Kansanopistot kunnissa

Kansalaisopistojen talous

Kansalaisopistokurssi

Tarkastelemme kansalaisopistojen rahoitusta.

Viimeisimmät Opetushallituksen kustannusraportit on julkaistu vuodelta 2016. Niiden mukaan kansalaisopistojen toteutuneet tuntimäärät ja toteutuneet kustannukset ovat olleet suurempia kuin laskennallinen valtionosuusrahoituksen peruste. Näin ollen vahvistetun opetustuntikohtaisen yksikköhintarahoituksen osuus on kattanut 94 prosenttia valtionosuuspohjaan lukeutuvista toteutuneista kustannuksista. Korjaus alla olevaan taulukkoon: Toteutuneet kustannukset € ovat 188944540.

kansalaisopistojen talous

Lähde: oph.fi /Opetushallitus Kustannusraportit 2016.

Vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjillä, kuten kunnilla, lakisääteistä rahoitusosuutta vapaaseen sivistystyöhön ei ole. Kansalaisopistoista valtaosa on kuitenkin kuntaomisteisia, joten myös kunnat rahoittavat toimintaa. Valtion ja kuntien lisäksi muitakin rahalähteitä on. Kansalaisopistojen tulolähteenä ovat asiakasmaksutulot, jotka lainsäädäntö mitoittaa kohtuullisiksi. Suomessa koulutuspalvelut ovat pitkälti maksuttomia, mutta kansalaisopistojen kurssit ovat pääsääntöisesti maksullisia. Kansalaisopistot voivat saada valtionavustusrahoitusta ja mahdollisesti muuta ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi maksupalvelutoiminnasta tai hanketoiminnasta.

Vuoden 2018 valtion talousarviossa kansalaisopistojen tuntimäärä säilytettiin vuoden 2017 tasolla 1 698 839 opetustunnissa. Kansalaisopistojen valtionosuusrahoituksen perusteena oleva yksikköhinta opetustuntia kohti on tällä hetkellä 83,77 euroa. Vuonna 2018 aloitettuun kotoutumissuunnitelmaa edellyttävään koulutukseen valtionosuusrahoitus on täysimääräinen. Täysimääräinenkin valtionosuus jää tällä hetkellä hieman alle 100 prosenttia ja normaali kansalaisopistojen 57 prosentin valtionosuusprosentti hieman alle 57 kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta johtuen. Kilpailukykysopimus ulottuu vuodelle 2019.

Jo hyväksytyn vuoden 2018 ensimmäisen valtion lisätalousarvion mukaan kansalaisopistojen tuntimäärä on 1 714 234. Tämä sisältää vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin 2 miljoonan euron lisärahoituksen opetustuntien lisäämiseen kotoutumissuunnitelmaa edellyttävään koulutukseen. Lisätalousarvion mukaan lisärahoitusta myönnetään 2 miljoonaa euroa heikkojen perustaitojen varassa olevien osaamisen parantamiseen kohdistettaviin opintoseteleihin ja 5 miljoonaa euroa digitaitojen vahvistamiseen liittyvän tekoälyohjelman toteutumista tukevaan koulutukseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ketterästi ottaneet vastuuta uusista tehtävistä. Tehtäviin kohdennettava rahoitus tukee koulutuksen ylläpitäjien toimintamahdollisuuksia vastata ajanmukaisiin ja uudistuviin osaamistarpeisiin. Samalla on ensiarvoisen tärkeää jatkossakin huolehtia siitä, että kansalaisopistoilla säilyy lain edellyttämä perinteinen tehtävä omaehtoisen vapaan sivistystyön koulutustarjonnan kattavaan tarjoamiseen. Tämä edellyttää, että valtionosuusrahoituksen taso on riittävä eikä siitä kohdenneta osia erillisiin tehtäviin vähentämällä valtionosuusrahoitusta. Vapaa sivistystyö on kohdannut voimakkaita valtion rahoitukseen kohdistuvia säästötoimenpiteitä usean vuoden ajan. Koulutuksella tulee jatkossakin olemaan merkittävä asema kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa, joten rahoituksella on merkitystä palvelujen mahdollistamisessa. Etenkin, kun aikuis- ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa voimakkaasti ja lisää sekä muuttuvan työelämän ja arjen yhteiskuntataitojen osaamistarpeita.

 

tags