Kunnalliset kansanäänestykset

Kunnallisista kansanäänestyksistä säädetään kuntalaissa (410/2015, §24 ja §25). Kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista.

Aloitekynnystä on mataloitettu, sillä vuoden 2017 kesäkuun alkuun asti voimassa olevassa kuntalaissa (365/1995) aloitteen on voinut tehdä viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana.

​Säädös neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä tuli voimaan vuonna 1990. Ensimmäinen kansanäänestys järjestettiin Tuusulassa toukokuussa 1991 ja se koski tiesuunnitelmaa.

Suomen tapaan myös Ruotsin, Norjan ja Islannin kuntalaeissa on säännelty kunnallisesta kansanäänestyksestä, Tanskassa sen sijaan ei. Päinvastoin kuin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin Islannissakin kansanäänestys voidaan järjestää myös vaalien yhteydessä. Kansanäänestysmenettelystä säädetään erillisessä laissa (656/1990). 

Vuosien 1991─2016 aikana on järjestetty yhteensä 61 kunnallista kansanäänestystä. Valtaosa kunnallisista kansanäänestyksistä on koskenut kuntaliitoksia. Viimeisin kansanäänestys järjestettiin syyskuussa 2015 Iitissä, ja se koski Iitin siirtoa Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan.

Kunnallisissa kansanäänestyksissä äänestysaktiivisuus on yleensä korkea. Koko kaudella 1991-2016 se on vaihdellut vuonna 1992 järjestetyn, Lohjan kaupungin tiejärjestelyjä koskevan kansanäänestyksen 38,9 prosentista vuonna 2003 Mietoisissa järjestetyn, kuntaliitosta Mynämäen kanssa koskevan kansanäänestyksen 87,2 prosenttiin.

Kunnallisten kansanäänestysten neuvoa-antava luonne tarkoittaa sitä, että vaikka kunta toteuttaisikin kunnallisen kansanäänestyksen, valtuusto voi kuitenkin tehdä äänestyksen tuloksen vastaisen päätöksen. Kunnanvaltuuston päätös on noudattanut kansanäänestyksen tulosta kaikkiaan noin kahdeksassa kymmenestä tapauksesta.

Kuntalaisten mielipiteet kunnallisista kansanäänestyksistä

Vaikka kuntalaiset pitävät kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä vaikuttamistapana, toivovat he myös mahdollisuutta äänestää kunnallisissa kansanäänestyksissä. Kuntalaiskyselyissä asiaa on kartoitettu väittämän ”Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys” välityksellä. Vuonna 2015 yli puolet (55%) kuntalaisista koki kunnalliset kansanäänestykset tärkeinä, viidennes ei. Kansanäänestystä kannattaneiden määrä on lisääntynyt tarkastelujakson 1996-2015 aikana. Vuonna 2004 kansanäänestyksen kannatus oli alimmillaan.

Kuvio. Kuntalaisten mielipiteet väittämästä ”Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisi järjestää kunnallinen kansanäänestys”.  Vastausten %-jakaumat vuosina 1996, 2000, 2004, 2008, 2011 ja 2015. (N= väh. 10 648). Lähteet: Kuntaliiton tekemät KuntaSuomi 2004 -kuntalaiskyselyt 1996, 2000 ja 2004, Paras-ARTTU-kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 sekä ARTTU2-kuntalaiskysely 2015.

 

Lähteitä/linkkejä:

 

 

Marianne Pekola-Sjöblom

Etunimi
Marianne
Sukunimi
Pekola-Sjöblom
tutkimuspäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2504
Kännykkä
+358 50 337 5634
Vastuualueet
  • Arviointitutkimusohjelma ARTTU2
  • Kuntademokratia ja kuntalaistutkimukset
  • Pohjoismaiset vertailut
  • Yksikön johtajan varahenkilö
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Tiimi
Demokratiatiimi