Kansanopistot kunnissa

Kansalaisopistojen talous

Kansalaisopistokurssi

Tarkastelemme kansalaisopistojen rahoitusta.

Viimeisimmät Opetushallituksen kustannusraportit on julkaistu vuodelta 2017. Niiden mukaan kansalaisopistojen toteutuneet tuntimäärät ja toteutuneet kustannukset ovat olleet suurempia kuin laskennallinen valtionosuusrahoituksen peruste. Näin ollen vahvistetun opetustuntikohtaisen yksikköhintarahoituksen osuus on kattanut 96 prosenttia valtionosuuspohjaan lukeutuvista toteutuneista kustannuksista. Toteutuneet kustannukset olivat 197 855 125 euroa.

Lähde: oph.fi /Opetushallitus. Kustannusraportit 2017.

VUODEN 2017 TOTEUTUNEIDEN KUSTANNUSTEN JA LASKENNALLISEN VALTIONOSUUDEN PERUSTEEN VERTAILU
 
 
  -Toteutuneet- -Vahvistetut- -Vahvistetut toteutuneista %-
  Opetus-
tunnit
Kustannuk-
set euroa
Poistot Kust.
euroa/
tunti
Opetus-
tunnit
Laskenn.
vos-peruste
Yks.
hinta
euroa/
tunti
Opetus-
tunnit
Vos-peruste
kustannuk-
sista
Euroa/
tunti
  2230916 197855125 1.145.531 89,20 1751550 150.272.523 85,79 78,51 75,51 96,18
Kustannukset ja yksikköhinnat yksityisillä arvonlisäverollisina, kunnallisilla arvonlisäverottomina

 

Vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjillä, kuten kunnilla, lakisääteistä rahoitusosuutta vapaaseen sivistystyöhön ei ole. Kansalaisopistoista valtaosa on kuitenkin kuntaomisteisia, joten myös kunnat rahoittavat toimintaa. Valtionosuusrahituksen ja kuntien oman rahoituksen lisäksi muitakin rahoituslähteitä on. Kansalaisopistojen tulolähteenä ovat asiakasmaksutulot, jotka lainsäädäntö mitoittaa kohtuullisiksi. Suomessa koulutuspalvelut ovat pitkälti maksuttomia, mutta kansalaisopistojen kurssit ovat pääsääntöisesti maksullisia. Kansalaisopistot voivat saada valtionavustusrahoitusta ja mahdollisesti muuta ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi maksupalvelutoiminnasta tai hanketoiminnasta.

Vuoden 2019 valtion talousarviossa kansalaisopistojen tuntimäärä säilytettiin vuoden 2018 tasolla 1 698 839 opetustunnissa. Kansalaisopistojen valtionosuusrahoituksen perusteena oleva yksikköhinta opetustuntia kohti on tällä hetkellä 84,65 euroa. Vuonna 2018 aloitettuun kotoutumissuunnitelmaa edellyttävään koulutukseen valtionosuusrahoitus on täysimääräinen. Yhteensä vapaan sivistystyön oppilaitoksille kohdennetaan talousarviossa tehtävään 4,9 miljoonaa euroa. Täysimääräinenkin valtionosuus jää tällä hetkellä hieman alle 100 prosenttia ja normaali kansalaisopistojen 57 prosentin valtionosuusprosentti hieman alle 57 kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta johtuen. Kilpailukykysopimus ulottuu vuoteen 2019. 

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ketterästi ottaneet vastuuta uusista tehtävistä. Tehtäviin kohdennettava rahoitus tukee koulutuksen ylläpitäjien toimintamahdollisuuksia vastata ajanmukaisiin ja uudistuviin osaamistarpeisiin. Samalla on ensiarvoisen tärkeää jatkossakin huolehtia siitä, että kansalaisopistoilla säilyy lain edellyttämä perinteinen tehtävä omaehtoisen vapaan sivistystyön koulutustarjonnan kattavaan tarjoamiseen. Tämä edellyttää, että valtionosuusrahoituksen taso on riittävä eikä siitä kohdenneta osia erillisiin tehtäviin vähentämällä valtionosuusrahoitusta. Vapaa sivistystyö on kohdannut voimakkaita valtion rahoitukseen kohdistuvia säästötoimenpiteitä usean vuoden ajan. Koulutuksella tulee jatkossakin olemaan merkittävä asema kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa, joten rahoituksella on merkitystä palvelujen mahdollistamisessa. Etenkin, kun aikuis- ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa voimakkaasti ja lisää sekä muuttuvan työelämän ja arjen yhteiskuntataitojen osaamistarpeita.

 

tags