Kuntatalous ja valtio

Kuntatalous ja valtio
Sininen maaliroiske oikea ylänurkka

Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus, ja valtio rahoittaa osan lainsäädännöllä kunnille annetuista tehtävistä maksamalla kunnille valtionosuuksia.

Kuntalaissa määritellään kuntien ja valtion suhteesta tarkemmin. Valtiovarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa.

Kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia valtion toimenpiteitä sekä valtion- ja kuntatalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Kuntia neuvottelumenettelyssä edustaa Suomen Kuntaliitto.

Osana valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä valmistellaan kuntatalousohjelma. Sen valmistelu on osa julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua.

Kuntatalousohjelmassa arvioidaan rahoituksen riittävyyttä kuntien tehtävien hoitamiseen. Ohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset sekä tehdään arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arviointi koskee kuntien lakisääteisiä ja muita tehtäviä sekä kuntien toiminnan tuottavuutta.

Valtion talousarvioesityksen yhteydessä esitetään arvio kuntatalouden kehityksestä sekä valtion talousarvion vaikutuksista kuntatalouteen. Kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö yhdessä kuntien talouden ja toiminnan kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Ohjelman perusteena olevat taloudelliset ennusteet ja kuntatalouden kehitysarvion laatii valtiovarainministeriö. Kuntaliitto osallistuu kuntatalousohjelman valmisteluun.

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyyn kuuluu kuntien toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevien asioiden käsittely valtiovarainministeriön yhteydessä toimivassa kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek). Sen tehtävänä on seurata ja arvioida kuntatalouden kehitystä sekä huolehtia, että kuntatalousohjelma otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön ja päätösten valmistelussa.

Avaa kaikki

Kuntaliiton budjettiriihitavoitteet

  1. Paras keino osallistaa kuntia julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin on kuntien liikkumavaran lisääminen ja normien keventäminen. Kunnat ovat valmiit paikallisiin kasvu- ja normitalkoisiin sekä tiiviiseen yhteisvalmisteluun valtion kanssa hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi.

  2. Hallitusohjelmaan kirjattu kuntien ja kaupunkien investointikyvyn vahvistaminen on huomioitava kaikissa kuntataloutta koskevissa päätöksissä.

  3. Hallitusohjelman mukaiset sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset heikentävät vuosittain kuntien taloutta noin 80–100 milj. eurolla. Kustannusvaikutukset kasvavat entisestään, jos etuudensaajat eivät työllisty uusiin työpaikkoihin oletetulla tavalla. Työllisyyspalvelut tarvitsevat lisäresurssointia ja päätöksiä työnhakijoiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi. TE-uudistuksen toimeenpanoon on turvattava riittävät resurssit tehtävien siirtyessä kunnille vuoden 2025 alusta. Työllisyyspalveluiden määrärahoja ei saa leikata etupainotteisesti normien keventämisen varjolla.  

  4. Pitkään valmisteltu kiinteistöverouudistus kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymisen poistamiseksi on toteutettava etupainotteisesti. Maapohjaan esitetty kiinteistöveron alarajan nosto vahvistaa kuntataloutta ja verotuotot tulee jättää kunnille niiden tehtävien ja investointipaineiden rahoittamiseen.

  5. Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävät tulee käydä läpi niin, että kuntien ei tarvitse rahoittaa hyvinvointialueiden vastuulle kuuluvia tehtäviä. Tähän liittyen toimeentulotuen rahoitusvastuu on siirrettävä kokonaan pois kunnilta.

  6. Mahdollinen uusi hankerahoitus on suunnattava kuntien yleiskatteelliseen valtionosuuteen niin, että muutokset vahvistavat pitkällä aikavälillä julkista taloutta. On etsittävä ratkaisu, ettei yksittäisen kunnan valtionosuus muodostu negatiiviseksi.

