Kuntayhteistyö on vahvistunut sosiaalipäivystyksen järjestämisessä

Kuntaliitto on kartoittanut sosiaalipäivystyksen järjestämistapoja, työaikajärjestelyjä, kustannuksia ja kehittämistarpeita kunnissa alkusyksystä 2016. Kartoitus katsottiin tarpeelliseksi tehdä, jotta saataisiin tietoa nykytilanteesta valmistelussa olevaa sosiaalipäivystyksen uudistusta varten.

Kartoituksesta ilmenee, että sosiaalipäivystystä on merkittävästi kehitetty rakenteellisesti ja sisällöllisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä järjestävien tahojen määrä koko maassa on vähentynyt 50:stä 40:een vuodesta 2011 vuoteen 2016.

 

Kuntayhteistyö on vahvistunut ja yksityisten palveluntuottajien käyttö sosiaalipäivystyksen järjestämisessä puolestaan vähentynyt. Kaikkiaan 285 kuntaa tekee kuntayhteistyötä sosiaalipäivystyksen järjestämisessä. Enimmillään kuntayhteistyössä on mukana 22 kuntaa ja vähimmillään 2 kuntaa.

 

Kaikkein yleisin tapa järjestää sosiaalipäivystystä on usean kunnan yhteinen sosiaalipäivystysyksikkö (197 kuntaa) ja toiseksi yleisin tapa on seudullinen päivystysrengas (68 kuntaa). Lähes 30 kuntaa järjestää sosiaalipäivystystä yhteistyössä yksityisen palveluntuottajan kanssa. Muutama kunta järjestää sosiaalipäivystystä vain oman kuntansa asukkaille.

 

Kustannukset vaihtelevat palvelun järjestämistavan mukaan

Yhteistyörakenteita ja päivystysjärjestelyjä on rakennettu ja muokattu sen mukaisesti, millainen alueen väestöpohja ja kiireellisen sosiaalityön tarve on.

 

Virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä hoidetaan varallaolojärjestelyin kunnissa, joiden alueella asuu 10 prosenttia väestöstä ja sosiaalipäivystystehtäviä on vähän. Aktiivityön ja varallaolon yhdistelmiä sosiaalipäivystyksen järjestämisessä toteutetaan kunnissa, joissa asuu 45 prosenttia väestöstä.

 

Sosiaalipäivystystä tehdään ympärivuorokautisena aktiivityönä suurten kaupunkien ja niiden ympäryskuntien alueilla. Näissä kunnissa asuu 45 prosenttia väestöstä.

 

Sosiaalipäivystyksen asukaskohtaiset kustannukset vaihtelevat 1,1 euron ja 8,5 euron välillä riippuen järjestämistavasta ja siitä, miten suuri osuus työstä tehdään aktiivityönä ja työparityönä sekä siitä, sisältyykö sosiaalipäivystykseen myös kriisityö ja esimerkiksi poliisilaitoksella tehtävä työ.

 

Sosiaalipäivystys on muotoutunut nykyiselleen pitkälti sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton kunnille vuonna 2005 antaman oppaan suuntaviivojen mukaisesti.

Sosiaalipäivystystä kehitetään jatkuvaan toiminnan arviointiin perustuen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

 

Lisääntyvä ikääntyvän väestön palvelutarve, eri viranomaistahojen yhteistyö ja resurssitarpeista huolehtiminen ovat kuntien näkemyksen mukaan edelleen kehitettäviä kohteita sosiaalipäivystystoiminnassa.