Maaseutupolitiikka

Lähi- ja paikallisruoka

Julkiset keittiöt tarjoavat 383 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa.  Joukkoruokailun kansanterveydellinen merkitys on suuri. Moni suomalainen syö päivän ainoan lämpimän aterian koulussa tai työpaikalla. Keskimäärin joka kolmas työikäinen suomalainen käyttää päivittäin erilaisia ateriapalveluja ja ne kuuluvat suomalaisten arkeen lapsuudesta vanhuuteen.

Lisää lähiruokaa –tottakai!

Julkisen sektorin ruokaketjun toimijoiden kiinnostus, hankintaosaaminen ja tietämys kotimaisen ruoan sekä lähiruoan saatavuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Paikallisen ruoan hankinta on edennyt kunnissa ja kuntayhtymissä juhlapuheista käytännön tasolle aktiivisten ruokapalvelutoimijoiden kautta yhteishankintayksiköiden ja hankintarenkaiden hankinta-asiantuntijoille saakka.  Vaikka suuressa osassa kuntia vielä painitaankin ahkerasti tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten ja hankintakriteereiden parissa, niin seuraava askel on saada käyttöön ja tarjouspyyntöihin jo uuden hankintalain suosittelemat sosiaaliset- ja ympäristövaikutukset. Pohdittavaa on paljon mm. miten eläinten hyvinvointi otetaan esille? Entä hiilidioksidipäästöjen hillitseminen tai vierasaineiden vähentäminen. Hankintojen pitäisi olla myös innovatiivisia.

Päättäjät, tehkää strateginen päätös lähiruoan käytöstä

Julkiset ruokapalvelut ovat kovassa puristuksessa yrittäessään toteuttaa asiakkaiden sekä eri toimijoiden toiveita ja vaatimuksia. Lisäksi heidän toimintaansa ohjaavat erilaiset suositukset ja ohjeet, joita EU, ministeriöt ja hallitus esittävät. Valtioneuvoston periaate vastuullisista elintarvikehankinnoista (linkki) velvoittaa kuntaruokailusta vastaavia päättäjiä ja ruoanvalmistajia toimimaan kotimaisen ja lähiruuan käytön lisäämiseksi. Lisäksi tarjotun ruoan pitäisi olla luomua ja ravitsemussuositukset täyttävää sekä raaka-aineisiin käytettävä rahamäärä on pystyttävä pitämään alhaisena. Unohtaa ei saa myöskään uuden hankintalain suosituksia ympäristötekijöiden ja sosiaalisten tekijöiden huomioimisesta hankinnoista.

Ruokapalvelut tarvitsevat tuekseen päätöksiä. Kuntien luottamushenkilöt päättävät, mistä raaka-aineista julkisin varoin kunnissa tarjottava ruoka on valmistettu. Lähiruoan suosimisessa on kysymys tahdosta ja halusta kehittää toimivat mallit ja ratkaisut. Kehittäminen lähtee päättäjien, ruokapalvelusta vastaavien, yrittäjien ja asiakkaiden vuoropuhelusta. Kun euro pyörii paikallisesti, niin alueen hyvinvointi kasvaa työllisyyden ja parantuneen toimeentulon muodossa.

Lähiruokaa voivat olla kasvikset, marjat, sienet, leipä, viljatuotteet, kananmuna, kala ja liha sekä kansallisesti ajatellen myös maito, liha- ja kalajalosteet. Lähiruokaa eivät rajaa pelkästään kunnan tai maakunnan rajat vaan ajattelun periaatteena on lyhyt ketju, tuoreus, turvallisuus, joustavuus sekä tarpeeseen perustuva oikea määrä, laatu ja pakkaaminen. Ruoan tuottaminen ja sen käyttäminen mahdollisimman lähellä tukee koko Suomen hyvinvointia. Sivun sisältö

Hankintalainsäädäntö säätelee myös julkista ruokapalvelua

Hankintalaki säätelee, mutta ei estä ruokapalveluita hankkimasta lähiruokaa. Hankintalaki tarjoaa mahdollisuuksia pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten ja julkisen sektorin keittiöiden yhteistyölle mm. markkinavuoropuhelun muodossa.

Julkisissa hankinnoissa alueen taloudellinen ja työllisyyden korostaminen ei ole sallittua. Kilpailutusten tulee olla syrjimättömiä, joten tiettyä aluetta ei perusteetta voida suosia. Hankintalainsäädännön vastaista ei sen sijaan ole toimitusketjun lyhyyteen liittyvien kriteerien huomioiminen silloin, kun toimitusketjulla on vaikutusta elintarvikehankintojen laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Usein on perusteltua ostaa elintarvikkeita läheltä, jotta asiakas saa tuoretta ja turvallista ruokaa joka päivä yhtä varmasti. Lähiruoan käytöllä tavoitellaan myös järkevää ja läpinäkyvää elintarvikeketjua.

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö palvelee hankintayksiköitä hankintalain soveltamiskysymyksissä rakennusurakoista lähiruokaan. Hankintalakia sovelletaan kaikkiin julkisen sektorin hankintoihin, joiden arvo ylittää laissa säädetyt kynnysarvot.

Konkreettista apua lähiruokapäätöksiin löytyy myös Kuntaliiton ja EkoCentrian julkaisemasta Lähisoppasta ja Elintarvikkeiden hankintaoppaasta.  (linkit)

Kuntaliiton tavoitteet lähiruoan suhteen

Kuntapäättäjien tietoisuuden kasvattaminen:

  • Lähellä tuotetun, terveellisen ruoan suosiminen kuntien ruokapalveluissa
  • Maaseudun elinvoimaisuus sekä maaseudun ja kaupungin vahvistuva vuorovaikutus

Kuntien hankintaosaamisen kasvattaminen:

  • Ympäristö- sekä muut laatukriteerit tarjouspyynnöissä

Taloudellinen kestävyys:

  • Lähiruoka työllistää ja tukee paikallisia elinkeinoja

Ympäristönäkökulmien huomioiminen:

  • Kausi- ja sesonkituotteiden suosiminen
  • Lähiruoan hiilijalanjälki ja vesijalanjälki

Kulttuurinen kestävyys:

  • Alueellinen ruokaperinne säilyy, yhteydet tuottajan ja kuluttajan välillä ovat mahdollisia.

Lisätietoa:

tags
Taina Väre

Etunimi
Taina
Sukunimi
Väre
Erityisasiantuntija, maaseudun kehittäminen ja pienkunta-asiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2030
Vastuualueet
  • Maaseudun kehittäminen
  • Pienkunta-asiat
  • Pienten kuntien neuvottelukunnan sihteeri
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot