Kumppanuutta sivistyspalveluissa

Maaseutu oli vahvasti läsnä lauantaina 2.9., kun osallistuin Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön projektipäällikkö Irmeli Myllymäen kanssa valtakunnalliseen Maaseutuparlamenttiin 2017 Leppävirralla. Vedimme Kuntaliiton työpajaa, jonka teemana oli kumppanuus sivistyspalveluissa, mitä lisäarvoa kunnalle ja kuntalaisille voidaan saada kumppanuuden avulla.
Työpajassa kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Päivi Majoinen esitteli Pieksämäen kumppanuusmallia. Pieksämäellä on saatu aikaan vahvaa kumppanuutta sivistyspalveluissa monien eri toimijoiden kanssa. Päivi Majoinen nostikin heti alkuun esille yhteisen tahtotilan, jonka kautta kumppanuus on nähty paikallisena voimavarana.

Kumppanuutta tehdään yhdessä ja osallisten tasaveroisuus huomioiden. Työpajaamme osallistuneet näkivät, että kumppanuus tuo lisäarvoa sivistyspalveluiden tuottamiseen tulevaisuuden kunnassa. Lisäarvona nähtiin yhteistyö niin kuntien välillä, kunnan eri sektorien välillä kuin kolmannen sektorin kanssa. Kolmannen sektorin matala kynnys, lähellä ihmistä oleminen, tuottaa kumppanuudesta saatavaa lisäarvoa. Kunnan ja kolmannen sektorin välinen dialogi lisää tietoa, jota tarvitaan, kun palvelujen loppukäyttäjä saadaan mukaan suunnitteluun. Lisäksi vapaaehtoistyön ja yhteiskunnallisten yritysten kautta on mahdollista saada kumppanuutta. Kumppanuuteen voi kytkeytyä myös erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, kuten Leader-rahoitus.

Miten kumppanuutta voidaan lähteä rakentamaan? Kumppanuutta edistävänä nähtiin avoimuus ja luottamus sekä ennakkoluulottomuus tuottaa palveluita erilaisin, uusin tavoin. Tarpeitten tunnistaminen sekä toimijoiden ja tahtotilan tarkastelu auttavat eteenpäin kohti syvenevää yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja kumppanuutta. Eri puolilla Suomea on jo olemassa hyviä toimintamalleja ja -tapoja. Sivistyspalveluissa kumppanuutta voidaan toteuttaa esimerkiksi lähiliikuntapaikkojen ylläpidossa tai rakentamisessa, osana nuorisotyötä tai kulttuuritointa. Lisäksi esimerkiksi kouluilla, oppilaitoksilla ja kansalaisopistoilla on paikallisia ja alueellisia yhteistyötahoja varsin laajastikin.

Kunnissa voi olla erilaisia paikallisia toimijoita, kuten kyläneuvostoja, aluelautakuntia tai lähidemokratiaraateja. Usein aluedemokratiaa on lisätty kuntaliitosten yhteydessä. Työpajassa nostettiin esille se, miten toimintaa tulisi kehittää siihen suuntaan, että myös kolmannen sektorin toimijoita voitaisiin kuulla. Kaikkiaan paikallisen vuoropuhelun edistäminen, myös yhteisten tarpeiden tunnistaminen jo suunnitteluvaiheessa, nousi esiin keskusteluissa.

Ratkaisumallina voi olla Pieksämäen tapaan kumppanuuspöytä, joka on todettu myös kunnan hallintosäännössä. Kumppanuutta voidaan edistää myös yhdistämällä eri yhdistysten voimavarat. Lisäksi erilaiset foorumit, kuten vaikkapa kulttuurifoorumi, voi toimia kulttuuritoimen toimijoiden kokoajana. Foorumeja on perustettu usein esimerkiksi kunnan ja paikallisten urheiluseurojen yhteisten asioiden ja vuoropuhelun eteenpäin viemiseksi. Kumppanuus kantaa ja kannattaa.