  7. Hallitusohjelman säästöt ja arvonlisäveron korotus näkyvät myös opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan palveluissa. Toisaalta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistetaan lisää määrärahoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön lisärahoitus on myönnettävä kunnille yleiskatteellisena valtionosuusrahoituksena hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

  8. Asuntorakentamisen aloituksissa tapahtunut äkkijarrutus pudottaa asuntotuotannon puoleen tänä vuonna. Tämä heikentää kasvua ja työllisyyttä sekä asumisen ja työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin vastaamista. Valtion tuleekin välttää ensi vuoden talousarviossa jyrkkiä leikkauksia valtion asuntotuotannon tukeen. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettu ARA-asuntotuotannon volyymin lasku tulee ajoittaa liukuvasti. 

  9. Suomen hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja. On erittäin hankalaa, että samalla kun vihreän siirtymän investoinnit aiheuttavat kunnille uusia kustannuksia, hallitus ehdottaa poistettavaksi lähes kaikki kuntien vihreän siirtymän taloudelliset kannustimet. Energiatehokkuussopimusten edellytykset uhkaavat heikentyä ehdotetun energiatuen laskun ja rajauksen myötä. Tätä kokonaisuutta tulee arvioida vielä uudelleen.   

  10. Hallitus on toteuttamassa 3 miljardin euron investointiohjelman nimettyihin liikennehankkeisiin, joka rahoitetaan valtion omaisuuden myyntituloilla. Myös valtion rahoitus MAL-sopimuksiin on osa investointiohjelmaa. Samalla kehyksen sisällä leikataan rata- ja tiehankkeiden rahoitusta yhteensä 720 miljoonaa euroa. Hallituksen tulee varmistaa kertaluonteisen panostuksen ohella, että liikenneinfran rahoitus on vaikuttavalla tasolla mahdollistaen perusväylänpidon ja pitkäjänteisen kehittämisen. 

  11. Hallituksen tulee välttää ratkaisuja, jotka heikentävät joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalveluiden kilpailukykyä. Joukkoliikenteen arvonlisäveron nosto ja kaupunkijoukkoliikenteen ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto tulee arvioida uudelleen, jotta vältyttäisiin tuntuvilta asiakasmaksujen korotuksilta.

  12. Sidosyksikkösääntelyn kehittämisen tulee perustua huolelliseen vaikutusarviointiin ja kustannustehokkaimpien toimintamallien mahdollistamiseen. 

Miksi näin? Lue Kuntaliiton tavoitteista lisää:

Kuntaliiton tavoitteet budjettiriihessä 2023
Käsitelty Kuntaliiton työvaliokunnan kokouksessa 7.9.2023

Julkisen talouden suunnitelma

Valtio on ohjannut julkista taloutta kokonaisuutena sen jälkeen, kun julkisen talouden suunnitelma (JTS) otettiin käyttöön vuonna 2015. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, jonka finanssipoliittinen osuus sisältää valtiontaloutta, hyvinvointialueiden taloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Lisäksi suunnitelma kattaa myös talousennusteen. Julkisen talouden suunnitelma laaditaan hallituskauden alussa, jolloin asetetaan muun muassa julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoite sekä nimelliset kansantalouden tilinpidon mukaiset* rahoitusasematavoitteet julkisen sektorin eri alasektoreille. Julkisen talouden suunnitelma tarkistetaan vuosittain kehysriihen yhteydessä.

Jos julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on turvata koko julkisen sektorin kestävyyttä, hallitus ei enää esimerkiksi hyödy siitä, että se tasapainottaa valtiontaloutta kuntatalouden kustannuksella. Toisaalta tästäkin huolimatta kuntien lakisääteisiin tehtäviin kohdistettua valtionrahoitusta on leikattu pysyvästi hyvin monilla eri perusteilla vuosina 2012–2022.

Kuntataloudelle asetettava rahoitusasematavoite ei kuitenkaan sido yksittäistä kuntaa. Yksittäistä kuntaa ja kuntayhtymää ohjataan kuntalain mukaisesti alijäämän kattamisvelvollisuudella. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät siten voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy niin sanottu kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely koskevat myös kuntayhtymiä.

