Sote- ja maakuntauudistuksen muutostuki

Kuntien rahoitus: suhteellinen velkaantuneisuus muuttuu

rahoitus

Huom. Perustuslakivaliokunta antoi 29.6.2017 lausunnon, jossa se edellytti muutoksia eduskunnan käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin. Muutoksista johtuen uudistuksen täytäntöönpano on lykkääntymässä vuodella. Kuntaliiton sivut, oppaat ja muut muutostukiaineistot päivitetään uuden aikataulun mukaisiksi, kun lainsäädäntö on hyväksytty eduskunnassa.

Velkarahoituksen käyttö sekä investointitarpeet tulee suunnitella ja priorisoida huolellisesti siirtymävaiheessa, jotta alijäämien kattamisen tarve tulee otetuksi huomioon myös velkarahoituksessa. Näkökulma korostuu erityisesti toimitilainvestoinneissa ja toimitilojen uudelleenjärjestelyissä.

Suhteellisen velkaantuneisuuden taso voi muuttua eri kunnissa ja kuntakonserneissa oleellisesti. Usein lopullinen velallinen on liikelaitos tai yhtiö ­- tämän yksikön taloudellinen tulos vaikuttaa lainanhoitokykyyn ja sen arviointiin. Suhteellisen velkaantuneisuuden kasvaessa myös rahoituskustannusten suhteellinen merkitys kasvaa ja kustannusten vaihteluihin tulee varautua. Näitä tilanteita kannattaa ottaa huomioon ennen kaikkea lyhyt- ja pitkäaikaisen rahoituksen painotuksilla, kuitenkaan unohtamatta pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuden turvaamista.

Rahoitusmarkkinoiden kehitystä tulee seurata erityisesti siitä näkökulmasta, mikä on rahoittajien suhtautuminen sekä kuntiin että julkisen sektorin kokonaisuuteen. Hinnoittelua ja muita rahoituksen ehtoja on syytä tarkkailla ja vertailla. Kunnan puolestaan kannattaa kiinnittää huomiota talouden tunnuslukuihin sekä kehitysnäkymiinsä, sillä rahoittajat voivat tehdä luottopäätöksiään rahoittajakohtaisen ratingin perusteella.

Rahoitusvälineiden hyötyjä ja riskejä arvioitava

Muutos on aina mahdollisuus, mutta voi sisältää myös uhkia ja riskejä. Tarve arvioida tarjottuja rahoituspalveluja suhteessa kunnan tarpeisiin ja tulevaisuuden näkymiin korostuu. On selvitettävä, miten kukin valittu ratkaisu vaikuttaa kunnan talouteen, suoriin ja välillisiin kustannuksiin, sitoumusten laatuun sekä mahdollisiin uudelleenjärjestelyjen tarpeisiin. Niin ikään tulee ottaa huomioon välittömien vaikutusten ohella myös pidemmän aikavälin piirteet (ns. elinkaarivaikutus).

Todennäköisesti yhteistyö ja erilaiset kumppanuudet lisääntyvät myös rahoitus- ja toteutusratkaisujen näkökulmasta. Tällöin oleellista on hyötyjen ohella riskien ja vastuiden jakaminen ja sen määrittely, kenen ehdoilla ja millä keinoin asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Sopimukset ja niihin liittyvä osaaminen korostuvat. Keskeisimpiä yhteistyökohteita jatkossakin lienevät toimitilaratkaisut ja niiden rahoittaminen.

Kunnan taloudenpidossa oleellista on ennakoitavuus ja tämä koskee myös korkovirtoja. Korkoriski on käytännössä kunnan merkityksellisin rahoitusriski. Jos ennakoimiseen ja suojautumiseen käytetään johdannaisia, on syytä pohtia huolellisesti, miten ja millä ehdoilla niitä käytetään.

Markkinatilanne kannustaa sopimuksiin, joilla korkotaso voidaan lukita jopa useiden vuosien päästä alkavaksi. Periaatteessa kuntien taloussuunnittelu antaa tähän mahdollisuuden. Kun toimintaympäristö on kuitenkin merkittävästi muuttumassa, on sekä rahoitus- että suojaustarpeiden ajankohtia ja toteutumista arvioitava ja pohdittava, onko markkinatilanne ainoa lähestymistapa.

Lisäksi esimerkiksi sopimuksessa vastapuolella oleva oikeus merkitsee kunnalle velvollisuutta. On varmistuttava, että mahdolliseen velvoitteen toteutumiseen tai muutostilanteessa sen purkamiseen kyetään reagoimaan. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että kunnan omat toimintaperiaatteet ja -valtuudet ovat kunnossa.

Kuntalain periaatteet kunnan takauksen antamisen edellytyksistä sekä valtiontukisäännökset on otettava huomioon myös siirtymävaiheessa.

Kaiken kaikkiaan erilaisten rahoitusinstrumenttien ja rahoitusratkaisujen käyttöä on harkittava huolella. Muutostilanteessa ja siirtymävaiheessa pelkkä otollinen tilanne ei ole riittävä lähtökohta, vaan valitun instrumentin tai palvelun tulee sopia kunnan tarpeisiin ja kyetä reagoimaan mahdollisiin muutoksiin.

MUISTA:

  • Arvioi muutoksen vaikutukset kunnan rahoitusasemaan ja omavaraisuusasteeseen
  • Muutos edellyttää rahoitusinstrumenttien ja rahoitusratkaisujen käytön huolellista harkintaa
  • Neuvottele tarvittavat muutokset rahoitusjärjestelyihin

 

tags
Nainen piknikillä

Kunnasta maakuntaan -opas

Kuntaliitto tukee kuntia ja alueita sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisessa.

lateral-image-right
Jari Vaine

Etunimi
Jari
Sukunimi
Vaine
Erityisasiantuntija, rahoitusala

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2018
Vastuualueet
  • rahoitusmarkkinat ja sääntely
  • velkarahoitus ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot
  • sijoitustoiminta
  • johdannaiset
  • maksujen välitys ja maksuvalmiuden hoito
  • rahoituslaitosyhteistyö
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous