Esteellisyys

Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset

Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.

Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta.

Miten määritellään esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset?

Läheiset on määritelty hallintolain 28.2–3 §:ssä. Läheiset on laissa jaettu kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluu henkilön kaikkein läheisin henkilöpiiri, jota lain perusteluissa kutsutaan “perhepiiriksi”. Toiseen ryhmään kuuluvat henkilön perhepiiriä kaukaisemmat sukulaiset ja entinen puoliso. Kolmanteen ryhmään kuuluvat henkilön puolison lähisukulaiset (puolison “perhepiiri”). Kts. liitetiedostona oleva kaavio.

Lainkohdan tarkoittamia läheisiä ovat luottamushenkilön, viranhaltijan, työntekijän tai tilintarkastajan: 

  1. puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja hänelle muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso;
  2. vanhempien sisarus sekä hänen puolisonsa, sisarusten lapsi ja entinen puoliso; sekä
  3. puolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi ja isovanhempi samoin kuin tällaisen henkilön puoliso sekä puolison sisarusten lapsi.

Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Avioliitonomaisia olosuhteita ei säännöksessä ole erityisesti määritelty. Yleensä avoliittona pidetään tilannetta, jossa eri sukupuolta olevat henkilöt elävät vakiintuneesti yhteisessä taloudessa.

Lain perustelujen mukaan erityisen läheisellä henkilöllä (1 kohta) tulee yleensä olla asianomaisen elämässä vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä tai muilla tässä kohdassa luetelluilla henkilöillä.

Luettelon 2 kohdan tarkoittamiin läheisiin kuuluvat henkilön setä, täti ja eno, mutta eivät heidän lapsensa eli serkut.

Osallisuus- ja edustusjääveissä otetaan huomioon kaikki läheiset. Intressi- ja yhteisöjääveissä otetaan huomioon vain perhepiiri eli hallintolain 28.2 §:n 1 kohdan läheiset. Palvelussuhde- ja toimeksiantojäävissä läheisiä ei huomioida lainkaan, vaan kohdan soveltamisen kannalta merkitystä on ainoastaan henkilön omalla palvelus- tai toimeksiantosuhteella.

Kunnan toimielimen jäsenen ja esittelijän tai valmistelijan välinen läheissuhde ei sellaisenaan riitä tekemään heitä esteellisiksi osallistumaan saman asian käsittelyyn silloin, kuin heillä kummallakaan ei ole asiassa henkilökohtaista intressiä eikä heillä ole muutenkaan erityistä kytkentää käsiteltävään asiaan.

Viranhaltija voi siis yleensä toimia esittelijänä asiassa, josta esimerkiksi hänen puolisonsa on päättämässä kunnan luottamushenkilönä. Kun kysymys on viranhaltijan normaaleista virkatehtävistä, joissa hänellä tai hänen läheisillään ei ole henkilökohtaisia intressejä, esteellisyyttä ei synny. Viranhaltijan puoliso on kuitenkin luottamushenkilönä esteellinen esimerkiksi puolisonsa palkkaa koskevassa asiassa.

tags
Palvelusähköposti hallintolakimiehet

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
hallintolakimiehet
hallintolakimiehet[at]kuntaliitto.fi

Yhteystiedot
Vastuualueet
  • Palvelusähköposti hallintolakimiehet
  • Mm. kuntien hallintoon ja johtamisjärjestelmään, päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sekä julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset
  • Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
  • hallintolakimiehet@kuntaliitto.fi
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Lakiasiat
Tiimi
Palvelusähköpostit