* Kansantalouden tilinpidossa kuntasektoriin kuuluvien toimijoiden rahoituksellinen tasapaino muodostuu sektorin kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotuksesta, jota kutsutaan nettoluotonannoksi (alijäämä). Kansantalouden tilinpidon mukaisiin kokonaismenoihin luetaan mukaan myös tarkasteluvuoden investointimenot, kun taas kuntien kirjanpidossa toimintamenot ja investoinnit eriytetään.

Nettoluotonantoa lähinnä oleva käsite kunnallisessa kirjanpidossa on toiminnan ja investointien rahavirta. Se on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen.

 

Julkisen talouden suunnitelma 2024–2027

Sanna Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma 2024-2027 on tekninen eli se kuvaa taloudellisia lähtökohtia ja toimintaympäristöä keväällä 2023 sisällyttäen julkisen talouden kehykseen vain hallituskaudella aiemmin tehtyjen päätösten vaikutukset. Tekninen julkisen talouden suunnitelma muodostaa pohjan seuraavan vaalikauden päätösperäisille toimille, kuten julkisen sektorin rahoitusasematavoitteille sekä muille julkisen talouden hoitoa ohjaaville säännöille.

Sanna Marinin hallituksen finanssipolitiikka on ollut elvyttävää. Julkisen talouden menoja on lisätty muun muassa koronapandemian sekä Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi, mutta osa päätöksistä on ollut pysyviä tehtävien laajennuksia. Osa päätöksistä myös heikentää julkista taloutta tulojen pienentymisen kautta. Julkisen talouden suunnitelman mukaan hallituskauden tuloja ja menoja koskevien päätösten yhteisvaikutus julkiseen talouteen oli suurimmillaan vuonna 2020. Tällöin finanssipoliittisten päätösten yhteisvaikutus ylsi -3,7 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon (-8,9 miljardia euroa). Vaikutus pienenee JTS-kauden lopussa noin yhteen prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon.

Hallituskauden aikana kunnille annettuihin tehtävien ja velvoitteiden laajennuksiin sekä uusiin tehtäviin on osoitettu täysimääräinen valtion rahoitus. Valtion tiukan menokehyksen vuoksi osa kompensaatiosta on kuitenkin annettu esimerkiksi korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta, jolloin taloudellisten menetysten ja kompensaation kunnittainen kohtaanto on ollut vaatimatonta. Valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuvat verotulomenetykset on kompensoitu kunnille nettomääräisesti. Kunnat ovat saaneet kompensaatiota myös koronapandemian aiheuttamiin lisäkustannuksiin sekä tilapäisen suojelun piirissä olevien henkilöiden kunnille aiheuttamiin lisäkustannuksiin.  

Julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino alkaa kasvaa jälleen vuonna 2023, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Julkisen talouden alijäämää kasvattavat muun muassa väestön ikääntyminen, kasvavat korkomenot, hintapaineet, Venäjän käymän sodan vuoksi käynnistetyt varautumistoimet sekä T&K-panostukset. Nähtävissä oleva lähivuosien talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden tulojen ja menojen välistä epätasapainoa. Julkisen talouden alasektoreista voimakkaimmin alijäämäisin on valtio (noin 13 miljardia euroa vuonna 2027). Pidemmällä aikavälillä korkealle tasolle kohonnut velka muodostaa riskin julkiselle taloudelle.

Keväällä 2021 Sanna Marinin hallitus asetti julkisen talouden tavoitteeksi julkisen talouden velkasuhteen kasvun taittamisen 2020-luvun puolivälissä. Julkisen talouden suunnitelman mukainen ennuste kuitenkin osoittaa, että velkasuhde on kasvu-uralla, eikä kasvun taittumista ole näköpiirissä. Myöskään julkisen sektorin tavoitteet nimelliselle rahoitusasemalle ja julkisen velan ja menojen osuuksille bruttokansantuotteesta eivät ole toteutumassa.

Sen sijaan moni vuodelle 2023 asetetuista alasektorikohtaisista tavoitteista saavutetaan. Kuntahallinnon rahoitusasema ylittää tavoitteen.

