Kuntauutinen on julkaistu 22.4.2016

Kuntatalouden tila

Kuntatalouden tilaa viime vuonna voidaan luonnehtia tiukaksi, mutta ennusteisiin nähden odotettua paremmaksi. Hitaasta talouskasvusta, tuolle vuodelle ajoittuneista huomattavista valtionosuusleikkauksista sekä lisääntyneestä pitkäaikaistyöttömyydestä huolimatta kuntien ja kuntayhtymien viime vuoden tilikauden tulos oli noin 300 milj. euroa. Se on selvästi parempi tulos kuin mitä vielä viime syksyn kuntatalousohjelmassa ennakoitiin. Odotettua paremmin kehittyi myös kuntien velkaantuminen: Kun syksyllä arvioitiin, että kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousee viime vuonna 18,2 mrd. euroon niin toteutuma olikin 17,0 mrd. euroa. Velkaantuminen lisääntyi kuitenkin yhä kolmen prosentin vuosivauhtia. Lisäksi investointien rahoittamisen huomioiva toiminnan ja investointien rahoitusjäämä painui miljardin alijäämäiseksi. 

​Yhteenvetotiedot Tilastokeskuksen julkaisemista tilinpäätösarvioista löytyvät Kuntaliiton oheisen linkin avulla:
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2016/Sivut/kuntien-velkaantumisen-kasvu-taittui.aspx

Kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidon tilinpäätöstietojen vertailu aikaisempiin vuosiin on tänä vuonna kuitenkin erityisen hankalaa, sillä kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen vaikutti kuntatalouden lukuihin merkittävästi sekä vuonna 2014 että 2015.

Vuonna 2014 energia- ja satamalaitosten yhtiöittämiset muun muassa lisäsivät kuntien satunnaisia tuloja arviolta 1,7 mrd. eurolla, mutta vuonna 2015 satunnaiset tulot palautuivat tyypilliselle tasolleen. Vuonna 2015 samat yhtiöittämiset heilauttivat edelleen kuntatalouden tilinpäätöstietoja, kun yhtiöitetyt toiminnot, kuten niiden henkilöstö ja yhtiöitettyihin toimintoihin liittyvät tuotot ja kulut, poistuivat kuntatalouden tarkastelusta. Karkeasti arvioiden yhtiöittäminen pienensi vuonna 2015 esimerkiksi toimintatuottoja noin 1,2 miljardilla eurolla ja toimintamenoja 800 miljoonalla eurolla. Näiden lisäksi yhtiöittämiset pienensivät myös poistoja, investointeja ja lainakantaa. Ilman yhtiöittämisiä toimintakulut olisivat kasvaneet noin prosentin, vuosikate olisi ollut noin 300 milj. euroa toteutumaa parempi ja tilikauden tulos noin 150 milj. euroa nykyistä parempi.

Kuntatalouden tilaa seurataan myös kansantalouden tilinpidon perusteella. Se eroaa kuntien kirjanpidosta muun muassa erilaisen sektoriluokituksen perusteella, sillä markkinoille palvelujaan myyvät kuntien liikelaitokset luokitellaan siellä jo lähtökohtaisesti yrityssektoriin. Eroa syntyy myös siitä, että kansantalouden tilinpidon menoihin luetaan mukaan myös kyseiselle vuodelle ajoittuvat investointimenot. Kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus eli nettoluotonanto/nettoluotonotto kuvaa kuntatalouden rahoitusasemaa. Lähin vastine tälle erälle kuntien kir-janpidossa on toiminnan ja investointien rahavirta.

Paikallishallinnon nettoluotonanto oli viime vuonna -1385 miljoonaa euroa. Toteutuma oli parempi kuin mitä VM:n syksyisessä ennusteessa vuodelle 2015 odotettiin. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna nettoluotonanto oli -0,7 prosenttia. Kuntien liikelaitosten yhtiöittämiset eivät juuri vaikuttaneet kansantalouden tilinpidon mukaisiin paikallishallinnon kirjauksiin, koska kuten edellä jo todettiin, yhtiöt on luokiteltu paikallishallintosektorin ulkopuolelle.

Juha Sipilän kuntataloudelle asettama kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasematavoite on -½ prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Sen saavuttaminen edellyttää tiukkaa menokuria ja säästöohjelmien jatkumista kunnissa, sillä talouskasvusta ei ole tulossa helpotusta kuntien taloudenpitoon. Myös väestön ikääntyminen, heikko työmarkkinatilanne sekä muun muassa turvapaikanhakijoiden kotouttaminen lisäävät kuntien kustannuspaineita lähivuosina ja vaikeuttavat hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamista.

Kuntien menot vuosina 2016–2017

Valtiovarainministeriö julkaisi 14.4.2016 päivitetyn kuntatalousohjelman, jonka kappaleessa 5.1 esitettiin myös kuntatalouden kehitysarvio vuosille 2016–2020. 
http://vm.fi/kuntatalousohjelma

Kehitysarvio on painelaskelma, jossa on huomioitu yleinen talous- ja väestöennuste sekä julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyt kuntatalouden toimet. Kehitysarvio ei kuitenkaan huomioi kuntien omia sopeutustoimia tai kunnallisveroprosenttien korotuksia. Kehitysarvion mukaan kuntatalouden toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena.

Heikon taloustilanteen ja lisääntyvien kustannuspaineiden varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat lähivuosina kuitenkin hyvin maltillisesti. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskauden toisella jaksolla palkkoja korotettiin vuoden 2016 alussa pääosin yleiskorotuksella. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,6 prosenttia.

Kuntien palkkakustannuksiin vaikuttaa myös edelliseltä kaudelta periytyvä noin 0,2 prosentin palkkaperintö, minkä vuoksi vuosikeskiarvon muutos 2015–2016 on keskimäärin noin 0,74 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Vuodelle 2017 palkkaperintöä ei juurikaan synny johtuen siitä, että 2016 korotukset ajoittuvat kaikki alkuvuoteen.

Toukokuun loppuun mennessä työmarkkinaosapuolet neuvottelevat kilpailukykysopimuksen alakohtaisesta toteuttamisesta. Toteutuessaan sopimus vaikuttaa myös kuntatalouteen ja kunta-valtio-rahoitussuhteisiin. Mikäli kilpailukykysopimus toteutuu, ei palkkoja koroteta vuonna 2017.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee vuonna 2016 sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa.

Koko kansantalouden palkkasumma kasvaa kuluvana vuonna jo 1,5 prosenttia, mutta kuntien palkkasumma pysyy valtiovarainministeriön mukaan lähes ennallaan. Se kasvaa kuluvana vuonna vain 0,2 prosenttia, sillä kuntien palkkakehitys on maltillista ja kunnat jatkavat henkilöstömenojensa sopeuttamista. KT Kuntatyönantajien mukaan kuntien henkilöstösäästöt nousevat 300 milj. euroon, mutta VM:n ennusteessa on otettu kehitysuraan kuluvana vuonna hieman varovaisempi sopeutusarvio. Palkkojen kasvua hillitsevät myös hallituksen kuntatalouteen kohdistuvat säästötoimet.

Ensi vuonna kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttia. Kuntien toimintamenoja heilauttaa vuonna 2017 kertaluonteisesti kuitenkin perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntien maksamia avustuksia noin 700 milj. eurolla vuonna 2017. Perustoimeentulotuen kustannuksia ei vuoden 2017 alun kolmen kuukauden siirtymävaiheen osuutta lukuun ottamatta enää budjetoida kunnan budjettiin.

Kela-siirto vaikuttaa alentavasti myös valtionavustuksiin ja kuntien toimintatuloihin, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Uudistuksen arvioidaan vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta tuen alikäytön vähenemisen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen kustannuksia. Kokonaisuudessaan muutos on kuntataloutta lievästi heikentävä. Maksatuksen siirrosta huolimatta valtio ja kunnat rahoittavat jatkossakin puoliksi perustoimeentulotuen. Kunnat vastaavat jatkossa entiseen tapaan myös täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Juha Sipilän hallitus on uudistamassa myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta ministerityöryhmä päätti viime joulukuussa kohdistaa reformilla tavoitellun 190 milj. euron määrärahasäästön kokonaan ammatillisen koulutuksen kuntarahoitusosuuteen vuodesta 2017 lähtien. Päätös pienentää kuntien toimintamenoja täysimääräisesti.

Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta 2017–2020 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluihin. Ostot ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen arvioidaan kasvavan 2,8 prosentilla, mutta sen jälkeen ostojen kasvu nousee jälleen neljän prosentin tuntumaan.

Työttömyyden ennakoidaan pysyvän lähivuodet vielä korkeana ja työttömyysjaksojen pitkittyvän. Vuoden 2015 alussa kasvanut kuntien työmarkkinatukivastuu pitkäaikaistyöttömyydestä pitääkin kuntien työmarkkinatukimenot lähivuodet korkealla tasolla. Vuonna 2015 kuntien työmarkkinatukimenot nousivat Kelan mukaan 408 milj. euroon, kun edellisenä vuonna ne olivat vajaat 250 milj. euroa.

Myös kasvaneista turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset kunnille ovat lisääntymässä, vaikka suurimpien hakijamäärien arvioidaankin olevan jo takana. Viime vuonna Suomeen saapui noin 32 500 turvapaikanhakijaa, kun tänä vuonna hakijoiden määräksi arvioidaan noin 10 000. Julkisen talouden suunnitelmassa arvioidaan, että hakijamääristä noin kolmannes saa turvapaikan. Kun turvapaikanhakijat saavat oleskeluluvan, he muuttavat kuntaan asumaan. Kotikunta on velvollinen järjestämään kaikille kuntalaisilleen peruspalvelut, jotka kunta rahoittaa omilla verotuloillaan ja valtionosuuksillaan. Kuntaan muuton kotoutumista tukevia palveluita kunnat osarahoittavat myös valtion maksamilla laskennallisilla korvauksilla. Valtion korvaukset kunnille nousevat tänä vuonna noin 160 milj. euroon ja 260 euroon vuonna 2017. Maahanmuuton kasvu heijastuu eniten asumisen, opetuspuolen, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hallinnon tehtäviin ja kustannuksiin. 

Kuluttajahinnat, raaka-aineiden ja energian hinnat ja palkkakehitys ovat kehittyneet viime vuonna hitaan talouskasvun varjossa poikkeuksellisen vaimeasti. Kunta-alan kustannustaso kohosikin vuonna 2015 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,5 %, eli muutosprosentti oli täsmälleen sama kuin se sitä edellisenä vuonna. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan nousevan prosentin tuntumaan, ja ensi vuonna kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samoissa lukemissa. Yksityiskohtaiset ennusteet peruspal-velujen hintaindeksistä sekä valtionosuusindeksistä löytyvät liitteestä 1.

Kuntien tulot vuosina 2016–2017

Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,8 prosenttia.

Kunnallisveron tilitykset nousivat 18,5 miljardiin euroon kasvaen edellisestä vuodesta 1,8 prosenttia. Yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat sen sijaan reippaasti. Yhteisöveron kertymä kasvoi noin 12 prosentilla, mikä johtuu osittain siitä, että kuntien vuoden 2015 alussa kasvanutta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoitiin kunnille korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 75 milj. eurolla.

Kiinteistöveroa kertyi kunnille viime vuonna 1,6 miljardia euroa, joten kiinteistöverokertymä nousi reilulla 6 prosentilla. Viime vuonna nostettiin muun muassa yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentteja, mutta korotuksista arvioidulla 54 miljoonalla eurolla alennettiin vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta. Kiinteistöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset hyödyttivät siten poikkeuksellisesti valtiontaloutta eivätkä kuntien tulokehitystä.

Kuluvana vuonna kuntien verotilitykset yhteensä kehittyvät heikosti, sillä kuntien yhteisövero sukeltaa lähes 20 prosenttia. Vaimea talouskasvu, maltilliset palkkaratkaisut, työtulovähennyksen kasvattaminen ja eläköityminen pitävät myös kuntien tuloverojen kehityksen hitaana. Kuntien verotulojen yhteensä ennakoidaan pienenevän kuntatalousohjelman mukaan 0,2 prosenttia.

Kehitysarvion mukaan kunnallisveron tuotto nousee tänä vuonna 18,7 mrd. euroon. Tällöin kunnallisvero nousisi 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnallisveron kasvua tukee palkkasumman nousu 1,5 prosenttiin ja eläketulojen kasvu noin kolmella prosentilla. Kunnallisveron tuottoa kasvattaa myös se, että osa kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttiaan. Korottajia oli tänä vuonna kuitenkin poikkeuksellisen vähän: vain 45 kappaletta. Korotusten seurauksena kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän 40 miljoonaa euroa ja maan keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousee noin 0,04 prosenttiyksikköä.

Tämän vuoden alussa toteutettiin useita tuloverokevennyksiä, jotka kuitenkin pienentävät kunnallisveron tuottoa. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa työtulovähennyksen korotus ja veroperustemuutokset, joilla eliminoitiin työn verotuksen kiristyminen ansiotason tai inflaation noustessa. Työtulovähennyksen korotus supisti kuntien verotuottoja noin 220 milj. eurolla ja ns. ansiotasotarkistukset noin 50 miljoonalla eurolla. Nämä veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksien lisäyksinä.

Vuonna 2017 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, mutta kunnallisveron ennakoidaan kasvavan hieman tätä vuotta nopeammin. Kuntatalousohjelmassa kunnallisveron tuotto kasvaa 1,6 prosenttia. Tuottoon vaikuttaa useat muutokset verovähennyksiin, kuten yrittäjävähennyksen käyttöönotto, ansiotasotarkistukseen liittyvät veroperustemuutokset sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen. Näistä aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kunnallisveron tuottoon vaikuttavat vuonna 2017 myös Kel-indeksiin sidottujen tukien leikkaus ja siitä aiheutuva eläketulovähennyksen pienentyminen. Valtiovarainministeriön mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa edellä mainituista syistä 19 milj. euroa.

Tänä vuonna kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta laskee 36,87 prosentista 30,92 prosenttiin. Keskeinen syy jako-osuuden jyrkkään alenemiseen on kuntien määräaikaisen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyminen vuoden vaihteessa, mikä leikkaa kunnilta verotuloja 258 milj. eurolla. Jako-osuuden laskun seurauksena kuntien yhteisöverotulojen ennakoidaan laskevan lähes 20 prosentilla. Tällöin yhteisöveroa kertyisi kunnille noin 1,32 mrd. euroa.

Hallitus ei ole esittänyt yhteisöveroon uusia muutoksia. Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,34 prosenttia, mutta lukema tarkentuu vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kuntien yhteisöverotilitykset heikkenevät vuonna 2017 yhä: laskua tästä vuodesta tulisi noin prosentin verran.

Kiinteistöveron tuoton ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 4 prosentin vauhtia. Tuottoa kasvattaa kiinteistöverotukseen tehdyt muutokset (ks. tarkemmin: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/verotus/kiinteistoverotus/Sivut/Kiinteistöverolain-muutokset-2016-ja-2017.aspx), jotka lisäävät kiinteistöveron tuottoa 25 milj. euroa sekä vuonna 2016 että 2017. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän kunnille ensi vuonna 1,7 mrd. euroa.

Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot laskevat tänä vuonna hieman, mutta valtionosuudet kasvavat noin 400 milj. eurolla. Kehitysarvion mukaan tilikauden tulos pysyisi kuluvana ja ensi vuonna viime vuoden tasolla, eli noin 200–300 milj. euroa ylijäämäisenä. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta pysyy sekin viime vuoden tasolla, mutta on noin yksi mrd. euroa alijäämäinen.

Kuntatalousohjelman arviot kuntien rahoitusasemasta ovatkin muuttuneet kuntien toimintamenojen ansiokkaan sopeuttamisen myötä selvästi edellistä kuntatalousohjelmaa myönteisemmiksi.

Kuntatalousohjelman ja kuntien kehitysarvion mukaan tilanne kuitenkin muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 2018 lähtien huonommaksi. Hallituskauden lopussa noin 40 prosentilla kuntia olisi yli 3 prosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Kuntien taloutta tasapainottavaa työtä tulee siis jatkaa lähivuosina sinnikkäästi.

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.