Kuntastrategian työkaluja

Kuntalais- ja sidosryhmäkyselyt ja -analyysit

Kuntalais- ja asiakaskyselyissä saadaan selville kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien näkemyksiä kunnasta ja kunnan palveluista. Sidosryhmäanalyysissä tarkastellaan kunnan keskeisten sidosryhmien tarpeita, toiveita ja näkemyksiä sekä nykyisyyden että tulevaisuuden näkökulmasta. Tämä on keskeistä aineistoa kunnan strategiaprosessissa.

Sidosryhmäkyselyitä ovat esimerkiksi yrityskyselyt ja kunnan elinkeinopoliittisen toiminnan toimivuuskyselyt. Sidosryhmäkyselyissä ja niistä tehdyissä analyyseissä korostuu entistä enemmän ylikunnallisten toimijoiden merkitys, koska kuntien on nykyisin entistä useammin katsottava yli rajojen ja toimittava tehokkaasti hyödyntäen myös seudulliset mahdollisuudet.

Sidosryhmäanalyysissä selvitetään esimerkiksi:

  • Mitkä ovat ne keskeiset toimijat, jotka on otettava huomioon kuntastrategiassa (ulkoiset/sisäiset).
  • Mitkä ovat näiden toimijoiden toiminnan perusta ja vaikutukset
  • Millaisia strategioita muut toimijat soveltavat, ja voidaanko niitä kehittää palvelemaan koko alueen tavoitteiden saavuttamista.
  • Miten yhdessä muiden toimijoiden kanssa voitaisiin kehittää kaikkien strategisia ongelmia ratkaisevia yhteistyöhankkeita.

Strategiaprosessia tukevassa kuntalaiskyselyissä ja -analyyseissä voidaan tiedustella esim. seuraavia asioita:

  • mielikuvia kunnasta ja kunnan tarjoamista palveluista
  • tyytyväisyyttä eri palvelusektorien toimintaan
  • mihin kunnan tulisi erityisesti keskittyä tai panostaa esim. tulevan tai käynnissä olevan valtuustokauden aikana?
  • mikä on kunnan tärkeimmät vetovoimatekijät nyt ja/tai tulevaisuudessa.

Toimintaympäristön analysointi

Kuntastrategiaa tarkasteltaessa, laadittaessa tai päivittäessä on ensiarvoisen tärkeää tarkastella kunnan ulkoisen toimintaympäristön tulevaa kehitystä. Tarkastelun laajuus riippuu esimerkiksi siitä, millaista yritystoimintaa kunnassa on ja millainen kunnan ikärakenteen kehitys on tulevaisuudessa. 

 

Kuntien toimintaympäristön muutosten tarkastelu perustuu informaatioon, jota on saatavissa tilastoista ja ennusteista, näistä tehdyistä johtopäätöksistä sekä tämän ohella erityisesti ei-numeerisiin laadullisiin menetelmiin perustuvista näkemyksistä ja johtopäätöksistä.

Erityisen hyödyllistä on talous-, ikä-, ammatti-, asukas- ja yritystilastoista ja -ennusteista saatava tietopohja. Ennusteet pohjautuvat aiempaan kehitykseen, joiden avulla ennakoidaan tulevaa kehitystä ja pyritään johtamaan toimintaa toivottuun suuntaan tai reagoimaan epätoivottuihin suuntauksiin.

Toimintaympäristön analysointiin on varsin käyttökelpoisia ja kuntastrategiatyöhön soveltuvia menetelmiä, kuten PESTEL-analyysi sekä SWOT-analyysi.

Skenaarioanalyysi

Tulevaisuuden ennakointi edellyttää toimintaympäristön erilaisten toteutumismahdollisuuksien tarkastelua. Yleisesti tässä yhteydessä puhutaan skenaarioista, joissa analysoidaan ja tulkitaan tulevaisuuden mahdollisia ja erilaisia toimintaympäristöjä. Skenaariopohdintaa voidaan hyödyntää osana kunnan strategian laadintaprosessia. 
Nopeasti muuttavassa yhteiskunnassa tarvitaan trenditietojen ja oletusten lisäksi arvioita ennakoimattomista muutoksista. Tällöin on tärkeää hyödyntää hiljaista tietoa, heikkoja signaaleja sekä innovatiivisia ja herätteleviä keskusteluja.

Skenaariot ovat keino käsitellä lisääntyvää epävarmuutta ja varautua erilaisiin tulevaisuudennäkymiin. Skenaariotarkastelun keskeinen tehtävä on tuottaa tietoa pitkän aikavälin kehitysnäkymistä visioiden ja strategisten päämäärien laadinnan sekä toimenpiteitä koskevan päätöksenteon perustaksi.

Strategiatyössä lähdetään monesti nykytilan kuvauksista eli siitä ”Mitä on?” ja edetään visioon eli siihen ”Mitä tulisi olla?” Väliin jää usein ammottava aukko eli kysymys siitä ”Mitä voi olla?”. Skenaariotyönyksi tarkoitus on vastata tähän kysymykseen. Kun on saatu riittävästi vastauksia, voidaan löytää myös uusia näkökulmia siihen, mitä halutaan ja mitä on tehtävä. Skenaariot ovatkin yksi tapa varautua epävarmaan ja ei-ennustettavaan tulevaisuuteen.