Mitä väliä kansalaisopistoilla on tulevaisuuden kunnissa?

Uusi valtuustokausi on tärkeä uudistuvien kuntien toiminnan ja talouden tasapainon tarkastelussa. Vaikka taloudellisten reunaehtojen ennakoidaan olevan tiukkoja tulevaisuuden kunnissakin, on sitäkin painavampi syy panostaa hyvinvoinnin edistämiseen. Se on kuntien tehtäväkenttään kuuluva tehtävä ja myös taloudellisia kannustimia pyritään luomaan tukemaan tuloksellista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Palvelutarjonnassa on muistettava kansalaisopistotoiminnasta saatavat moninaiset hyödyt. Hyödyt ovat merkityksellisiä niin kuntalaisten kuin toimintaa järjestävien kuntien näkökulmasta. Vaikka kansalaisopistojen ylläpitäminen ei ole lainsäädännöllinen velvoite kunnille, kuntalaisten omaehtoista aktiivisuutta ja hyvinvointia tukevia kansalaisopistopalveluja tarvitaan kaikissa kunnissa ja lähellä kuntalaista.

Valtiovarainministeriön Tulevaisuuden kunta -asiantuntijaryhmä on todennut helmikuussa 2017 valmistuneessa muistiossaan, että kunnat luovat asukkaille mahdollisuuden aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään heidän omien voimavarojensa puitteissa turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä.

Kunnat toteuttavat tätä tehtävää muun muassa ylläpitämällä kansalaisopistoja. Kansalaisopistopalvelut ovat keskeisenä osa-alueena tuottamassa aktiivista elämää ja hyvinvointia myös tulevaisuuden kunnissa. Kansalaisopistot tarjoavat monipuolisia itsensä kehittämis- ja harrastusmahdollisuuksia. Näillä palveluilla tuotetaan osaamista, iloa ja hyvinvointia asukkaiden arkeen. Osallistuminen, yhteisöllisyys, aktiivinen elämä ja vieläpä itseään kiinnostava oppiminen yhdistyvät kursseilla. Opimme ja tarvitsemme toimintamahdollisuuksia läpi elämän, joten koulutusta ja uuden oppimista ei tule rajata vain lapsuuteen ja nuoruuteen. Myös yhteiskuntataitojen ja työelämän muutokset vaativat jatkuvaa uuden oppimista.

Suomessa oli viime vuonna 184 kansalaisopistoa, joista 160 oli kuntaomisteisia. Kansalaisopistotoiminta on strateginen valinta. Kunnat ovatkin nähneet vapaan sivistystyön toiminnan merkittävyyden. Kansalaisopistoissa voidaan järjestää myös muuta paikallisten tarpeiden mukaista koulutusta. Osa kansalaisopistoista toimii alueellisesti, kuntien välistä yhteistyötä toteuttaen.

Kunnat seuraavat asukkaidensa elinoloja ja hyvinvointia ja laativat hyvinvointikertomuksen. On hyvä nostaa esille myös kansalaisopistojen toimintaan liittyviä tunnuslukuja keskeisiin hyvinvointia mittaaviin suunnitelmiin. Professori Jyri Manninen on tutkinut kansalaisopistotoiminnan hyvinvointitekijöitä ja niiden tuottamia kustannushyötyjä. Tulokset osoittavat, että kansalaisopistoilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin toteuttamisessa.

tags