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli, että kuntahallinnon kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasema eli nettoluotonanto olisi vuonna 2023 noin -½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kevään 2023 julkisen talouden suunnitelman mukaan nettoluotonanto on -0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023.  

Lue lisää:

Julkisen talouden suunnitelma 2024–2027

Blogi julkisen talouden sopeuttamisesta 10.3.2023

Blogi julkisen talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta 28.11.2022

Kuntatalousohjelma

Julkisen talouden suunnitelman (JTS) rinnalla valmistellaan kuntatalousohjelma, joka syventää suunnitelmaa kuntataloutta koskevien päätösten osalta. Kuntataloudessa kuvataan hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset, minkä lisäksi kuntatalousohjelma arvioi kuntatalouden tilaa, kehitysarviota sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä kuntatalouden rahoituskehyksen mukaisilla toimilla. Kuntien kehitysarvio esitetään kuntatalousohjelmassa kuntien kirjanpidon käsittein.

Kuntalain mukaan kuntatalousohjelmassa tulee arvioida myös rahoitusperiaatteen toteutumista valtakunnallisesti ja kuntaryhmittäin. Rahoitusperiaatteen mukaisesti paikallisen itsehallinnon resurssien tulee olla riittävät suhteessa paikallishallinnolle annettuihin tehtäviin. Perustuslakivaliokunnan kannanottojen perusteella rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi edellyttää, että kuntien tehtäväkokonaisuutta koskevien taloustietojen lisäksi tarvitaan tietoja yksittäisen tehtävän talousvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista eri kuntiin.

Kuntatalousohjelma käsitellään Kunnallishallinnon ja talouden neuvottelukunnassa, jossa Kuntaliiton johto on laajalti edustettuna. Ohjelman valmistelee ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton edustajista koottu sihteeristö, johon Kuntaliiton puolelta varsinaisina jäseninä osallistuvat pääekonomisti Minna Punakallio ja erityisasiantuntija Olli Riikonen.

Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman tietoa

  • Kuntatalouden tila
  • Hallituksen kuntataloutta koskevat julkisen talouden suunnitelman linjaukset
  • Ministeriökohtaiset valtion toimenpiteet ja niiden kuntavaikutukset
  • Painelaskelmatyyppinen kuntatalouden kehitysarvio keskipitkällä aikavälillä
  • Rahoitusperiaatteen toteutuminen kuntakokoryhmittäin
  • (Toiminnan ja investointien rahavirta)

Kuntatalousohjelma 2024–2027

Kevään 2023 kuntatalousohjelma on tekninen eli se ei sisällä JTS-kaudella uusia kuntatalouteen kohdistuvia päätöksiä tai linjauksia. TE-palvelu-uudistuksen talousvaikutukset vuodesta 2025 eteenpäin on sisällytetty kuntatalouden kehitysarvioon nyt ensimmäistä kertaa. Kuntatalouden toimintaympäristön haasteita on pohjustettu ohjelmassa erityisesti sote- ja TE-palvelu-uudistuksen aiheuttaman tulorakenteen muutoksen, kuntien eriytymisen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta.

Painelaskelmaan pohjautuva kuntatalousohjelma sisältää tuoreimman kuvan kuntatalouden tilasta, kuntalinjausten kokonaisuudesta sekä päivitetyn kuntatalouden kirjanpidon mukaisen kehitysarvion vuoteen 2027 asti.

 

Valtion kuntalinjaukset ovat neutraalit

Tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyt linjaukset neutralisoivat valtion päätöksistä kunnille välittyviä talousvaikutuksia. Kuntatalousohjelman mukaan valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on lähellä neutraalia.

Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille. Myös kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia täysimääräisesti tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita. On tärkeää, että uusien tai laajenevien tehtävien kustannusvaikutukset arvioidaan realistisesti ja yhteistyössä kuntakentän kanssa. Huomiota tulee kiinnittää myös tehtävä- ja velvoitemuutosten henkilöstövaikutuksiin.

