Taide ja kulttuuri

Taide- ja kulttuurilaitokset - teatterit, museot, orkesterit kunnissa

Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Taide-ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmää uudistanut työryhmä luovutti ehdotuksensa 17.1.2018 ministeri Terholle. Työryhmän esityksestä annettiin lausuntoja lähes 270. Kehysriihessä 12.4. hallitus päätti, että vos-uudistusta viedään eteenpäin osittain. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen menee vielä jatkovalmisteluun, museoiden ja harkinnanvaraisen avustusjärjestelmän esitykset toteutetaan 2020 alkaen. Uudistukseen lisärahaa yhteensä 7 miljoonaa euroa vuosittain. 

Suomen Kuntaliitto oli kulttuuriVOS-työryhmän jäsen. Kuntaliitto oli muutoin pääosin tyytyväinen esitykseen, mutta emme kannata, että oikeus valtionosuuteen on määräaikainen. Kuntaliitto jätti asiasta eriävän mielipiteen ja myös lausuntovaiheessa esitti, että oikeuden tulisi olla toistaiseksi voimassa oleva.

Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivirinta ruotii esitystä blogissaan Kuntien panostusta tarvitaan jatkossakin

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän uudistamisen 2016 syksyllä ja työryhmä sai esityksensä valmiiksi vuoden 2018 alussa: Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus okm:n sivuilla

Nykyinen museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen tarkoitettu valtionosuusjärjestelmä syntyi 1990-luvun alussa ja se korvasi aiemmin harkinnanvaraisena myönnetyn rahoituksen. Valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja perustuu henkilötyövuosiin ja sen yksikköhintaan. Valtionosuuden piirissä on tällä hetkellä 124 museota, 57 teatteria ja 28 orkesteria.

Ensimmäisessä vaiheessa julkistettiin työryhmän ehdotukset rahoitusjärjestelmän pääperiaatteiksi: Rahoituksen periaatteet. Toisessa vaiheessa (1.2.2017 - 31.10.2017) työryhmä laati ehdotuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja valmisteli säädösmuutosehdotukset. Vos-työtä ja siitä käytävää keskustelua voi seurata lyhenteellä #kulttuurivos.

Työryhmän puheenjohtajana on muusikko Jaakko Kuusisto. Jäseniä ovat museonjohtaja Kati Kivimäki (Forssan museo), museonjohtaja Kalle Kallio (Työväenmuseo Werstas), pääsihteeri Kimmo Levä (Suomen museoliitto), museotoimenjohtaja Päivi Partanen (Lappeenrannan museot), toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento (Teatterikeskus ry), näyttelijä Jarkko Lahti, ohjaajantaiteen professori Saana Lavaste (Taideyliopisto), toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi (Suomen Teatterit ry), johtaja Joachim Thibblin (Espoon kaupunginteatteri), sirkustaiteilija Petri Tuominen, toiminnanjohtaja Jussi Fredriksson (Flame Jazz), intendentti Teemu Kirjonen (Sinfonia Lahti), lehtori Tapani Länsiö (Sibelius-Akatemia), toiminnanjohtaja Aila Sauramo (Suomen Sinfoniaorkesterit ry), erityisasiantuntija Johanna Selkee (Suomen Kuntaliitto), erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio (Suomen Kulttuurirahasto), toiminnanjohtaja Iiris Autio (Tero Saarinen Company) sekä projektijohtaja Helena Mustikainen (Sitra, varapuheenjohtaja 1-vaiheessa, jäsen 2-vaiheessa) ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja (opetus- ja kulttuuriministeriö, jäsen 1-vaiheessa, varapuheenjohtaja 2-vaiheessa).

Taide- ja kulttuurilaitokset

Suurissa kunnissa ja maakuntakeskuksissa toimivat laajaa väestöpohjaa palvelevia teattereita, orkestereita ja museoita.

Erillislaissa määriteltyjen kriteerien perusteella osalle kulttuuri- ja taidelaitoksille myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä valtionosuutta toimintaan (museolaki 729/1992, teatteri- ja orkesterilaki 730/1992). Valtionosuutta saavat laitokset ovat ammatillisesti hoidettuja ja niiden toiminta on ympärivuotista.

Museolain piirissä on kaikkiaan 124 museota, joista yli puolet on kuntien ylläpitämiä. Tässä ryhmässä on sekä kulttuurihistoriallisia museoita että taide- tai erikoismuseoita. Näistä aluetehtäviensä vuoksi korotettua valtionosuutta saavat 20 maakuntamuseota ja 16 aluetaidemuseota. 

Teatteri- ja orkesterilain piirissä on ammatillisia teattereita kaikkiaan 57, joista täyskunnallisia on 8. Suurin osa teattereista on ns. laitosteattereita, jotka toimivat maakuntansa keskusteatterina palvellen myös sijaintikunnan ulkopuolista väestöä.

Teatteri- ja orkesterilain piirissä olevista 28 orkesterista 16 on kunnallista. Myös orkesterit toimivat maakuntien keskuksissa ja palvelevat laajaa väestöpohjaa.

Valtionosuuden laskeminen

Valtionosuutta toimintaan määräytyy laskennallisen kaavan kautta. Joka kolmas vuosi tarkistetaan kustannustaso, jonka pohjalta yksikköhinta muodostetaan. Kunkin vuoden yksikköhinta (nimeltään henkilötyövuosi) vahvistetaan valtion talousarviossa ja samalla myös eduskunta päättää henkilötyövuosien valtakunnallisesta maksimimäärästä.

Vuodelle 2018 valtionosuusrahoitusta myönnetään museoille, teattereille ja orkestereille yhteensä 104,5 miljoonaa euroa, joista museoiden osuus on 33,6 miljoonaa euroa. Esittävien (teatterit,orkesterit,tanssi ja sirkus) osuus on 70,9 miljoonaa euroa. Okm:n tiedote kulttuurin valtionosuuksista vuodelle 2018.

Opetushallituksen sivuilta löytyvät teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuusraportit: Vos-raportit

Toiminnan rahoituksesta (valtionosuudet ja valtionavustukset), vuosittaisita päätöksistä ym tarkemmin okm:n sivuilla.

Kunnat rahoittavat tanssi-, sirkus-, museo-, musiikki ja teatteritoimintaa vuosittain yhteensä 309 miljoonalla eurolla. Suurin osa rahoituksesta kohdentuu valtionosuutta saaville organisaatioille.

 

 

tags
Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri