Suomen terveydenhuollon menot kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset

OECD Health Statistics 2020 -taloustietoja

OECD on päivittänyt Health Statistics 2020 - June 2020 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta. Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon kansalliseen ja kansainväliseen tilastointiin, joka noudattaa OECD:n, Eurostatin ja WHO:n terveystilinpitojärjestelmän SHA 2011 mukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperusteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL raportoi Suomen tiedot OECD:lle. 

EU:n jäsenmaita velvoittava SHA 2011 on terveydenhuollon toimintoja, tuottajia, rahoittajia, rahoituslähteitä, resursseja, investointeja koskeva tilastokehikko, jonka avulla terveydenhuoltojärjestelmää voidaan tarkastella kansantalouden tilinpidon kanssa yhteneväisestä näkökulmasta. OECD Health Statisticsin tiedot ovat parhaat käytettävissä olevat kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot. Ne antavat aikasarjaisia monipuolisia tietoja eri maiden terveydenhuollon taloudesta, voimavaroista, toiminnasta, väestön terveydentilasta, elinajanodotteista, menetettyjen elinvuosien syistä, kuolinsyistä ja riskitekijöistä. 

Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon käyttömenoista oli OECD:n tilaston mukaan 76,9 % vuonna 2018. 
Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus vuonna 2018 oli Ruotsissa 85,1, Norjassa 85,3, Tanskassa 83,9 ja Islannissa 82,4 %. 
USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusjärjestelmien rahoitusosuus oli kasvanut 84,7 %:iin. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut; vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 72,4 % vuonna 2000. 

Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin

Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0 % vuonna 2018, OECD-maissa keskimäärin 8,8, Ruotsissa 10,9, Norjassa 10,0, Tanskassa 10,1 ja USA:ssa 16,9 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka väestölle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina.  

Maamme bruttokansantuotteen volyymin supistuminen 8,1 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansantuotesuhteen 9,1 %:iin. Vuonna 2007 suhde oli 8,1 %, jolloin bruttokansantuotteen vuosikasvu oli 5,3 %. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2015 ja 1,9 prosenttiyksikköä vuoteen 2018. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitkään kestäneestä muita verrokkimaita huonommasta kehityksestä. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekijä on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018 bkt:n kasvut näkyvät terveydenhuollon bkt-suhteen vähentymisenä 9 %:iin vuonna 2018. 

OECD-maista USA, Sveitsi, Saksa, Ranska, Japani, Ruotsi, Kanada, Belgia, Itävalta, Tanska, Norja, Iso-Britannia, Alankomaat, Portugali, Australia, Uusi-Seelanti ja Chile käyttivät vuonna 2018 terveydenhuollon käyttömenoihin suhteessa kansantuotteeseensa enemmän kuin Suomi. Vastaavasti Suomea vähemmän käyttivät OECD-maista Espanja, Italia, Islanti, Slovenia, Kreikka, Korea, Tšekin tasavalta, Korea, Israel, Kolumbia, Irlanti, Unkari, Slovakian tasavalta, Viro, Liettua, Puola, Latvia, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sillä, että vuonna 2018 sen bruttokansantuote/asukas oli 159 prosenttia suurempi kuin kaikkien OECD-maiden keskimäärin. 

Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät

Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut käyttömenot/asukas (US$) vaihtelivat vuonna 2018 USA:n 10 637:stä Meksikon 1 145:een. Suomen käyttömenot/asukas olivat 9 % suuremmat kuin OECD-maiden keskimäärin. Norjan käyttömenot/asukas olivat 45, Ruotsin 25 ja Tanskan 22 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja hintatasot, palvelujen käytön runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, väestön erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, käytössä olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusjärjestelmät, asiakasmaksut palvelujen käyttöhetkellä, jne. selittävät maiden käyttömenojen eroja. 

Liitteenä on keskeisiä OECD Health Statistics 2020 -tietoja terveydenhuollon menoista OECD-maissa aikasarjoina vuodesta 2000 vuoteen 2019.  

Koosteen työsti Heikki Punnonen, Kuntaliiton ex-kehityspäällikkö 

Lähteet:  
OECD Health Statistics 2020 – June 2020 
OECD Statistics: GDP, volume – annual growth rates in percentage (elokuu 2020) 
Tilastokeskus, Kansantalous - Bruttokansantuote markkinahintaan, 18.6.2020 

Tagit
Palvelusähköposti-symboli

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
sosiaali ja terveys

Yhteystiedot
Sähköposti
Vastuualueet

  
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa asioissa. Näissä kysymyksissä suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.

Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Palvelusähköpostit
Tarja Myllärinen

Etunimi
Tarja
Sukunimi
Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2602
Kännykkä
+358 50 596 9866
Vastuualueet
  • Yksikön johtaja
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Twitter-tili