Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023

Kuntatalouden kestävyys ja liikkumavara edellyttävät rahoitusjärjestelmän uudistamista ja kunta-valtio -suhteen pitkäjänteistä kehittämistä

Kuntatalouden kestävyys muutoksissa on varmistettava

  • Uudet ilmiöt - kuten työn murros, digitalisaatio ja jakamistalous - haastavat tulevaisuudessa verojärjestelmän ja koko julkisen sektorin rahoituksen. Kuntien rahoitusjärjestelmää on kehitettävä siten, että kuntien toimintaedellytykset turvataan kaikissa olosuhteissa.

  • Kuntien veropohjan on vastattava muuttuvaan toimintaympäristöön. Osa pääomaveron tuotosta on perusteltua ohjata kunnille, koska kaikilla on yhtäläinen oikeus käyttää palveluja. Myös muiden verojen uudelleenjakoa veronsaajien kesken on selvitettävä.

  • Yhteisövero-osuuden painoarvoa on kasvatettava, sillä se kannustaa kuntia aktiivisuuteen elinkeinopolitiikassa.

  • Valmisteilla oleva kiinteistöveron arvostamisuudistus on kannatettava, koska se korjaa eräitä kiinteistöverotuksen epäkohtia. Myös tämän jälkeen kiinteistöveron kehittämistä on jatkettava ja liikkumavaraa lisättävä. Kiinteistövero tuottaa kunnille verotuloja vakaasti ja ennustettavasti.

  • Kuntien peruspalveluiden yleistä valtionosuusjärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessakin tasoittamaan kuntien kustannus- ja tuloeroja. Valtion tulee osallistua kuntien palveluiden rahoittamiseen perusrahoituksen tosiasiassa turvaavalla osuudella.

Valtion rahoitusosuus peruspalveluihin on vähentynyt.

  • Valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena ja yksinkertaistettava asteittain. Laskennallisiin kustannuksiin perustuva valtionosuusjärjestelmä kannustaa tehokkuuteen, ja myös muita kannustinelementtejä tulee kehittää.

  • Uusiin ja laajeneviin tehtäviin on saatava täysimääräinen valtionosuus. Arviot tehtävämuutosten vaikutuksista kuntien talouteen tulee perustaa realistisiin laskentaoletuksiin. Vero- ja maksuperustemuutosten menetykset on kompensoitava kunnille. Indeksikorotukset on toteutettava täysimääräisesti.

  • Kuntien liikkumavaraa palvelumaksuissa on lisättävä.

  • Riskit uuden kunnan taloudessa on minimoitava. Kuntien investointi- ja velanhoitokykyä ei saa heikentää uudistuksen myötä, vaan niiden tulee vahvistua entisestään vastaamaan uuden kunnan elinvoimaroolia. Kuntien omaisuusjärjestelyjen kompensaatiomallin tulee olla selkeä ja riittävä myös yksittäisen kunnan tasolla.

  • Kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon uudistukset, joilla on vaikutusta järjestelmän toimialaan.

Julkisen talouden työnjaon tulee kannustaa kokonaishyödyn kasvattamiseen

  • Kuntatalouden ohjausta ja Kuntatalousohjelmaa on kehitettävä siten, että rahoitusperiaate toteutuu ja kunta-valtio -neuvottelumenettely (ml. Kuthanekin rooli) vahvistuu.

  • Kuntien ja maan hallituksen vuoropuhelua ja kunta-valtio -suhdetta tulee vahvistaa perustamalla tätä varten oma ministeriryhmä, jossa Kuntaliiton edustus on mukana.

  • Kuntien, maakuntien ja valtion rooleja julkisessa taloudessa on tarpeen selkiyttää, kun merkittävä määrä julkisen talouden euroja siirtyy uusille maakunnille. Maakuntien mahdollista rahoitusvajetta ei voi paikata kuntien rahoitusta vähentämällä.

  • Kuntien liikkumavaraa lakisääteisten palvelujen järjestämiseen on lisättävä. Normeja ja sääntelyä on purettava.

  • Kunnan yleinen toimiala on itsehallinnon kulmakiviä. Siihen perustuen kunnilla tulee olla jatkossakin oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa yhtiömuodossa ja kilpailla muiden yritysten kanssa samoilla markkinoilla. Sääntelyllä luodaan neutraalit kilpailuolosuhteet.

Suurten järjestelmämuutosten vaikutukset kuntiin läpivalaistava huolella

  • Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus ja kestävyys on turvattava pitkällä aikavälillä. Kunnallisen ja yksityisten eläkejärjestelmien muutostarpeita tulee arvioida kustannusneutraalisti ja tasapuolisesti. Yksityisen sektorin roolin kasvu kuntien palvelutuotannossa ja kuntien omat yhtiöittämistoimenpiteet haastavat pitkällä aikavälillä kunta-alan eläkejärjestelmää.

  • Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on valmisteltava parlamentaarisesti. Uudistuksessa on huomioitava sen vaikutukset kuntien tuloihin, menoihin ja kannustimiin kokonaisuudessaan.

  • Kuntien nykyisen perustoimeentulotuen rahoitusosuuden tulee siirtyä kokonaan kunnilta maakuntien vastuulle, koska kunnilla ei ole silloin enää lakisääteistä roolia sosiaalipalveluissa.

  • Kuntien osuus työmarkkinatuesta tulee määritellä sen mukaan millaisiksi kuntien vastuut, toimivalta ja voimavarat työllisyyden edistämiseksi muotoutuvat.

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET: Kuntataloudessa odottaa miljardin tasapainottamisurakka

Tarvittavia kuntataloutta tasapainottavia toimenpiteitä on niiden vaikuttavuuden varmistamiseksi valmisteltava yhdessä kuntakentän kanssa, kirjoittaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina
lateral-image-right
lateral-image-left