Saatavan perintä ja vanheneminen

Onko velkojalla oikeus perintäkulujen vakiokorvaukseen?

Kuvituskuvassa kirjastokirjoja

Kuntia on askarruttanut velkojan oikeus saada vakiokorvaus perintäkuluistaan. Asia on noussut esiin erityisesti kirjastokirjojen hankinnassa, kun kirjastojen tavarantoimittaja on perinyt perintälain 10 e §:n mukaista vakiokorvausta kuntien näkökulmasta sopimuksenvastaisin perustein.

Tapauksissa kunta on maksanut suorituksensa lähtökohtaisesti eräpäivänä, mutta maksu ei ole välttämättä näkynyt velkojan tilillä samana päivänä. Osassa tilanteista eräpäivä on osunut lauantaille, ja sama vaade vakiokorvauksesta on esitetty tällöinkin.

Kuntaliitolta on kysytty, onko vakiokorvauksen vaatiminen mahdollista tällaisissa tapauksissa. Lisäksi on tiedusteltu, voiko vakiokorvauksia hakea jopa kolmen vuoden takaisista viivästyksistä vedoten yleiseen kolmen vuoden vanhentumisaikaan. Asia on ollut tulkinnanvarainen ennen siitä saatua oikeuskäytäntöä.

Käräjäoikeuden ratkaisu tammikuussa 2019: kantajalla ei oikeutta vakiokorvaukseen eikä viivästyskorkoon

Asiaan on saatu oikeuskäytäntöä, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi vastaavaa asiaa koskevan tuomion (19/659). Kantaja on asiassa vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajat yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajalle viivästyskorkoja ja perintälain 10 e §:n mukaisia perintäkulujen vakiokorvauksia jopa lähes kolmen vuoden takaa. Vastaaja on kiistänyt vaateet kokonaisuudessaan.

Käräjäoikeus toteaa ratkaisunsa aluksi, että asiassa ei ole merkitystä sillä vastaajien esittämällä väitteellä, että kantaja ei ole ilmoittanut oikeudestaan vakiokorvaukseen aiemmin. Asiassa on ratkaisevaa se, onko kantajalla oikeus viivästyskorkoon kanteessa tarkoitettujen eräpäivän jälkeen maksettujen laskujen osalta. Tämä määräytyy lähinnä korkolain säännösten perusteella.

Johtopäätöksessä käräjäoikeus jatkaa, että käräjäoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella näytetyksi, että kantajan ja vastaajayhtiön välillä on ollut pitkäaikainen käytäntö koskien viivästyskoron perimistä, joka on käytössä myös yleisesti kirjakauppa-alalla. Käytännön mukaan kantajan lasku on voitu maksaa eräpäivän jälkeen kohtuullisessa ajassa ilman, että siihen liittyy velvollisuutta maksaa viivästyskorkoa. Kyseisestä käytännöstä on siten muodostunut liiketapa osapuolten välille.

Käräjäoikeus toteaa, että tässä käytännössä viivästyskoron maksuvelvollisuus ei ole kokonaan poistunut, mutta lyhyehköt viivästymiset ovat olleet sallittuja ilman viivästyskorkoseuraamusta. Käytäntö ei siten ole kaupallisten sopimusten maksuehdosta annetun lain 8 §:n 1 momentin vastainen.

Käräjäoikeus jatkaa edelleen, että tällaisen syntyneen käytännön muuttaminen sopimussuhteessa edellyttää molempien osapuolten hyväksyntää muutokselle. Asiassa ei ole näytetty, että vastaajayhtiö olisi sopinut kantajan kanssa tästä asiasta tai hyväksynyt tällaisen muutoksen.

Edellä todetun perusteella käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että kantajalla ei ole kantajan ja vastaajayhtiön välisessä sopimussuhteessa syntyneen käytännön mukaisesti oikeutta vaatia kanteessa tarkoitettujen myöhässä maksettujen laskujen osalta viivästyskorkoa. Koska kantajalle ei ole muodostunut oikeutta viivästyskorkoon, ei kantajalla ole myöskään oikeutta saatavien perinnästä annetun lain 10 e §:n mukaiseen vakiokorvaukseen. Näin ollen kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

Kuntaliiton kannanotto tuomioon

Eli käräjäoikeus katsoi, ettei osapuolten välille syntyneen käytännön ja liiketavan yksipuolinen muuttaminen ollut mahdollista, vaan siitä olisi tullut sopia yhteisymmärryksessä ja saada sille molemminpuolinen hyväksyntä. Käytännön, jonka perusteella laskut oli suoritettu pääsääntöisesti hieman myöhässä, ilman viivästysseuraamuksia, ei voitu katsoa olevan kaupallisten sopimusten maksuehdosta annetun lain 8 §:n 1 momentin vastainen.

Tuomio ei suoraan välttämättä ole sovellettavissa kuntakentällä vallitsevaan tilanteeseen, mutta antaa tärkeää tulkinta-apua sekä analogian kautta perusteita kiistää vastaavat vaateet myös kuntakenttää vaivaavissa vaateissa.

Tästä konkreettisesta tapauksesta on Kuntaliiton tietojen mukaan valitettu eteenpäin hovioikeuteen, ja Kuntaliitto jatkaa asian seuraamista ja siitä tiedottamista asian edistyessä.

Lisää aiheesta

tags
Joonas Jännäri

Etunimi
Joonas
Sukunimi
Jännäri
lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2454
Kännykkä
+358 40 834 3036
Vastuualueet
  • sopimusoikeus
  • vahingonkorvaus
  • perintä
  • yhtiöoikeus
  • rakennusurakkasopimukset
  • IT-sopimukset
  • tekijänoikeussuositussopimukset
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Lakiasiat
Kuntaliiton lakimiehet; Lakiyksikön siviililakimiehet
Palvelusähköposti-symboli

Etunimi
Palvelusähköposti
Sukunimi
siviililakimiehet

Yhteystiedot
Vastuualueet

 
Palvelemme muun muassa sopimus-, vahingonkorvaus- ja yhtiöoikeudelliset sekä maanvuokraa ja kiinteistökauppaa koskevissa kysymyksissä.

 
Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.

Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Lakiasiat
Tiimi
Palvelusähköpostit