Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023

Menestyvän sivistys- ja hyvinvointikunnan toimintaedellytyksistä on huolehdittava

Joustava ja kannustava oppimisen polku jokaiselle

  • Koulutuksen perusrahoitusta on lisättävä merkittävästi ja rahoituksen on mahdollistettava kohdennetut toimet syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen paikallisesti tarkoituksenmukaisimmilla tavoilla.

  • Koulupolun alkua on tuettava varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen keinoilla, joita ovat mm. ohjauksen ja opiskeluhuollon vahvistaminen sekä kaksivuotinen esiopetus.

  • Elinikäisen oppimisen avulla varmistetaan työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot.

  • Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus suorittaa toisen asteen koulutus tai tutkinto taloudellisista tekijöistä riippumatta.

  • Rahoitusjärjestelmän on tuettava koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta. Koulutusta on oltava tarjolla siten, että matkoista ja majoituksesta ei synny kohtuuttomia kustannuksia.

Perusrahoituksen korotustarve on 600 miljoonaa euroa.

Monimuotoinen varhaiskasvatus mahdollistettava

  • Varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä lapsen edun mukaisesti monipuolisiksi ja joustavaksi ottaen huomioon pedagogiset, hoidolliset sekä perheen tarpeet.

  • Varhaiskasvatuspalvelua on järjestettävä joustavasti työelämän muutokset huomioiden ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja kehittäen.

  • Mahdollisen perhevapaauudistuksen yhteydessä on huomioitava sen vaikutukset varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin.

  • Asiakasmaksujen muutoksien osalta on huomioitava, että kunnat joutuvat kompensoimaan vastaavat alennukset myös yksityisten palveluntuottajien osalta. Nämä kustannukset tulee ottaa huomioon valtion kompensaatioissa kunnille.

  • Kokonaan maksuton varhaiskasvatus ei ole kuntataloudellisesti kannatettavaa.

Sivistys- ja hyvinvointikunnan toimintaedellytyksiä on vahvistettava

  • Kunnan merkittävä rooli asukkaan arjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäjänä on tunnistettava.

  • Kunnan hyvinvointityön edellytyksistä on pidettävä huolta, sillä laaja hyvinvointityö koostuu elinympäristön ja elinvoiman kehittämisestä, osaamisen ja kulttuurin sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistämisestä.

  • Kunta koordinoi kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden hyvinvointityötä. Kuntien mahdollisuus tukea erilaisia yhdistyksiä ja järjestöjä on myös tulevaisuudessa turvattava.

  • Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluiden merkitys kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä vahvistavina tekijöinä on tunnistettava ja riittävä rahoitus on turvattava.

  • Kuntien hyvinvoinnin edistämisen kannusteita ja rahoitusmekanismeja tulee seurata ja kehittää.

Toisen asteen koulutus on jatkossakin paikallisen elinvoimaisuuden avaintekijä

  • Koulutuksen saavutettavuus on keskeinen 2020-luvun haaste, mikä on huomioitava rahoitusjärjestelmässä. Koulutuksen järjestäjien on voitava itse päättää oppilaitosverkostostaan ja kuntien omistajaohjauksen tulee tukea tätä.

  • Kunnan on voitava toimia osaamisen kehittämisen alustana ja eri koulutusmuotojen koulutuspalvelujen tuottajien katalyyttinä.

  • Monimuotoinen ylläpitäjämalli ilman pakkoyhtiöittämistä on toimiva jatkossakin. Rahoitus on ohjattava ylläpitäjälle.

  • Valtio ja kaikki kunnat yhdessä rahoittavat lukion ja ammatillisen koulutuksen.

  • Kustannusperusteisuus lukiokoulutuksen rahoituksessa on säilytettävä.

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET: Oppivelvollisuuden pidennys ei ratkaise ongelmia

Koko nuorisoikäluokkaan kohdistuvan pakon sijasta toimet ja lisäresurssit kannattaa kohdentaa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin mahdollisimman varhain, kirjoittavat erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta ja Aki Holopainen Yksityiskoulujen liitosta.
lateral-image-right
lateral-image-left