Hallituksen tavoitteena on, että paikallishallinnon rahoitusasematavoitteen mukainen alijäämä saa olla vuonna 2023 enintään noin 0,5 % bruttokansantuotteesta.

 

Kuntatalouden kehitysarvio

Kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2022 ja kuntatalouden tekninen kehitysarvio vuosille 2023–2027 on varsin vahva. Esimerkiksi laskennallinen paine nostaa kunnallisveroprosenttia on laskenut syksyn kehitysarvion 0,7 prosenttiyksiköstä 0,3 prosenttiyksikköön vuonna 2026. Kuntatalouden lainakannan kasvu hidastuu selkeästi viime vuosikymmenen keskimääräiseen kasvuvauhtiin verrattuna. Voimakkain taloudellinen sopeutuspaine kohdistuu aivan pienimpiin sekä keskikokoisiin kuntiin.

Ennustelukujen taustalla on kuitenkin kertaluonteisia tekijöitä, kuten omaisuuden myyntejä sekä verokertymiä erityisesti vuonna 2023 lisäävä ns. verohäntä. On selvää, että kuntatalouden ennusteessa on suuria riskejä alaspäin. Riskejä kasaa paitsi epävarmuus verokehityksen vahvuudesta niin myös oletettua voimakkaampi meno- ja investointipaine.

 

Lisätietoa valtiovarainministeriön sivuilla.

Nostoja kevään 2023 kuntatalousohjelmasta: kalvoyhteenveto

Blogi vuoden 2022 kuntien tilinpäätösarvioista 22.2.2023

Kalvoyhteenveto kuntatalousohjelman kehitysarviosta 2023-2027

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta (Kuthanek)

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä käsitellään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntahallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallishallinnon yhteensovittamista. Menettelystä on säädetty asetuksella (596/2015).

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä toteutetaan kuntatalousohjelman valmistelussa sekä esimerkiksi kuntia koskevien asioiden käsittelyssä Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek).

Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Se kokoustaa noin 10–15 kertaa vuodessa, ja edustettuina ovat valtiovarainministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kuntaliitto. Kuntaliitto nimeää neuvottelukuntaan puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan tehtävä on käsitellä:

  • valmisteluvaiheessa kuntien taloutta ja hallintoa koskevia kehittämissuunnitelmia ja lainsäädäntöhankkeita
  • valtion talousarvioehdotusta kuntataloutta koskevilta osilta
  • kuntien taloutta ja hallintoa koskevia hallituksen esityksiä ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa
  • valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa
  • muita merkittäviä kuntien taloutta ja hallintoa koskevia asioita

Kaikki kuntien taloutta ja hallintoa koskevat lakiesitykset tulee siten käyttää Kuthanekissa yleisen lausuntokierroksen jälkeen ennen kuin esitykset etenevät valtioneuvoston esittelyyn ja eduskuntaan. Tyypillisiä Kuthanekissa käsiteltäviä asioita ovat myös kuntien tuoreet taloustilastot sekä kuntatalousohjelma. Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten myös jaostoja.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 15.1.2024-14.1.2027  : 

Valtiovarainministeriö:

kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen 
(hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen)

osastopäällikkö Jani Pitkäniemi 
(hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen) 

osastopäällikkö, budjettipäällikkö Mika Niemelä 
(budjettineuvos Tanja Rantanen) 

Sosiaali- ja terveysministeriö: 

osastopäällikkö Annakaisa Iivari 
(osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom) 

Opetus- ja kulttuuriministeriö: 

ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen 
(neuvotteleva virkamies Timo Ertola) 

Ympäristöministeriö:

kehittämisjohtaja Juho Korpi
(ympäristöneuvos Samuli Alppi)

Työ- ja elinkeinoministeriö:

osastopäällikkö Tiina Korhonen
(neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa)

Suomen Kuntaliitto: 

toimitusjohtaja Minna Karhunen 
(johtaja Ulf Stenman) 

varatoimitusjohtaja Timo Reina 
(johtaja Jarkko Huovinen) 

varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
(kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki)

johtaja Miira Riipinen
(yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale)

kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen
(erityisasiantuntija Olli Riikonen)

lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki
(erityisasiantuntija Laura Lyly)

pääekonomisti Minna Punakallio
(kehittämispäällikkö Elisa Kettunen)

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja varapuheenjohtajana toimii Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. 

Lue lisää:

Liitteet:

Kuntaliiton kehysriihinäkemykset 16.2.2023

Suomen Kuntaliiton näkemykset julkisen talouden suunnitelman valmisteluun 2023-2026

Kuntaliiton näkemykset Julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmisteluun 2022-2025
Muistio 16.2.2021 Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

Julkaisuja kuntataloudesta ja valtion kuntapolitiikasta

Kuntaliitto on vuodesta 2009 alkaen julkaissut helmikuussa kuntapolitiikan kehysvalmisteluun liittyvän julkaisun. Se on toisinaan keskittynyt kuntatalouden tilaan ja kuntataloutta vahvistaviin sopeutustoimiin, kun taas toisinaan julkaisuissa on käyty läpi myös monia muita ajankohtaisia teemoja, kuten kuntauudistusta, kuntien varainhankintaa tai kestävyysvajetta.

Isot reformit ja kuntatalous (2022)

Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Heti perään vuonna 2024 vastuu työvoima- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy TE-hallinnolta kunnille.

Tulevat muutokset ovat kuntakentän kannalta historiallisen suuria, ja niiden vaikutuksia kuntiin ja kuntatalouteen on vaikeaa arvioida tarkkaan. Roolien muuttumisesta huolimatta kuntalaiset kuitenkin pysyvät, ja kunta on yhä kuntalaisiaan varten.

Yhdyspintojen rakentamisessa yhteistyön sujuminen valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kesken on onnistumisen edellytys.

Tämä julkaisu pyrkii luomaan kokonaiskuvan ja tarjoamaan kattavan peruspaketin tulevista muutoksista. Ennen kaikkea sen tarkoituksena on tarjota tukea kunnille niiden valmistautuessa uuteen rooliinsa elinvoima- ja sivistyskuntina.

Lataa julkaisu

Yhteenvetokalvot julkaisusta

Kunnan talous kuntoon - mutta miten? (2020)

Kuntatalouden tila kokonaisuudessaan on nyt heikko, ja merkittävät haasteet odottavat jo kulman takana. Erot kuntien kesken ovat kuitenkin suuret. Keskiarvolukujen tarkastelu ei vie yksittäistä kuntaa eteenpäin, vaan tarvitaan perusteellisempaa analysointia. On syvennettävä näkemyksiä lukujen taustoista. Tarvitaan kattavampi kokonaisarvio ja tuntemus sekä nykytilanteesta että tulevaisuuden haasteista.

Julkaisussa pureudutaan näihin arviointeihin. Sen tavoite on tuoda esiin ajatuksia keinoista ja toimintatavoista, joilla kunnan taloutta voidaan tasapainottaa. Esittelemme muun muassa kuntien käyttöön tarjoamamme erityisen talouden toimintamallin: kuntatalouden kuntotarkastuksen. Sillä mitataan kunnan talouden nykykunto ja peilataan sitä odotettavissa oleviin näkymiin, ja sen avulla kunta voi arvioida taloutensa kestävyyttä ja kehittää ennakointiaan. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Elinvoima, kasvu ja työllisyys kuntatalouden haasteina (2019)

Elinvoima kuntamaailmassa on suhteellisen uusi ja moninainen käsite. Keskeinen elementti on tehokas ja toimiva elinkeino- ja palvelurakenne, joka houkuttelee ja sitouttaa yrityksiä, yhteisöjä ja kaikenikäisiä ihmisiä.

Elinvoimalla on useimmiten yhteys kuntaa laajempaan alueeseen ja koko Suomen kykyyn kasvaa ja menestyä. Kunnan tehtävä lisätä omaa ja alueensa elinvoimaa on monelta osin haastava. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, esimerkkinä vientiteollisuuden edistäminen tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen kysyntä on heikkoa.

