Kansalaisopistot kunnissa

Miten kansalaisopisto on osana kuntalaisten hyvinvointia?

Kansalaisopistokurssi

Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/1998) vapaan sivistystyön tarkoitukseksi ja tavoitteeksi määritellään elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevan koulutuksen järjestäminen. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Hyvinvoinnin ja osaamisen tuottaminen koulutukseen osallistuville ovat keskeisiä koulutuksen tavoitteita. Kansalaisopistojen kurssitarjonta on monipuolinen ja sisältää niin perinteistä omaehtoista koulutustarjontaa kuin ajanvirrassa kulkevia uusia tuulia ja teemoja. Koulutuksella vastataan paikallisiin ja alueellisiin osaamistarpeisiin ja lain tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Koulutuksen avulla voidaan parantaa kielitaitoa, kädentaitoja, liikunnallisuutta ja terveyttä, yhteiskuntataitoja, tietoteknistä osaamista tai muuta ammattiin, koulutuspolkuun tai harrastuneisuuteen liittyvää tietoa ja taitoa. Opinnot soveltuvat niin työelämässä oleville kuin sen ulkopuolisillekin.

Mitä milloinkin kansalaisopistoon mennään oppimaan, toiminnan yhteydessä vahvistetaan samanaikaisesti myös osallisuutta, omaa aktiivisuustasoa, yhteisöllisyyttä sekä osallistujien hyvinvointia.  Professori Jyri Manninen totesi Benefits of Lifelong Learning -tutkimustulosten (Bell Project 2011-2014) perusteella, että 70-87 prosenttia vastaajista koki hyvinvointinsa lisääntyneen opiskelun ansiosta. Esimerkiksi itseluottamus ja opiskelumotivaatio oli kasvanut, fyysinen hyvinvointi ja sosiaalinen vuorovaikutus lisääntynyt ja työhön liittyvät hyödyt olivat lisääntyneet. Hyödyt kohdistuivat osallistujille itselleen, mutta välittyivät myös laajemmin, esimerkiksi perheelle ja työpaikalle.

Hyvinvoinnille on useita määritelmiä ja se koostuu monista eri elementeistä. Hyvinvointiin liittyy Erik Allardtin (1993) teorian mukaan elintason lisäksi psykososiaalinen hyvinvointi ja itsensä toteuttaminen. Kansalaisopistoissa oppijat toteuttavatkin itseään omien valintojensa pohjalta.

Liitämme hyvinvointiin arjessa monia elinpiiriimme kuuluvia asioita, joista voimme kokonaisvaltaisesti tehdä johtopäätöksiä siitä, miten hyvin itse kukin koemme voivamme. Yleisistä määritelmistä huolimatta kokemuksemme ja näkemyksemme hyvinvoinnista on jossain määrin subjektiivinen. Hyvinvoinnin voidaan nähdä olevan osa kokonaisvaltaista, yksilöllistä merkityksellistä elämää.  Kansalaisopistotoiminnan voidaan nähdä tukevan merkityksellisen elämän kokemista monin tavoin. Se on meille kaikille tärkeää. Hyvinvointi lisää myös yksilöiden elinvoimaa ja sitä kautta yhteisöllistä ja yhteiskunnan elinvoimaa.

Tulevaisuuden kunnan tehtäviin kuuluu kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvoinnin edistämistä suunnitellaan, arvioidaan, seurataan ja raportoidaan hyvinvointikertomuksen avulla. Uudet maakunnatkin toteuttavat osaltaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävää ja laativat oman hyvinvointikertomuksensa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä muodostuu uusi yhdyspinta ja yhteistyötarve kuntien ja maakuntien välille, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen siirryttyä maakuntiin.

Maakuntauudistuksen yhteydessä lainsäädännössä on tavoitteena lisätä kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän lisäosiin kunnille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustinrahoitus, johon määritellään toimintaa ja toiminnan tuloksia kuvaavia määräytymistekijöitä. Niin kunnat kuin maakunnat vaikuttavat omalla toiminnalla näihin määräytymistekijöihin. Vaikka kannustinrahoituksen osuus on varsin vähäinen, hyvinvoinnin edistämisellä saavutetaan suurempi hyöty. On muistettava, että kansalaisopistot ovat tärkeässä asemassa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Kansalaisopistojen hyvinvointia edistävän työn sisällyttäminen oman kunnan kuntastrategiaan on tarkoituksenmukaista. Indikaattorit, mittarit, joilla seurataan hyvinvointia tukevien tavoitteiden saavuttamista, tukevat ja läpivalaisevat kuntien hyvinvointitehtävää.

tags