USO Uuden sukupolven organisaatiot

Vertaiskokemuksia konsernijohtamisesta

USO-kunnissa konserneja ohjataan napakasti, johtamisjärjestelmiä rohkeasti uudistaen. Onnistunut konserniohjaus lisää demokratiaa ja saa strategian tavoitteet mukaan konserniyhteisöjen toimintaan.

Syksyn USO Uuden sukupolven organisaatiot -verkoston maaseutumaiset kunnat, kehyskunnat ja seutukaupungit sekä keskuskaupungit kokoontuivat kolmeen vertaisseminaariin, jossa osallistujakuntien edustajat jakoivat kokemuksiaan mm. konsernijohtamisesta ja keskustelivat, millaisilla toimintatavoilla ja johtamisjärjestelmillä omistajaohjauksen on koettu parhaiten toimivan. Pohdintaa aiheuttavat esimerkiksi omistajan äänen riittävä kuuluminen yhtiöissä sekä konserniyhteisöjen hallitusten vaadittavan osaamisen varmistaminen.

Onnistumisia konsernijohtamisessa

Uuden valtuustokauden myötä useissa kunnissa on uudistettu kunnan johtamisjärjestelmää. Haminassa on kaupungin kokoon nähden hyvin laaja ja monipuolinen konserni, jonka johtamiseen on nyt kiinnitetty erityistä huomiota. Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen kertoo, että osana uutta johtamisjärjestelmää Haminan kaupungissa on ryhdytty vahvistamaan konsernijohtamista ja perustettu konserni- ja elinvoimajaosto. Pieni toimielin koostuu kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta ja tarkoituksena on ottaa konserni aiempaa aktiivisemmin haltuun sekä helpottaa pääsyä sisään yhtiöiden luottamuksellisiin asioihin. Jo nyt uuden johtamisjärjestelmän on koettu lisäävän demokratiaa ja selkeyttävän toimintaa.

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran mukaan Lahdessa koko kaupungin strategian tavoitteet on saatu mukaan myös tytäryhteisöjen toimintaan. Esimerkiksi strategian vahva ympäristöpainotus on ohjannut myös yhtiöiden toimintaa ja rohkaissut niitä edelläkävijyyteen omassa toiminnassaan.

 Valtuustokauden alussa Jyväskylän kaupunginhallitus teki päätöksen, joka mukaan jokaiseen elinkeinopoliittisesti merkittävään yhteisöön nimetään ei-poliittinen jäsen. Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski kertoo, että uudistuksella on pyritty täydentämään hallitusten kokoonpanolta edellytettävää osaamista.

 Kuopion kaupunginhallituksenjäsen Leila Savolainen toi luottamushenkilön näkökulmaa konserniohjauskeskusteluun. Savolainen korosti yhtenäisyyttä, avoimuutta ja napakkuutta omistajaohjauksessa. Kuopion uusi konserniohje antaa tähän raamit.

Kuntastrategian tulisi jatkossa ohjata kunnan toimintaa, käsittäen konsernin ja muun toiminnan, johon kunta osallistuu. Torniossa tekemistä määrittää asema Suomen ainoana kaksoiskaupunkina ja yhteistyötä Ruotsin Haaparannan kanssa tehdään mm. sähkön, lämmön ja jäteveden käsittelyn saralla. Timo Nousiainen kertoo videolla lisää Torniossa meneillään olevasta osallistavasta strategiaprosessista:

Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska sekä Viitasaaren kaupunginjohtaja Janne Kinnunen kuvaavat konsernejaan tyypillisiksi pienten kuntien konserneiksi. Työn alla heillä on mm. konserniohjeiden laadinta. Varsinaisissa konserniyhtiöissä yhteistyötä koetaan sujuvaksi. Kuitenkin esimerkiksi omistajan tahtotilan saaminen läpi konserniin kuulumattomissa osakkuusyhtiöissä mietityttää.

 

Kunnan ja konsernin talous

Uuden Kuntalain yhtenä tavoitteena on selkeyttää konsernijohtamista, siihen liittyvää työnjakoa ja välineitä. Samalla myös niin sanotut kriisikuntakriteerit laajenivat koskemaan kuntien lisäksi kuntakonserneja. Lisäksi alijäämän kattamisvelvollisuus ulottuu jatkossa myös kuntayhtymiin. Ajankohtaista aihetta USO-kunnille avasi neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä.

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien kanssa voidaan valtion toimesta päätyä arviointimenettelyyn, joka äärimmäisissä tapauksissa voi johtaa kuntajakoselvitykseen ja kuntajaotuksen muuttamiseen eli ns. pakkoliitokseen. USO-kunnissa aihe puhututti pääsääntöisesti mahdollisen vastaanottavan kunnan näkökulmasta. Tuoretta kokemusta aiheesta löytyi Porin kaupungilta, johon liitettiin Lavia arviointimenettelyn seurauksena vuonna 2015.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Henrik Rainio ja kehityspäällikkö Sari Korento perehdyttivät USO-kunnat tarkemmin omiin lukuihinsa kriisikuntakriteereiden näkökulmasta. Tarkastelussa olivat sekä kunnan, että konsernin lukemat, jotka erikseen katsottuna voivat näyttää kunnan talouden hyvin eri valossa.

tags