Maamme suurimmat kaupungit tehostavat ponnistelujaan infrarakentamisen materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Koekohteissa hyödynnetään erilaisia uusiomateriaaleja ja materiaalikierrätyksen organisointiin kehitetään uusia yhteistyötapoja. 21 kaupungin ja Suomen Kuntaliiton yhteisen kuntatekniikan kehittämisen Kehto-foorumin johtoryhmä päätti kokouksessaan Kotkassa perjantaina 9.6. antaa uusiomateriaalien käytön arviointia infrahankkeissa koskevan Kestävän kehityksen sitoumuksen.
Kehto-foorumiin kuuluvat kaupungit sitoutuvat arvioimaan merkittävissä infrahankkeissaan vuosittain uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksia luonnonmateriaalien sijasta. Kaupunkien kokoeroista johtuen hankekoot vaihtelevat. Suurissa hankkeissa on koko hankkeen sijasta mahdollista arvioida vain rajattu osa hankkeesta.
Ensimmäisistä hankkeista arviointi tehdään viimeistään vuonna 2018. Kehto-foorumi raportoi arvioinneista vuosittain maalis-huhtikuussa Kestävän kehityksen sitoumuksen käytäntöjen mukaisesti, ensimmäisen kerran keväällä 2019. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi hankkeen toteuttamiseen mahdollisimman pienellä materiaalimäärällä, rakennuspaikalta kaivettujen maa- ja kiviainesten osuuteen materiaalien kokonaismäärästä sekä kierrätysmateriaalien osuuteen materiaalien kokonaiskulutuksesta.
- Tavoitteena on sitoumuksen myötä toimia esimerkkinä kaikille kunnille infrarakentamisen ympäristövaikutusten vähentämisessä ja kiertotalouden edistämisessä. Kuntia kannustetaan systemaattiseen infrarakentamisen materiaalitehokkuustyöhön, Kehto-foorumin puheenjohtaja, Espoon kaupungin investointipäällikkö Petri Vainio sanoo.
Monet suuremmat kaupungit ovat jo pitkään toimineet aloitteellisesti ja selvittäneet uusiomateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia. Myös erilaisia kokeiluhankkeita kuten katuosuuksia ja liikuntapaikkoja on toteutettu uusiomateriaaleja hyödyntäen ja lisää on suunnitteilla. Sitoumus kannustaa kuntia kokeiluihin uusiomateriaalien hyödyntämiseksi.
- Hankkeissa on aina tarpeen tarkastella ratkaisuvaihtoehtoja niiden teknisen kelpoisuuden, ympäristövaikutusten ja elinkaarikustannusten kannalta, Vainio muistuttaa.
- Kuntaliitolla on oma kestävän kehityksen sitoumus, jossa yhtenä kohtana on kannustaa ja tukea kuntia omien kestävän kehitysten sitoumusten antamisessa. Kuntaliitto on myös mukana laajassa yksityisen ja julkisen sektorin yhteisessä uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa edistävässä UUMA2-ohjelmassa, Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen kertoo.
Kehto-foorumin antamaan Kestävän kehityksen sitoumukseen voi tutustua verkkosivulla Uusiomateriaalien käyttömahdollisuuksien arviointi kuntien infrarakentamiskohteissa.
Kehto-foorumi on kolmivuotisen Tekes-rahoitteisen tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksena vuonna 2012 perustettu, nykyään 21 kaupungin teknisen toimialan edustajien ja Kuntaliiton muodostama kehittämisyhteisö. Se on viiden vuoden aikana toteuttanut verkostomaisesti toistakymmentä erilaajuista tutkimus- ja kehittämishanketta kuntien teknisten palvelujen laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehto-kaupungit ovat Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.