Kuopion Savilahdessa selvitettiin vähähiilisiä energiaratkaisuja

Kuopion Savilahti

Kuvaaja: Lentokuva Vallas Oy

 

Kuopion Savilahden kaupunkisuunnitteluprojektissa aluetta kehitetään kestävyyden ja yhteisöllisyyden lähtökohdista. Vuonna 2016 toteutettiin Savilahden vähähiilinen energiamalli (SaVE) -yhteishanke, jossa selvitettiin vähäpäästöisten energiantuotantomuotojen, kuten aurinko- ja geoenergian käyttömahdollisuuksia sekä älykkään rakennusautomaation hyödyntämistä Savilahden alueella.

Hankkeen myötä selvisi, että Savilahdessa on merkittävä aurinkoenergian hyödyntämispotentiaali. Alueella on suuria energiankäyttäjiä ja laajoja sopivia kattopinta-aloja aurinkoenergian tuottamiseen. Jopa 30 % alueen sähköntarpeesta olisi tuotettavissa aurinkoenergialla. Aurinkolämmön hyödyntäminen nykyisissä kiinteistöissä ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Geoenergian hyödyntäminen on kannattavaa Savilahden reuna-alueilla, mutta Savisaaressa ja Savilahden pohjukassa maanpeitepaksuus sekä kallion laatu heikentävät maalämpö- ja jäähdytysjärjestelmien kannattavuutta.  Alueella on lisäksi hyvät edellytykset matalalämpöverkon rakentamiseen ja käyttöön. Matalalämpöverkon avulla kaukolämmön rinnalla voidaan käyttää tehokkaasti muun muassa maalämpöjärjestelmiä.

SaVE -hankkeen aikana järjestettiin energiatehokkuuteen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyviä tapahtumia sekä työpajoja. Savilahti-projektin henkilöstö on ollut mukana SaVE -hankkeen tilaisuuksissa.

Hankkeen loppuraportissa annetaan suosituksen alueen toimijoille sekä alueen kaavoittajille ja rakentajille. Vähähiiliset energiaratkaisut huomioidaan muun muassa tontinluovutusehdoissa. Hanke sai 75 % EAKR-tukea ja se toteutettiin kertakorvausmallilla.

Mistä idea lähti?

Savilahti-projektin tavoitteet kestävästä kaupunkisuunnittelusta sisälsivät tarkempia tavoitteita muun muassa energiantehokkuuden osalta. Lisäksi alueella tiedettiin olevan potentiaalia uusiutuvan energian hyödyntämiseen, mutta lisäselvityksiä tarvittiin suunnittelua varten. Yhteishankkeelle nähtiin olevan tarvetta ja aikataulullisesti toteutus osui juuri sopivaan ajankohtaan kaavoituksen kannalta.

Mikä oli keskeisintä onnistumisen kannalta, jotta prosessi saatiin käyntiin tai sen aikana?

Hankkeen rahoituksen varmistuminen ELY-keskukselta ja hankeosapuolien onnistunut yhteistyö olivat keskeisiä asioita onnistumisen kannalta.

Mitä opittiin tulevaisuutta varten?

Yhteishankkeilla voidaan saavuttaa monia etuja, jos osapuolien tarpeet kohtaavat.

EAKR-rahoituksessa käytettiin kertakorvausmallia, joka vähensi raportointiin käytettävää aikaa.

Viestintään käytettiin suunniteltua enemmän aikaa, mutta sillä saavutettiin hyviä tuloksia.

 

Lisätietoja: