Kuntalaisaloite

Kuntalaisaloite on lähivaikuttamisen keino, jolla kuntalaiset voivat tuoda äänensä kuuluviin kunnan asioissa. Kuntalaisaloite on yksittäisen asukkaan tai asukasryhmien laatima kirjallinen aloite, jonka kautta kunnan asukas voi vaikuttaa suoraan oman kuntansa toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaisten aloiteoikeudesta säädetään kuntalain (410/2015) 23 §:ssä

Kunnan asukkaiden lisäksi yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.

Kun kuntalaisaloitteen tekee vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, on se käsiteltävä valtuustossa kuuden kuukauden kuluessa. Aloitteen teon kynnystä on alennettu, sillä 1.6.2017 asti voimassa olevassa kuntalaissa (365/1995) vastaava osuus on kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista.

Kuntalain mukaisesti valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

Kunnissa tehdään keskimäärin 7 aloitetta vuodessa

Kunnissa tehtiin Kuntaliiton kyselyn mukaan keskimäärin 7 aloitetta per kunta vuonna 2014. Aloitteiden määrä vaihteli nollasta 126:een.  Määrä kasvaa kuntakoon kasvaessa: pienimmissä alle 5 000 asukkaan kunnissa tehdään vuosittain keskimäärin yksi aloite ja suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 40-47 aloitetta per vuosi. Kuntakokoluokkien sisällä on kuitenkin suuria vaihteluita.

Kuvio. Kuntalaisaloitteiden määrät Manner-Suomen kunnissa vuosina 2005-2014 (lkm:t keskimäärin, N= väh. 197). Lähde: Kuntaliiton kyselyt.

Kuntalaisaloitteiden määrät vaihtelevat jonkin verran eri vuosina. Eniten aloitteita on seurantajakson 2005-2014 aikana tehty vuonna 2011, vähiten edellä mainitun seurantajakson alussa ja lopussa.

Kuntalaisaloitteet koskevat yleisimmin teknisiä palveluja

Kuntalaisaloitteita koskevat tyypillisimmin teknisiä palveluja. Aloitteiden aiheina ovat muun muassa liikenneturvallisuus (nopeusrajoitukset, hidasteet, kevyen liikenteen väylien rakentaminen, katuvalaistus), katujen ylläpito, puistot ja liikuntapaikat.

Koulutus-, sivistys-, kulttuuri-, ja vapaa-ajan palveluista tehdään toiseksi eniten aloitteita. Aloitteet koskevat esimerkiksi kouluverkon säilymistä, koulukuljetuksia ja kirjastoautoja. Sosiaalitoimen aloitteista useat koskevat lasten kotihoidon tuen kuntalisää ja vanhusten palveluja.

Taulukko. Kuntalaisaloitteiden yleisimmät aihealueet kunnissa vuonna 2013. Niiden kuntien osuus, jotka nimenneet ko. hallinnonalan kuntalaisaloitteiden kolmen yleisimmin edustaman hallinnonalan joukkoon* sekä vertailua vuoden 2011 vastaaviin tuloksiin. (% vastanneista, N= 197).

Lähde: Kuntaliiton aloitekysely 2014.

tags
Marianne Pekola-Sjöblom

Etunimi
Marianne
Sukunimi
Pekola-Sjöblom
tutkimuspäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2504
Kännykkä
+358 50 337 5634
Vastuualueet
  • Arviointitutkimusohjelma ARTTU2
  • Kuntademokratia ja kuntalaistutkimukset
  • Pohjoismaiset vertailut
  • Yksikön johtajan varahenkilö
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Tiimi
Demokratiatiimi