Kuntaliiton edunvalvonta

Edunvalvontamme lähtökohta on turvata kunnille ja tulevaisuudessa myös maakunnille riittävät toimintaedellytykset ja resurssit tuottaa laadukkaita palveluita asukkailleen sekä edistää alueensa elinvoimaa.  

Olemme vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on askeleen edellä vaikuttamassa kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon ministeriöissä, eduskunnassa ja Euroopan unionissa.

Yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa rakennamme kestävää tulevaisuutta suomalaisille. 

Edunvalvontamme myötävaikutuksena

Kuntatalousohjelmaan kirjatuissa toimissa huomioitiin kuntien taloudellisia vaikutuksia, mikä osaltaan on turvannut kuntien taloudellisia toimintaedellytyksiä.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen huomioitiin osittain. Veroperustemuutokset kompensoitiin kunnille, mutta palkansaajien maksukorotuksista aiheutuvia verotuottojen menetyksiä ei kompensoitu.

Kunnallisveron verokatto poistettiin vuosilta 2020 ja 2021.

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus saatiin direktiivitasolta kansalliseen lakiin.

Kuntien erikoissairaanhoitoon liittyviä valtionosuusvähennyksiä peruttiin noin 25,5 miljoonan euron edestä vuonna 2017.

Uudessa kirjastolaissa luovuttiin yksityiskohtaisista henkilöstön kelpoisuus- ja koulutusrakennevaatimuksista.

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut nuorisolaki vahvistaa kunnan itsenäistä vastuuta ja valtaa toteuttaa nuorisotyötä-ja politiikka paikallisiin olosuhteisiin ja nuorten tarpeisiin sopivalla tavalla.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta korjattiin vuosina 2016 ja 2017 niin, että opetuksen järjestäjät saavat opetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia vastaavan rahoituksen.

Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden hallitsematonta muuttoa vastaanottokeskuksista kuntiin on kyetty hillitsemään kuntaansiirtymisprosesseja kehittämällä.

Sote-toimitilojen omaisuusjärjestelyjä koskeviin menettelyihin on saatu joustavuutta.

Kuntalakia muutettiin siten, ettei työterveyshuoltoon kuuluvaa sairaanhoitoa tarvitse yhtiöittää. 

EU:n tietosuoja-asetus antaa kunnille enemmän liikkumavaraa.

EU:n arvonlisäverostrategiassa ei ennakkotiedoista huolimatta sisällä muutoksia julkisen sektorin asemaan.

Jätelain uudistustyöryhmässä on saatu nostetuksi keskusteluun jätehuollon kokonaisuuden kannalta olennaisia asioita ja mm. torjuttu eräiden hankintalain säädösten suora soveltaminen jätehuoltoon.

Tulevaisuuden kunta kärkihankkeen parlamentaarisessa työssä saatiin vahvasti esillä kuntien näkemykset tiiviin verkostoyhteistyön myötä. Hankkeen asiantuntijaryhmän raporttiin sisältyy USO-verkostokuntien kanssa tehty etukäteisarviointi maakuntauudistuksen vaikutuksista kunnan tehtäviin ja toimintatapoihin.

Kunnista esille nousseet kunnan ja maakunnan yhdyspintakysymykset nostettiin keskiöön uudistusten valmistelussa.

Alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelussa on huomioitu tarve kunnan omalle hyvinvointityölle ja tuleva tarve kuntien ja maakuntien väliselle yhteistyölle.

Avoimen hallinnon toimintaohjelmassa on huomioitu kunnat hyvin ja kunnat ovat olleet aktiivisessa roolissa seuraavan toimintasuunnitelman laadinnassa.  

Kuntalaisten kielellisten oikeudet huomioidaan sote- ja maakuntauudistuksessa.

Ruotsinkielisten kuntien edunvalvonta ja viestinä koottiin uuteen Kommuntorget.fi -verkkoalustaan.

Kuntalainojen marginaalin korotusoikeutta koskeva erimielisyys pankkien ja kuntien välillä päätyi kuntien voittoon (taloudellinen intressi 12 milj. euroa).

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilujen eteneminen kokeilulakiesitykseksi, jonka mukaan kunnat vastaisivat kokeilualueilla valtion rahoittamien julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilun asiakaskohderyhmälle.

Kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta koskeva sääntely saatiin direktiivitasolta kansalliseen lakiin, mikä turvaa kuntien mahdollisuudet saada vahingonkorvauksia esimerkiksi kartellitilanteissa.

Toimeentulotuen KELA-siirron lainsäädäntö toteutettiin riittävän kattavasti ja osa valtionosuusvähennyksistä (4 milj. €) siirrettiin toteutettavaksi myöhempinä vuosina.

Kuntien maksamille valokopioinnin tekijänoikeuskorvauksille vuosille 2017-2019 ehdotettua korotusprosenttia saatiin pudotettua noin 66 % ja porrastettua useammalle vuodelle verrattuna siihen, mitä Kopioston kopiointitutkimuksen tulokset olisivat edellyttäneet.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksessa huomioidaan paremmin kuntien toimintaympäristö.  

Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen kuntien ja valtion yhteisiin tietotekniikkahankkeisiin lopetettiin vuonna 2017.

Korjausavustusten käsittelyn siirtäminen kunnilta ARA:lle vähentää kuntien tehtäviä ja siten tuo säästöjä henkilöstömenoihin (arvio 3-5 milj. €).

Liikennekaarta täsmennettiin siten, että yksinoikeuden asettaminen joukkoliikennereiteille on edelleen mahdollista (ns. PSA-suoja), jolloin markkinaehtoisen joukkoliikenteen ei sallita kilpailla viranomaisten jo kertaalleen kilpailuttaman ja maksaman liikenteen kanssa samoista asiakkaista.

Pelastustoimen uudistushankkeen valmistelutyöryhmien puheenjohtajiksi onnistuttiin SM:n alkuperäisestä ehdotuksesta poiketen saamaan merkittävä määrä pelastuslaitosten edustajia.

Maankäyttöä, kestävien yhdyskuntien ja koko kunnan kehittämistä palvelevat rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu pysyvät maakuntauudistuksen myötäkin tulevaisuuden kunnassa.

Energiatehokkuussopimuksia kaudelle 2017-2025 koskevat neuvottelut saatiin päätökseen työ- ja elinkeinoministeriötä edustaneen Energiaviraston kanssa. Sopimusneuvotteluissa oli alusta alkaen mukana myös kuntien edustajat. Lokakuussa järjestetyssä allekirjoitustilaisuudessa sopimukseen liittyi jo 16 kuntaa ja kuntayhtymää.

Kuntaliiton toimintasalkku

Toimintasalkku

Toimintasalkusta löydät katsauksen Kuntaliiton edunvalvonta- ja projektitoimintaan sekä aktiivisiin verkostoihin.

lateral-image-right
Kokouksessa.

Kuntaliitto

Suomen Kuntaliitto on toimialansa edunvalvoja, kehittäjäkumppani sekä korkeatasoisten asiantuntija- ja tietopalvelujen tarjoaja. Kuntaliiton jäseniä ovat Suomen kunnat ja kaupungit.

lateral-image-left
Henrik Rainio

Etunimi
Henrik
Sukunimi
Rainio
Vt. johtaja, kuntatalous

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2127
Kännykkä
+358 50 596 9635
Vastuualueet
  • verotus
  • talouden ohjaus
  • EU- ja kansainväliset asiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous
EU- ja kansainväliset asiat