Kuntien ja alueen toimijoiden toimenpiteillä on kuitenkin merkittävä vaikutus moniin tekijöihin, kuten houkuttelevaan toiminta- ja investointiympäristöön sekä innovatiiviseen ja kehitysmyönteiseen kuntaorganisaatioon.

Sote-uudistuksen myötä kuntien talouden liikkumavara supistuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa elinvoiman kannalta välttämättömiä kasvua tukevia ja peruskorjausinvestointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain määrin paranevan.

Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, rahoitusriskit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat joka tapauksessa olemaan hallituksen työpöydällä ja kuntien elinvoimapohdinnoissa.

Julkaisussa pureudutaan elinvoiman osatekijöihin ensisijaisesti kuntatalouden kautta. Sen tavoite on tuoda esiin ajatuksia elinvoimamahdollisuuksien ja -haasteiden kartoittamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Kuntatalous kohti 2020-lukua (2018)

Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun sote-uudistus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon tehtävät, ohjauksen ja talouden.

Kuntien ja maakuntien taloutta on tähän asti tarkasteltu lähinnä uudistuksen siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen jälkeiseen aikaan kurkistaminen on jäänyt vähemmälle. Kuntatalous kohti 2020-lukua -julkaisu paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja koettaa herättää keskustelua lähivuosien haasteista ja myös niiden ratkaisuvaihtoehdoista. 

Julkaisun tarkoitus on nostaa esiin näkymiä, kipukohtia ja haasteita sekä osaltaan pohjustaa seuraavan vaalikauden asialistaa. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Uuden kunnan talous vuonna 2019 - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista (2017)

Tämä julkaisu pyrkii kuvaamaan yleisluontoisesti uuden kunnan taloutta tämänhetkiseen valmistelutietoon perustuen. Se on tarkoitettu ensisijaisesti luottamushenkilöille sekä uudistuksesta kiinnostuneille, erityisesti kuntatalouden vaikutusarvioinnin pohjaksi. 

Lataa maksuton julkaisu.

Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä - kuntatalouden tasapainosta ylijäämään (2016)

Hallituskauden ensimmäisen kehysriihen alla Kuntaliitto haluaa kuvata erityisesti kuntakentälle, mitä julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä tarkoittaa ja mitä kuntataloudelle asetetut rahoitusasematavoitteet yksittäisille kunnille merkitsevät. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös uuden kuntalain vaatimuksia kunnan tasapainottamiselle. Mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallintouudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen ei tässä julkaisussa ole voitu ottaa huomioon.  

Uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä tähtää kuntatalouden vahvistamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä edellyttää kunnilta investointien tulorahoituksen nostamista. Sitä voidaan edistää kuntien omin toimenpitein priorisoimalla ja tehostamalla toimintoja. Jokaisella kunnalla tuleekin olla tavoitteena talouden ylijäämä ja velkaisuuden kasvun hallinta kunnan oma tilanne ja tulevaisuuden näkymät huomioiden. Ratkaisevassa asemassa on myös kunta-valtio-suhteen kehitys sekä tietenkin talouskehitys.

Lataa maksuton julkaisu.

Vanhempia julkaisuja

Kuntapalvelujen pelastusohjelma, julkaistu 11.2.2009

Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013, julkaistu 10.2.2010

Julkisen talouden kestävyys ja kuntatalouden rahoitusvaje, Julkaistu 9.2.2011

Kuntatalouden vakautusohjelma, julkaistu 8.2.2012

Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014–2017, julkaistu 8.2.2013

Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2018, julkaistu 12.2.2014

Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015–2019, julkaistu 11.2.2015

Tilastoja ja visualisointeja kuntataloudesta

Kuntatalouden vuosikello

Julkiset kulutusmenot tehtävittäin 2020

Kuntasektori muodostaa kansantalouden arvonlisästä 11 prosenttia. Osuus työllisistä on lähes viidennes.

Kuntasektorin työllisten määrän kehitysTehdyt työtunnit kuntasektorilla

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme