Suomen terveydenhuollon menot kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset

OECD Health Statistics 2021 -taloustietoja

OECD on päivittänyt Health Statistics 2021 - November 2021 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta. Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon kansalliseen ja kansainväliseen tilastointiin, joka noudattaa OECD:n, Eurostatin ja WHO:n terveystilinpitojärjestelmän SHA 2011 mukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperusteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL raportoi Suomen tiedot OECD:lle. 

EU:n jäsenmaita velvoittava SHA 2011 on terveydenhuollon toimintoja, tuottajia, rahoittajia, rahoituslähteitä, resursseja, investointeja koskeva tilastokehikko, jonka avulla terveydenhuoltojärjestelmää voidaan tarkastella kansantalouden tilinpidon kanssa yhteneväisestä näkökulmasta. OECD Health Statisticsin tiedot ovat parhaat käytettävissä olevat kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot. Ne antavat aikasarjaisia monipuolisia tietoja eri maiden terveydenhuollon taloudesta, voimavaroista, toiminnasta, väestön terveydentilasta, 
elinajanodotteista, menetettyjen elinvuosien syistä, kuolinsyistä ja riskitekijöistä.

Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa 

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon käyttömenoista oli OECD:n tilaston mukaan 77,8 % vuonna 2019. Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus vuonna 2019 oli Norjassa 85,8, Ruotsissa 84,9, Tanskassa 83,3 ja Islannissa 82,9 %. USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusjärjestelmien rahoitusosuus oli 82,7 %. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut; vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 72,4 % vuonna 2000. 

Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin

Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,2 % vuonna 2019, OECD-maissa keskimäärin 8,8, Ruotsissa 10,9, Norjassa 10,5, Tanskassa 10,0 ja USA:ssa 16,8 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka väestölle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina.

Maamme bruttokansantuotteen volyymin supistuminen 8,1 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansantuotesuhteen 9,2 %:iin. Vuonna 2007 suhde oli 8,1 %, jolloin bruttokansantuotteen vuosikasvu oli 5,3 %. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2015 ja 2,1 prosenttiyksikköä vuoteen 2019. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitkään kestäneestä muita verrokkimaita huonommasta kehityksestä. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekijä on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018 bkt:n kasvut näkyvät terveydenhuollon bkt-suhteen vähentymisenä 9 %:iin vuonna 2018. 

OECD-maista USA, Saksa, Sveitsi, Ranska, Japani, Ruotsi, Kanada, Belgia, Norja, Itävalta, Alankomaat, Iso-Britannia, Tanska, Portugali, Australia ja Chile käyttivät vuonna 2019 terveydenhuollon käyttömenoihin suhteessa kansantuotteeseensa enemmän kuin Suomi. Vastaavasti Suomea vähemmän käyttivät OECD-maista Espanja, Uusi-Seelanti, Italia, Islanti, Slovenia, Korea, Kreikka, Tšekin tasavalta, Kolumbia, Israel, Costa Rica, Liettua, Slovakian tasavalta, Viro, Irlanti, Latvia, Puola, Unkari, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sillä, että vuonna 2019 sen bruttokansantuote/asukas oli 156 prosenttia suurempi kuin kaikkien OECD-maiden keskimäärin. 

Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät 

Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut käyttömenot/asukas (US$) vaihtelivat vuonna 2019 USA:n 10 948:stä Meksikon 1 133:een. Suomen käyttömenot/asukas olivat 12 % suuremmat kuin OECD-maiden keskimäärin. Norjan käyttömenot/asukas olivat 48, Ruotsin 22 ja Tanskan 20 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja hintatasot, palvelujen käytön runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, väestön erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, käytössä olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusjärjestelmät, asiakasmaksut palvelujen käyttöhetkellä, jne. selittävät maiden käyttömenojen eroja. 

Liitteenä on keskeisiä OECD Health Statistics 2021 -tietoja terveydenhuollon menoista OECD-maissa aikasarjoina vuodesta 2000 vuoteen 2019. Vuoden 2020 alustavia tietoja oli raportoitu vain harvoista maista, minkä vuoksi niitä ei ole mukana. 

Koosteen päivitti Heikki Punnonen, Kuntaliiton ex-kehityspäällikkö 

Lähteet:  
OECD Health Statistics 2021 – November 2021 
OECD Economic Outlook No 111 – December2021,  
Statistics: GDP, volume – annual growth rates in percentage 
Tilastokeskus, Kansantalous - Bruttokansantuote markkinahintaan, 17.9.2021

Tagit