Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttaminen - vastahan se tuli…

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli nopealla aikataululla voimaan 1.3.2017 alkaen. Nyt sitä jo muutetaan. Lausuntokierroksella on ollut luonnos hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muuttamisesta. Paperilla lakimuutos on pieni. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että pieni- ja keskituloisilta perittävät asiakasmaksut pienenevät. Lisäksi sisarusalennusta ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 90 prosentista 50 prosenttiin.

Muutosten arvioidaan alentavan asiakasmaksutuottoja 71 miljoonaa euroa vuodesta 2018 alkaen. Lisäksi työllisyysvaikutuksen johdosta varhaiskasvatukseen tulisi lisää lapsia ja sen johdosta palvelun järjestämiskustannukset kasvaisivat vuosina 2018-2021 yhteensä 97,5 miljoonaa euroa. Lisääntyvän lapsimäärän johdosta asiakasmaksutuotot vastaavasti nousisivat ko. ajanjaksolla yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Olemme lausunnossamme huomauttaneet, että laskelmissa ei ole huomioitu kunnille syntyvää investointikustannusta lisääntyvästä lapsimäärästä johtuen. Kuntaliitto on arvioinut, että noin 60 % lisääntyvästä lapsimäärästä tarvitaan uutta tilaa ja laskelmiemme mukaan investointitarve lisääntyvän lapsimäärän johdosta olisi yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto toteutti touko-kesäkuussa 2017 kyselyn hallitusohjelman ja kehysriihen vaikutuksista kuntatalouden tasapainoon. Kyselyssä kysyttiin arvioita jo silloin tiedossa olleeseen, nyt lausuttavana olevaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alentavaan muutokseen. Kyselyyn vastasi 142 kuntaa tai kuntayhtymää. Vastausten perusteella laskettu arvio maksutuottomenetyksistä varhaiskasvatuksen osalta vuonna 2018 olisi noin 100 miljoonaa euroa. Lähes 30 miljoonaa euroa enemmän, mitä lakiluonnoksen perusteella on arvioitu.

Asiakasmaksutuottojen menetyksen suhteen on syytä muistaa, että vielä ei ole tiedossa paljon vuoden 2017 maksutuotot ovat verrattuna aikaisempiin vuosiin. Todellisuudessa kuntien maksutuottomenetykset tulevat olemaan suurempia kuin nyt lasketut luvut osoittavat.

Kuntaliitto pitää todennäköisenä, että kaikki maksuja vähentävät muutokset pienentävät kuntien maksutuottoja esitettyä enemmän. On syytä muistaa, että toistaiseksi ei ole tietoa 1.3.2017 voimaan tulleen lain todellisista maksutuottoja alentavasta vaikutuksesta. Mainitun kyselyn perusteella arvio maksutuottojen vähennyksestä vuoden 2017 osalta on noin 11,3 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen ennen nykyisen lain voimaan tuloa. Vuoden 2018 osalta lähes 14 miljoonaa euroa, mikäli laki ei tältä osin muuttuisi nykyisestä.

Muutos on tarkoitus kompensoida kunnille kiinteistöveron alarajaa nostamalla, kohdistamalla yhteisöveron tuotto uudelleen ja lisätä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi myönteisiä vaikutuksia esitetään tulevan työllisyyden lisääntymisestä johtuvasta verotuottojen kasvusta sekä sosiaaliturvasta tulevasta säästövaikutuksesta.

Kiinteistöveron alarajan nostamista Kuntaliitto ei pidä varsinaisena kompensaationa kunnille. Alarajojen korotus kohdistuu erittäin epätasaisesti eri kuntiin. Kuntaliitto on vaatinut, että lakimuutoksen kompensaatio tulisi kokonaisuudessaan toteuttaa yhteisöveron ja/tai valtionosuuksien kautta.

Asiakasmaksujen muutos vaikuttaa myös kunnissa, missä on yksityisiä varhaiskasvatuspalvelun toteuttajia.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää yksityisen hoidon tuella tai palvelusetelitoimintana. Kunta voi omilla päätöksillään tukea yksityistä toimintaa. Muutoksen yhteydessä ei ole tarkoitusta korottaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa tai hoitolisää. Mahdollisesta kuntalisästä kunta päättää itse. Samoin kunta päättää mahdollisesta palvelusetelin arvosta. Yksityisen palvelutoiminnan laajuuden osalta kuntakohtaiset erot ovat merkittäviä. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus vaihtelee nollasta lähes 40 prosenttiin kuntien välillä. Esityksen mukaan on mahdollista, että perheet siirtyvän kunnan omaan palveluun, mikäli kunnat eivät korota yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palvelusetelin arvoa. Tämä lisäisi entisestään palvelun järjestämisen kustannuksia. Näkemyksemme mukaan maksujen pieneneminen nyt esitetyllä tavalla muuttaisi oleellisesti asiakasmaksujen omavastuuosuutta yksityisessä palvelussa. Mikäli kunnat eivät korota kuntalisää tai palvelusetelin arvoa, joutuu asiakkaat maksamaan nykyistä merkittävästi korkeampia maksuja valitessaan yksityisen palvelun.

Kunnissa oman varhaiskasvatustoiminnan asiakasmaksuja ja yksityisen palvelun osalta asiakkaan maksamaa omavastuuosuutta on pyritty pitämään saman tasoisena. Tällä pyritään siihen, että yksityiseen palveluun olisi kunnan kaikilla asukkailla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Asiakasmaksumuutoksen johdosta kunnissa todennäköisesti joudutaan miettimään yksityisen hoidon tuen kuntalisän tai palvelusetelin arvon nostamista. Kunnissa joissa yksityisen palvelutoiminnan osuus on merkittävä, edellä mainittujen kustannusten muutoksella on merkittävä vaikutus kunnan varhaiskasvatuspalvelun järjestämisen kustannuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin.

Lain muuttaminen jälleen vuoden 2018 alusta aiheuttaa kunnille hallinnollista työtä. Kunnissa on tehtävä päätökset uusista maksuista, toimintatavoista ja kunnassa noudatettavista käytännöistä. On todennäköistä, että asiakastietojärjestelmiin on tehtävä muutoksia. Asiakaskohtaiset maksupäätökset on tehtävä kaikille asiakkaille maksujen muuttuessa ja lisäksi tulee muutoksesta tiedottaa kuntalaisia.

Voidaan pitää myös sitä, että kunnat eivät voi edetä omassa toiminnassaan ennen kuin päätös lain muuttamisesta on tosiasiallisesti hyväksytty. Olemme vaatineet, että lakimuutokset tulisivat voimaan aikaisintaan elokuun alusta 2018. Samalla voidaan toteuttaa tulevat nykyisen lain mukaiset indeksitarkistukset, jotka on tehtävä 1.8.2018 alkaen.

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme