Suomen terveydenhuollon menot kansainvälisessä vertailussa kohtuulliset

OECD Health Statistics 2022 -taloustietoja

OECD on päivittänyt Health Statistics 2022 - July 2022 julkaisussaan tiedot mm. terveydenhuollon taloudesta. Suomen tiedot perustuvat terveydenhuollon kansalliseen ja kansainväliseen tilastointiin, joka noudattaa OECD:n, Eurostatin ja WHO:n terveystilinpitojärjestelmän SHA 2011 mukaisia käsitteitä, luokituksia ja laskentaperusteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL raportoi Suomen tiedot OECD:lle.

EU:n jäsenmaita velvoittava SHA 2011 on terveydenhuollon toimintoja, tuottajia, rahoittajia, rahoituslähteitä, resursseja, investointeja koskeva tilastokehikko, jonka avulla terveydenhuoltojärjestelmää voidaan tarkastella kansantalouden tilinpidon kanssa yhteneväisestä näkökulmasta. OECD Health Statisticsin tiedot ovat parhaat käytettävissä olevat kansainvälisesti vertailukelpoiset tiedot. Ne antavat aikasarjaisia monipuolisia tietoja eri maiden terveydenhuollon taloudesta, voimavaroista, toiminnasta, väestön terveydentilasta, elinajanodotteista, menetettyjen elinvuosien syistä, kuolinsyistä ja riskitekijöistä.

Julkisen rahoituksen osuus Suomen terveydenhuoltomenoista OECD-maiden keskitasoa 

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pohjautuu verorahoitukseen. Julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon käyttömenoista oli OECD:n tilaston mukaan 79,1 % vuonna 2020. Kotitalouksien, työnantajien ja muiden tahojen rahoitusosuus Suomen terveydenhuoltomenoista on selvästi suurempi kuin muissa pohjoismaissa. Julkisen rahoituksen osuus vuonna 2020 oli Norjassa 86,0, Ruotsissa 85,9, Tanskassa 84,9 ja Islannissa 83,3 %. USA:ssa julkisen rahoituksen ja pakollisten terveysvakuutusjärjestelmien rahoitusosuus oli 84,8 %. Suomessa julkisen rahoituksen osuus on vuosien mittaan muuttunut; vuonna 1990 sen osuus oli 80 % ja 74,1 % vuonna 2000.

Suomen terveydenhuollon menojen bkt-suhde pohjoismaiden alhaisin

Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,5 % vuonna 2020, OECD-maissa keskimäärin 9,7, Ruotsissa 11,5, Norjassa 11,3, Tanskassa 10,5 ja USA:ssa 18,8 %. Eri maiden bkt-osuuksia vertailevia lukuja tarkasteltaessa on tärkeää huomata, että bruttokansantuotesuhde kasvaa, kun bruttokansantuote laskee, vaikka väestölle tuotettaisiin samat palvelut samalla volyymilla kuin aiempina vuosina. 

Maamme bruttokansantuotteen volyymin supistuminen 8,1 %:lla vuonna 2009 kasvatti terveydenhuollon käyttömenojen bruttokansantuotesuhteen 9,2 %:iin. Vuonna 2007 suhde oli 8,1 %, jolloin bruttokansantuotteen vuosikasvu oli 5,3 %. Suomen terveydenhuollon toimintamenojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2015 ja 2,4 prosenttiyksikköä vuoteen 2020. Kasvu selittyy maamme kansantalouden pitkään kestäneestä muita verrokkimaita huonommasta kehityksestä. Terveydenhuoltomme talouden keskeinen avaintekijä on kansantuotteen kasvu. Vuosien 2017–2018 bkt:n kasvut näkyvät terveydenhuollon bkt-suhteen vähentymisenä 9 %:iin vuonna 2018.

OECD-maista USA, Kanada, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Sveitsi, Ruotsi, Itävalta, Norja, Alankomaat, Japani, Belgia, Espanja, Australia, Portugali, Tanska, Chile, Uusi-Seelanti ja Italia käyttivät vuonna 2020 terveydenhuollon käyttömenoihin suhteessa kansantuotteeseensa enemmän kuin Suomi. Vastaavasti Suomea vähemmän käyttivät OECD-maista Islanti, Slovenia, Kreikka, Tsekin tasavalta, Kolumbia, Korea, Israel, Costa Rica, Viro, Liettua, Latvia, Slovakian tasavalta, Unkari, Irlanti, Puola, Meksiko, Luxemburg ja Turkki. 

Luxemburgin alhainen suhdeluku selittyy sillä, että vuonna 2020 sen bruttokansantuote/asukas oli 163 prosenttia suurempi kuin kaikkien OECD-maiden keskimäärin.

Suomen terveydenhuollon käyttömenot/asukas muita pohjoismaita pienemmät 

Terveydenhuollon ostovoimapariteetilla korjatut käyttömenot/asukas (US$) vaihtelivat vuonna 2020 USA:n 11 859:stä Meksikon 1 227:een. Suomen käyttömenot/asukas olivat  7 % suuremmat kuin OECD-maiden keskimäärin. Norjan käyttömenot/asukas olivat 43, Ruotsin 26 ja Tanskan 25 % suuremmat kuin Suomen. Mm. terveydenhuollon palkka- ja hintatasot, palvelujen käytön runsaus, palvelujen tuotanto- ja hallintorakenteet, väestön erilainen sairastavuus ja palvelujen tarve, käytössä olevat voimavarat, prosessit, tuottavuus, kansantalouden ja julkistalouden tila, erilaiset rahoitusjärjestelmät, asiakasmaksut palvelujen käyttöhetkellä, jne. selittävät maiden käyttömenojen eroja.

Liitteenä on keskeisiä OECD Health Statistics 2022 -tietoja terveydenhuollon menoista OECD-maissa aikasarjoina vuodesta 2000 vuoteen 2020. Tiedot tarkentuvat myöhemmissä päivityksissä. Vuoden 2021 alustavia tietoja oli raportoitu vain harvoista maista, minkä vuoksi niitä ei ole mukana.

Koosteen päivitti Heikki Punnonen, Kuntaliiton ex-kehityspäällikkö

Lähteet: 
OECD Health Statistics 2022 – July 2022
OECD Economic Outlook No 111 – June 2022 
Statistics: GDP, volume – annual growth rates in percentage     
Tilastokeskus, Kansantalous - Bruttokansantuote markkinahintaan, 17.3.2022

Tags