Oman työn tuunaaminen sopeuttaa muutoksiin

Työntekijän aktiivinen oman työn kehittäminen edistää kuntamuutoksiin sopeutumista. Tämä selviää Työterveyslaitoksen laajasta henkilöstökyselystä. Omaa työtään jo ennakolta tuunaamalla kuntien työntekijät lisäsivät työhyvinvointiaan ja muutosten vastaanottokykyä.

Työterveyslaitos selvitti vuonna 2016 henkilöstön sopeutumista muutoksiin 34 kunnassa, jotka ovat mukana kuntauudistuksia arvioivassa Kuntaliiton koordinoimassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa. Kyselyyn vastasi 10 920 henkilöä. 

Kolme neljästä (74,3 %) kyselyyn vastanneesta kuntatyöntekijästä arvioi saavuttavansa työnsä tavoitteet. Tämä arvio oli suoraan yhteydessä siihen, kuinka työntekijät itse aktiivisesti pyrkivät sopeutumaan muutoksiin ja epävarmuuksiin. Nämä henkilöt myös muita harvemmin harkitsivat työpaikan vaihtamista.

- Hyvä työssä suoriutuminen on paljon muutakin kuin sovittujen työtehtävien tekemistä. Uusien haasteiden ottaminen edistää ennen pitkää edessä oleviin muutoksiin sopeutumista. Kun työntekijä ottaa uusia, mielekkäiksi kokemiaan haasteita vastaan, se edistää erityisesti reagointikykyä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä työssä, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

Työryhmän muutokset helpoimpia

Myönteisimmin kuntatyöntekijät arvioivat sopeutumistaan muutoksiin työryhmissä ja kykyään yleiseen yhteistyöhön muutosten keskellä. Riippumatta kuntakoosta noin yhdeksän kymmenestä vastanneesta arvioi sopeutuvansa hyvin sosiaalisen työympäristön edellyttämiin muutoksiin. Yleisiä olivat myös arviot kyvystä reagoida nopeasti odottamattomiin tilanteisiin (noin kaksi kolmasosaa), kyvystä ratkoa uusia ongelmia luovillakin tavoilla (vähän yli puolet) sekä kyvystä hallita paineita ja stressiä (yli 80 %).

Kyky sopeutua muuttuviin ja ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin työssä ja sen sosiaalisessa ympäristössä ulottuu lähipiiristä laajempiin muutoksiin. Työntekijöiden aktiivisesti sopeutuva toiminta edistää myös kuntamuutoksista selviytymistä.

Työn tuunaaminen eli työntekijän vapaaehtoisesti ja aloitteellisesti tekemät muutokset omassa työssä olivat tutkituilla varsin yleisiä keinoja hyvinvoinnin ja työn mielekkyyden säilyttämiseksi. Erityisesti ns. rakenteellisten työn voimavarojen lisääminen (mm. osaamisen omatoiminen kehittäminen) oli tyypillistä (yli 80%), ja myös uusia työn haasteita lisäsi vapaaehtoisesti usein vähän yli puolet vastanneista. Sen sijaan esimiehiltä haettiin sparrausta, tukea ja palautetta vain satunnaisesti. Harvinaista oli myös pyrkimys vähentää työn haitallisia kuormitustekijöitä, kuten emotionaalisesti rasittavia tilanteita.

Työn imun ylläpitäminen tärkeätä muutoksessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös aktiivisen sopeutumisen yhteyksiä erilaisiin työhyvinvoinnin kokemuksiin. Työn imu lisäsi todennäköisyyttä toimia aktiivisesti sopeutuen muutoksiin. Sen sijaan työuupumus oli yhteydessä heikentyneeseen sopeutumiseen omaa työryhmää koskeviin muutoksiin toimintatavoissa.

- Työn imun ylläpitäminen näyttää erityisen tärkeältä, jotta työntekijöiden aktiivinen vastuunotto omasta työstään, aloitteellisuus, luovuus ja niiden myötä laadukas työtoiminta voivat säilyä ja jopa parantua kuntamuutoksissa, Jari Hakanen sanoo.

Joulukuussa 2016 julkaistu ARTTU2-tutkimusraportti ”Kuntatyöntekijöiden hyvinvointia edistävät johtamiskäytännöt muutoksissa” osoitti, että hyvät henkilöstöjohtamisen käytännöt ja palveleva johtaminen lähiesimiestyössä puolestaan vahvistavat työn imua.

Tietoa tutkimusprojektista

ARTTU2-ohjelman osaprojekti ”Henkilöstö strategisena resurssina” tuottaa tietoa ja toimintamalleja kunnille kestävän uudistumisen toteuttamiseen, henkilöstövoimavarojen ja muutoksen johtamiseen sekä työnteon tapojen muutokseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen. Osaprojektin toteuttavat Työterveyslaitoksen ”Uudistun, innostun, onnistun!” ja Vaasan yliopiston ”Onnistun hyvällä henkilöstöjohtamisella” hankkeet yhdessä. Tutkimuksen ovat rahoittaneet ARTTU2-ohjelma, Keva ja Työsuojelurahasto.

Tutkimusraportti: Lotta Harju & Jari Hakanen, Työterveyslaitos: Työn imu ja työn tuunaaminen aktiivisen sopeutumisen vahvistajina muutoksissa. Uutta ARTTU2-ohjelmasta nro 6/2017. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2017.

Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos, p. 040 5625433
Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat, p. 050 338 0472
ARTTU2-ohjelmasta Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

ARTTU2-ohjelma ja tutkimuskunnat

ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

ARTTU2-tutkimuskunnat:Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri.

Tutkimusohjelman verkkosivut:www.kuntaliitto.fi/arttu2