Suomen alueet Pohjoismaisessa vertailussa

Väestön vanheneminen heikentää ja innovaatioiden runsaus vahvistaa alueita

NR_old_ageTyötilanne, taloudelliset näkymät ja alueellinen kehitys ovat uuden Pohjoismaisen alueindeksin (Regional Potential Index RPI) peruspilareita. Ainoastaan pääkaupunkiseutu ylsi Suomen alueista Pohjoismaisen aluevertailun kärkeen. Pohjoismainen tutkimusinstituutti Nordregio laati indeksin ensimmäistä kertaa keväällä 2016 ja suurin osa tuloksista perustuu maiden omiin tilastoihin useamman vuoden ajalta. Tuloksia ja karttoja vertailemalla on helppo huomata kuinka voimakkaasti Suomen väestöjakauma sekä huoltosuhde työikäisten ja vanhusten välillä on muuttunut viimeisen viiden vuoden sisällä. Tämä jakauma heijastuu muihin tilastoihin, kuten työmarkkinoihin ja taloudelliseen tilanteeseen, sekä päinvastoin. Kartat ja tilastot tukevat toinen toisiaan ja viestit ovat selkeitä.

Suomen vahvat ja heikot puolet Pohjoismaisessa vertailussa

Pääkaupunkiseudun tasainen sukupuolijakauma ja korkeasti koulutettu väestö, joista suurin osa on työikäisiä, puoltavat vahvasti alueen sijaa alueindeksin top 10:ssä. Taloudelliset näkymät ja väestönrakenne vahvistavat pääkaupunkiseudun asemaa. PISA-tutkimuksissa ja innovaatioiden määrässä Suomi on kirkkaasti Pohjoismaiden kärjessä. Pohjanmaa erottuu selkeästi myös edukseen taloudellisten panostusten ja innovaatioiden määrän ansioista.

Yleisesti ottaen Suomen alueet eivät pärjänneet vertailussa alhaisten työllisyysnäkymien, nuorisotyöttömyyden, maastamuuton ja vanhenevan väestön vuoksi. Taloudellinen kriisi vaikuttaa edelleen Suomeen eniten Pohjoismaista. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi väestönrakenne ja ikääntyminen ovat haasteellisimpia Suomessa. Suomessa maahanmuutto on maltillista. Maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys vaikuttavat yhtä paljon väestönkehitykseen toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa maahanmuutto vastaa jopa noin 2/3 väestönkasvusta. Myös Pohjoismaiden sisäisessä muuttoliikenteessä Suomi kärsii muuttotappiosta, kun muut Pohjoismaat puolestaan hyötyvät pohjoismaisesta liikkuvuudesta. 72% Suomesta lähtevästä pohjoismaisesta muuttoliikenteestä suuntaa Ruotsiin (2014) ja huomattavan pieniä määriä muihin Pohjoismaihin. Suomen pohjoisimmat ja itäiset alueet, erityisesti Puumala ja Hyrynsalmi, ovat kärsineet Pohjoismaisessa aluevertailussa eniten väestökadosta.

Haavoittuva maaseutu

Väestörakenne on suurin yksittäinen muuttuja ja haaste maaseudulla. Alueiden ja kuntien haavoittuvuutta mitattiin vuonna 2014 kymmenen eri väestönrakenteeseen liittyvän indikaattorin perusteella, mukaan lukien naisten, nuorten ja vanhusten osuus väestöstä sekä maahanmuuton kasvu tai lasku kunnassa. Mitä enemmän indikaattorit ja niiden luoma kokonaisarvo painuivat miinukselle, sitä haavoittuvammaksi kunta tai alue määrittyi. Negatiivisten arvojen perusteella kyettiin myös identifioimaan yksittäisiä tekijöitä, jotka heijastavat riskejä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Tämän riskianalyysin tulokset ovat Suomen kannalta huolestuttavat, etenkin suomalainen maaseutu näyttäytyy erittäin haavoittuvana. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen kunnat ovat haavoittuvassa tilassa, sekä huomattava määrä suurimpien kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevista kunnista ympäri Suomen.

Miltä tilanne näyttää sinun kunnassasi? Vertaile kuntaasi Suomen ja Pohjoismaiden kuntiin NordMap-verkkotyökalun avulla. Uusi, helppo ja ilmainen NordMap.se-sivusto tarjoaa perinteisten tulostettavien karttojen lisäksi myös online-karttoja ja muokkaustyökaluja, joiden avulla on helppo tutkia kuntakohtaisia tai aluekohtaisia eroja sekä luoda karttoja eri vuosilta omaan käyttötarkoitukseen. Maiden välisiä eroja voi tarkastella Tanskan, Ruotsin, Suomen, Norjan, Islannin, Fäärsaarien, Grönlannin ja Ahvenanmaan osalta niin alueiden kuin kuntien mittakaavassa.

NordMapVäestön kehitys, kuntien haavoittuvuus, työvoimatilanne, sukupuolijakauma ja alueiden tulevaisuuspotentiaali-indeksi ovat esimerkkejä kartoista, jotka ovat muokkaustyökalujen avulla sovellettavissa eri tarkoituksiin. Esimerkiksi NordMap.se-sivustolta löytyvä Demographic dependency- kartta kertoo kuntien huoltosuhteesta. Karttasivulta löytyvä Time series-työkalu näyttää nopeasti vuosien aikana tapahtuneet muutokset eri alueilla. Erityisen voimakkaina näkyvät väestönkehityksen muutokset Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana, joiden aikana suurin osa Suomen kunnista on ylittänyt 70% huoltosuhteen, eli vanhusten ja nuorten osuus suhteutettuna työikäiseen väestöön on 70%. Kehitys on ollut samansuuntaista myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa tilanne näyttäytyy erityisen huolestuttavana. Select similar-toiminnon avulla on helppo etsiä samankaltaisia alueita Suomesta ja muista Pohjoismaista ja vertailla niitä keskenään.

Pohjoismaisen ministerineuvoston tytärorganisaationa toimiva Nordregio on jo vuodesta 1997 tarjonnut luotettavia ja korkealaatuisia pohjoismaisia aluekehityskarttoja vapaasti kaikkien käytettäväksi. NordMap-karttasovellus on Nordregion ja sen alla toimivan Nordic Working Group for Demography and Welfare- työryhmän rahoittama. NordMap-kartat ovat vapaasti käytettävissä ja jaettavissa sosiaalisessa mediassa sekä printattavissa raportteihin. Verkkotyökalun käyttö ei vaadi aikaisempaa karttakokemusta. Kartat ovat suunniteltu erityisesti aluekehittäjien ja paikalliskehittämisen kanssa töitä tekeville niin kunnissa, alueilla kuin kansallisellakin tasolla kaikissa Pohjoismaissa.

Pipsa Salolammi
tiedottaja, Nordregio
pipsa.salolammi@nordregio.se

tags
Annukka Mäkinen

Etunimi
Annukka
Sukunimi
Mäkinen
Erityisasiantuntija, alueellinen kehittäminen

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2530
Kännykkä
+358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • aluepolitiikka, aluepoliittinen suunnittelu
  • Itämeri-asiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot