin perusteella. Auttamistoimia järjestettäessä tulee ottaa huomioon uhrin iästä, turvattomasta asemasta sekä fyysisestä ja psyykkisestä tilasta johtuvat erityistarpeet ja sekä uhrin että auttamistoimia järjestävän henkilöstön turvallisuus.

Ihmiskaupan uhrin auttaminen on usein edellytys sille, että uhri kykenee ja pystyy irtautumaan hyväksikäytöstä ja toimimaan yhteistyössä viranomaisten, esimerkiksi esitutkintaviranomaisten, kanssa rikoksen tekijöiden vastuuseen saattamiseksi.

Laki toteaa myös, että ihmiskaupan uhria ei saa auttaa vastoin hänen tahtoaan, jollei lastensuojelulaissa toisin säädetä.

Ihmiskaupan uhri kunnan asukkaana

Ihmiskaupan uhri kunnan asukkaana on yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa oikeutettu sosiaalihuoltolain (1301/2014) ja terveydenhuoltolain (1326/2010) määrittelemiin palveluihin. Näiden palveluiden lisäksi hän on kuitenkin myös oikeutettu vastaanottolain 38 a §:n auttamistoimenpiteisiin täysimääräisesti, eli myös siltä osin kuin nämä eivät sisälly sosiaalihuoltolain tai terveydenhuoltolain palveluvalikoimaan.

Erityistarpeita voi liittyä esimerkiksi turvallisen asumisen järjestämiseen, käännös- ja tulkkitarpeisiin tai jäljittämistoimenpiteisiin. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen (TEM/2331/00.03.05.02/2013) mukaan ”kysymykseen saattavat tulla esimerkiksi kidutettuihin ja hyväksikäytettyihin erikoistunut psykologinen tai psykoterapeuttinen tuki ja tämän yhteydessä tarvittava tulkkaus, asumiseen ja sen turvallisuuteen liittyvät erityisjärjestelyt, muuttaminen pois työnantajan järjestämästä asunnosta tai kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkaan liittyvät, yhteistyössä poliisin kanssa toteutetut hälytysjärjestelmät, vartiointi ja piilomajoitus mahdollisesti toisella paikkakunnalla. Myös muun muassa nimen ja henkilötunnuksen vaihtaminen sekä ulkonäön kohtuullinen muuttaminen uhrin tunnistamisen estämiseksi saattavat olla tarpeen.”

Alaikäinen ihmiskaupan uhri lastensuojelussa

Ihmiskaupan uhriksi joutuneen lapsen ja ihmiskaupan uhrin mukana seuraavan lapsen auttamisessa Joutsenon vastaanottokeskus toimii yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Kuntien lastensuojeluviranomaisten rooli lapsiuhrien auttamisessa on keskeinen, koska kaikki lastensuojelutoimet ovat lastensuojeluviranomaisten toimivallassa.

Lastensuojelulakia sovelletaan Suomessa olevaan alaikäiseen lapseen. Lastensuojelun järjestämisestä vastaa lain 16 §:n mukaan lapsen tai nuoren kotikunta. Jos se kunta, jossa lapsi tai nuori pääasiallisesti asuu, ei ole hänen kotikuntansa, lastensuojelun järjestämisestä vastaa lapsen tai nuoren asuinkunta. Kiireellisestä sijoitusta koskevan päätöksen tekemisestä vastaa lapsen tilapäinen oleskelukunta, jos lapsen koti- tai asuinkunta ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa tai päätöksen tekemistä ei voida viivyttää vaarantamatta kiireellisen sijoituksen tarkoituksen toteutumista.

Lapsiuhrien ja ihmiskaupan uhrien mukana seuraaviin lapsiin liittyvät tilanteet on aina käsiteltävä yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti. Lastensuojeluviranomaisen rooli lapsen auttamisessa voi vaihdella tapauskohtaisesti. Akuuteissa tilanteissa saatetaan tarvita uhrin kiireellistä sijoitusta tai erilaisia suojelutoimia, jolloin toimijoina ovat kunnan lastensuojelutyöntekijät. Lastensuojeluviranomaiset tekevät tällöin yhteistyötä Joutsenon vastaanottokeskuksen kanssa.

Lapsiuhrien osalta tulee huomioida monia ihmiskauppailmiöön liittyviä tekijöitä. Lapsen ensivaiheen suojaamistoimenpiteet kuten lapsen saaminen turvalliseen ympäristöön ja pitäminen poissa rikoksesta epäiltyjen vaikutuspiiristä esimerkiksi kiireellisen sijoituksen ja rajoituspäätöksen avulla voivat olla tärkeitä lapsen suojaamiseksi ja auttamiseksi. On huomioitava myös se, että lapsen vanhemmat tai huoltajat voivat olla osallisina hänen saattamisekseen ihmiskaupan uhriksi.

