Kirjastojen maksut

Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016 astui voimaan vuoden 2017 alusta. Tämän lain mukaisesti kunta voi periä mm. myöhässä palautetusta aineistosta, varausten noutamatta jättämisestä ja muista kuin laissa maksuttomiksi säädetyistä suoritteista maksun. Laissa viitataan näihin maksuihin sovellettavaan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettuun lakiin (706/2007), jossa säädetään maksun suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta.  Tämä laki koskee julkisia saatavia. Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja vanhentunutta julkista saatavaa ei saa lain mukaan periä. 

Laissa yleisistä kirjastoista säädetään, että kirjastonkäyttäjän on käsiteltävä kirjaston aineistoja ja omaisuutta huolellisesti. Lain valmisteluaineistossa (HE 238/2016) esitetään, että kirjastonkäyttäjän tulee korvata vahingoittunut aineisto vastaavalla aineistolla tai maksamalla siitä sovittu euromäärä ja että kirjastonkäyttäjän aiheuttamaan vahinkoon sovelletaan vahingonkorvauslakia (412/1974).

Asiakkaalle on siis mahdollista syntyä kirjastoon sekä julkisoikeudellisia maksuja että aineistojen korvauksia. Yleisistä kirjastosta annetun lain mukaisesti vain ensimmäiset voivat johtaa lainauskieltoon. Hallituksen esityksessä uudeksi kirjastolaiksi tarkennetaan, että tuhoutuneesta, vahingoittuneesta tai kadonneesta aineistosta perittävän korvauksen suorittamatta jättäminen ei voi johtaa itsessään lainauskieltoon.

Kunnissa lienee ollut käytäntönä, että kirjastojen maksut ja korvaukset on peritty molemmat yksityisoikeudellisina maksuina käräjäoikeuden tuomion kautta ennen kuin uusi kirjastolaki (laki yleisistä kirjastoista) astui voimaan 2017. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut päätöksessään (EOAK/3379/2017) kantaa kirjastojen maksuihin ennen vuotta 2017, jolloin laki yleisistä kirjastoista astui voimaan. Asiakkaalta oli peritty yksityisoikeudellisina maksuina aiemman kirjastolain aikana syntyneitä maksuja, joiden luonnetta ei päätöksessä tarkasti tuoda esille. Yksityisoikeudellisia maksujahan pystytään perimään vanhentumisajan (kolme vuotta) jälkeenkin, jos vanheneminen katkaistaan. Eduskunnan oikeusasiamies katsoo ratkaisussaan, että vaikka kyseessä ovat olleet vanhan kirjastolain aikaan syntyneet maksut, ne perustuvat kunnan lakiin perustuvan tehtävän suorittamiseen, ja niinpä ne pannaan täytäntöön verojen ja maksujen perimisestä annetun lain mukaisesti julkisena maksuna, ja noudatetaan viiden vuoden vanhenemisaikaa, eikä vanhentumista voi katkaista. Näin vaikka ennen vuotta 2017 voimassa olleessa kirjastolaissa ei viitattukaan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettuun lakiin.

Kirjastojen maksuja ja niihin liittyviä käytänteitä pohdittaessa ja järjestettäessä on siis tulkittava kirjastolakia, sen esitöitä sekä muuta maksuihin liittyvää lainsäädäntöä. Lain tulkinta kehittyy myös oikeustapausten kautta.

Viittaukset:

Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492

Hallituksen esitys laiksi yleisistä kirjastoista 238/2016: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_238+2016.aspx

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070706

Vahingonkorvauslaki 412/1974: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740412
 

Kirjoittajat:

Päivi Savinainen, FM, HTK, kirjastotoimenjohtaja,  Kuopion kaupunki
Vesa Toivanen, VT, kaupunginlakimies, Kuopion kaupunki

tags
Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri