Kuntien itsehallinto

katumaisema

Kunnilla on itsehallinto, josta säädetään perustuslain 121 §:ssä.  Sen mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Kunnallinen itsehallinto on siten ankkuroitu perustuslakiin ja se on Suomessa vahva. Kunnallista itsehallintoa koskee myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja vuodelta 1985, joka on tullut voimaan 1.10.1991.

Kunnallisen itsehallinnon sisältöä on täsmennetty eduskunnan perustuslakivaliokunnan antamilla tulkinnoilla eduskunnan käsitellessä lakiesityksiä, jotka koskevat erityisesti kuntia.

Perustuslain ja sitä koskevan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat

  • vaaleilla valitut valtuustot
  • verotusoikeus
  • kuntien tehtävien ja velvoitteiden perustuminen lakiin
  • kunnille säädettyjen tehtävien toteuttamisen taloudelliset edellytykset turvaava rahoitusperiaate
  • yleinen toimiala
  • organisoitumisvapaus
  • valtion puuttumattomuus kunnalliseen päätöksentekoon

Kunnille voidaan siten antaa uusia tehtäviä ja velvoitteita ja ottaa niitä pois vain eduskunnan säätämällä lailla. Kunnat ovat oikeushenkilöitä, joilla on rajoittamaton oikeus tehdä sopimuksia, mm. ottaa lainaa investointeihinsa ja käyttömenoihinsa.

Perustuslain mukaan lailla tulee säätää kuntajaon perusteista ja äänioikeudesta kunnallisvaaleissa. Kuntajaon perusteista säädetään kuntarakennelaissa ja äänioikeudesta kunnallisvaaleissa kuntalaissa.

Kulloinkin voimassa oleva kuntajaotus ei sinällään suoraan nauti perustuslain suojaa. Kuntajakoa ja kuntien rajoja voidaan muuttaa lailla tai kuntarekennelaissa säädetyillä edellytyksillä valtioneuvoston tai valtiovarainministeriön päätöksellä. Kuntarakenteella on kuitenkin institutionaalinen suoja, joka tarkoittaa, että Suomen tulee jakautua itsehallinnon suojaa nauttiviin kuntiin.

Perustuslaissa säädetään myös perusoikeuksista, jotka turvaavat yksilön oikeuksia suhteessa julkiseen valtaan ja määrittävät samalla myös kuntien tehtävien ja velvoitteiden sisältöä. Tällaisia ovat erityisesti perustuslain 16 §:ssä tarkoitetut sivistykselliset oikeudet ja perustuslain 19 §:ssä säädetyt sosiaaliset oikeudet.

Perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Perustuslain 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

Perustuslain 125 § virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja yleisistä nimitysperusteista koskee myös kuntia.

Maakuntien itsehallinto

Vireillä olevassa sote- ja maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi sekä aluekehitystehtävät on tarkoitus siirtää vuoden 2019 alusta kunnilta maakuntien vastuulle. Maakunnat edustaisivat itsehallintoa kuntia suuremmilla hallintoalueilla perustuslain 121 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Perustuslain mukaan tällaisesta itsehallinnosta säädetään lailla.

Maakuntien itsehallinto tulee olemaan huomattavasti heikompaa kuin kuntien itsehallinto. Maakuntien ylimmät päätöksentekoelimet, maakuntavaltuustot, valittaisiin suorilla vaaleilla. Maakunnilla ei kuitenkaan olisi verotusoikeutta ja valtio ohjaisi vahvasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä maakunnissa. Maakunnilla ei olisi kuntiin rinnastettavaa yleistä toimialaa. Itsehallinnon näkökulmasta iso asia olisi maakuntien rajoitettu oikeus päättää niiden järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottamisesta.

Maakuntien ollessa täysin riippuvaisia valtionrahoituksesta, maakuntien oikeus tehdä taloudellisia sitoumuksia, kuten ottaa lainaa, olisi rajoitettu. Valtio ohjaisi merkittäviä investointeja. Rahoitusperiaatetta sovellettaisiin myös maakuntiin.

Valtioneuvostolle näyttää tulevan aika laajat oikeudet puuttua maakuntien päätöksentekoon, jos se katsoo, ettei uudistukselle laissa yleisellä tasolla säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet muuten toteudu.

tags
Palvelusähköposti hallintolakimiehet

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
hallintolakimiehet
hallintolakimiehet[at]kuntaliitto.fi

Yhteystiedot
Vastuualueet
  • Palvelusähköposti hallintolakimiehet
  • Mm. kuntien hallintoon ja johtamisjärjestelmään, päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sekä julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset
  • Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.
  • hallintolakimiehet@kuntaliitto.fi
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Lakiasiat
Tiimi
Palvelusähköpostit