Kunnan kustannusten korvaaminen 

Kun ihmiskaupan uhrilla on kotikunta, tulevat kaikki auttamisesta koituvat kustannukset kotikunnan kustannettaviksi. Kotikunta voi hakea ELY-keskukselta korvauksia ihmiskaupan uhrin erityisasemasta johtuvien kustannusten kattamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vastaanottolain nojalla järjestettyjen auttamistoimenpiteiden kustannusten korvauksia. ELY-keskus pyytää auttamisjärjestelmältä lausunnon siitä, ovatko korvattaviksi haetut kustannukset aiheutuneet ihmiskaupan uhrin asemasta johtuvien toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä.

Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut laissa tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt laissa tarkoitetun sopimuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Korvauksia on kotoutumislain 54 §:n mukaan haettava ELY-keskukselle osoitetulla hakemuksella viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan.

Korvauksia voidaan maksaa myös kuntayhtymälle.

Käytännössä on ollut mahdollista hakea ELY-keskukselta ennakkohyväksyntä poikkeuksellisen isoille kuluille.

Kunnat voivat hankkia palvelut esim. alla olevilta järjestöiltä ja saada kustannukset korvattua.

Tietoa paikallistason ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostamisesta

Itämeren valtioiden neuvosto: Kuntien toimintaohjeet, Ihmiskaupan vastaisen toiminnan tehostaminen paikallistasolla (Toim. Anniina Jokinen) 2015.

http://www.cbss.org/wp-content/uploads/2016/03/Guidelines-for-Municipalities-FIN.pdf

Tukipalveluja ihmiskaupan uhreille tarjoavat järjestöt: 

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä
Joutsenon vastaanottokeskus
Läykäntie 53
54190 Konnunsuo
24/7 infonumero: 0295463177
sähköposti: ihmiskauppa.auttamisjarjestelma@intermin.fi

Monika-Naiset ry
Kohderyhmä: Väkivaltaa kokeneet maahanmuuttajataustaiset naiset ja lapset
Tukipalvelut: Turvakoti Mona (kriisiasuminen, psykososiaalinen tuki, neuvonta ja palveluohjaus), Voimavarakeskus Monika (valtakunnallinen auttava puhelin, kriisityö, psykososiaalinen tuki, neuvonta, palveluohjaus, vertaistukiryhmät, tukiasuminen), MoniNaisten Tila (kotoutumisen ja työllistymisen tukipalvelut)  
Maantieteellinen alue: Voimavarakeskuksen ja MoniNaisten Tilan vastaanotot: Helsinki, Vantaa; Turvakoti Mona: valtakunnallinen
Yhteystiedot: http://monikanaiset.fi/yhteystiedot/

Pakolaisneuvonta ry
Kohderyhmä: Turvapaikanhakijat ja oleskelulupaa odottavat tai ilman sitä olevat ulkomaalaiset
Tukipalvelut: Neuvonta ja oikeudellinen avustaminen oleskelulupa-asioissa ja turvapaikkaprosessissa
Maantieteellinen alue: Koko maa 
Yhteystiedot: http://www.pakolaisneuvonta.fi ja http://www.paperittomat.fi/

Pro-tukipiste ry
Kohderyhmä: Seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneet ihmiskaupan uhrit, seksi- ja erotiikka-alalla työskentelevät
Tukipalvelut: kriisityö, psykososiaalinen tuki, neuvonta, palveluohjaus, matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelut
Maantieteellinen alue: Pääkaupunkiseutu, Pirkanmaa
Yhteystiedot: http://pro-tukipiste.fi/yhteystiedot/

Rikosuhripäivystys
Kohderyhmä: Kaikki ihmiskaupan ja muiden rikosten uhrit 
Tukipalvelut: kriisityö, psykososiaalinen tuki (tukihenkilötoiminta), neuvonta (etenkin liittyen rikos- ja viranomaisprosesseihin), palveluohjaus
Maantieteellinen alue: Koko maa (7 aluetoimistoa, 29 toimipistettä)
Yhteystiedot: http://www.riku.fi/fi/yhteystiedot/

Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 Helsinki
puh. 09 4542 440
sähköposti: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi

SUOMEN KUNTALIITTO

Hanna Tainio                         Tarja Myllärinen
varatoimitusjohtaja                johtaja, sosiaali- ja terveysasiat