Usein kysyttyä

Kunnanvaakuna ja sen käyttö

Kuntaliitosta kysytään melko usein kuntien vaakunoihin liittyvistä oikeuksista ja lainsäädännöstä. Kysymykset koskevat satunnaisesti joko yhdistyviä kuntia ja niiden valitsemaa vaakunaa tai useimmiten kunnan ulkopuolisten organisaatioiden tai henkilöiden oikeutta hyödyntää kunnanvaakunaa.

Yksityinen, järjestö- tai yrityskäyttö

Lähtökohtaisesti järjestöillä, yrityksillä, taiteilijoilla, kirjankannen kuvittajilla yms. on mahdollisuus käyttää kuntavaakunaa osana omaa työtään. On kuitenkin kohteliasta tiedottaa sitä kuntaa, jonka vaakunaa aiotaan hyödyntää.

Kuntalain HE:n (286/2014) mukaan ei edellytetä, että ”yksittäinen henkilö tai yhteisö hakisi kunnalta lupaa kunnanvaakunan käyttämiseen omilla verkkosivuillaan tai toiminnassaan. Kunnalla ei ole myöskään oikeutta puuttua siihen, miten kunnan ulkopuoliset tahot käyttävät kunnan vaakunaa eikä oikeutta kieltää sen käyttöä.” Hallituksen esitys perustuu aiemman kuntalain (366/1995) mukaiseen oikeuskäytäntöön (Turun HAO 8.6.2010) sekä oikeuskanslerin ratkaisukäytäntöön (27.8.2007 OKV 708/1/06).

Kuntalain lisäksi kunnanvaakunaa käsitellään 1970-luvun mallioikeuslaissa ja vuonna 2019 päivitetyssä tavaramerkkilaissa. Niiden mukaan merkkiä tai oikeutta ei saa rekisteröidä, jos siihen ilman asianomaista lupaa on otettu suomalainen kunnanvaakuna.

Kunnanvaakunat kuntajaon muutoksissa

Kuntalain (410/2015) mukaan kunnan valitseman vaakunan käyttöä valvoo kunnanhallitus tai hallintosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen. Valitun (uuden) vaakunan hyväksyy valtuusto sen jälkeen kun sille on saatu Kansallisarkiston lausunto. Kansallisarkiston heraldinen lautakunta tarkistaa, että vaakuna on laadittu taiteellisia ja historiallisia heraldisia sääntöjä noudattaen.

Kuntien yhdistymistilanteissa kunnat voivat toimia kahdella tavalla:

  1. Kunnanvaakunaksi valitaan jokin yhdistyneiden kuntien vaakunoista. Tämä on ollut tavanomaisin ratkaisu. Päätöksenteon kannalta se on myös yksinkertaisin ratkaisu, koska kysymys ei ole kokonaan uudesta vaakunasta. Tällöin kunnan ei myöskään tarvitse hankkia Kansallisarkiston lausuntoa.
  2. Kunta hankkii kokonaan uuden vaakunan järjestämällä joko suunnittelukilpailun tai tilaamalla vaakunaehdotukset valitulta heraldikolta. Uudesta vaakunasta on kysymys myös silloin, kun kunta päätyy ratkaisuun, jossa yhdistetään elementtejä kuntien käytössä olevista vaakunoista. Ennen uuden vaakunan hyväksymistä kunnan on hankittava Kansallisarkiston lausunto.

Vaakunoiden käyttöä yhdistyvien kuntien kohdalla käsitellään kattavasti Kuntaliiton yleiskirjeessä vuodelta 2007.

Huomioitavaksi, että tämä verkkosivu ei käsitellyt Suomen valtion vaakunan käyttöä. Siitä on omaa ohjeistustaan ja suosituksiaan (esimerkiksi OKV/1714/1/2018, Suomen vaakunaa tulee kunnioittaa).

 

Aiheesta lisää

Kuntaliiton verkkopalvelussa

Muualla verkossa

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tervetuloa mukaan kuntien viestijöiden tapaamiseen!

Tapaaminen järjestetään 14.-15.5.2024 Kuopiossa. Kattoteemoina ovat demokratian vahvistaminen, vaikuttamisviestintä ja tekoäly viestinnässä. Osallistua voivat kuntien ja kuntataustaisten organisaatioiden sekä hyvinvointialueiden viestijät. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.