Nuorisotyön määrällinen tarkastelu

Nuoret & nuorisotyö

Liikunnan ja nuorisotyön voimavarat

Talous ja henkilöstö

Kunnat käyttävät vuosittain liikunnan edistämiseen kaikkiaan n. 145 euroa/asukas ja nuorisotyöhön n. 40 euroa/asukas. Kunnallisen liikuntatoimen piirissä työskentelee noin 5 000 työntekijää ja nuorisotoimen palveluksessa yli 3 000. Kuntien liikunta- ja nuorisotoimen nykyiset voimavarat selviävät parhaiten taulukosta 1. Taulukon luvut perustuvat kuntien tilinpäätös- ja talousarviotietoihin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Kuntaliiton tilastomateriaaliin sekä valtakunnallisen liikuntapaikkarekisterin tietoihin.  

Taulukko 1. Kuntien liikunta- ja nuorisotoimi 2017/arvio 

 

 Liikunta

Nuoriso

Käyttökustannukset M€​

730​

220​

 

Investointimenot M€​

150

5​

 

Yhteensä M€​

880​

225

 

Valtionosuus /suorite​

12 €/as​

15 €/as*​

 

Valtionosuus % Käyttökustannuksista​

2,9

3,8

 

Tilat​

35 000​

1 100​

 

Henkilöstö yht.​

5 000​

3 000​

 

 *alle 29 v. asukas

Lähde: Kuntien käyttökustannukset tehtävittäin (ei sisällä liikelaitoksia), Tilastokeskus.

Liikuntatoimen käyttökustannukset olivat vuonna 2015 122 euroa/asukas ja nuorisotyön 39 euroa/asukas.  Vuosien 2016–2017 luvut ovat arvioita, tätä edeltävät vuodet perustuvat kuntien tilinpäätöstietoihin. Luvut eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia, sillä esimerkiksi nuorisopuolella on tullut mukaan uusia toimintoja kuten etsivä nuorisotyö. Käyttötalouden kustannuksiin on laskettu mukaan toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot sekä vyörytyserät. Laskennallisia korkoja ja poistoja sekä muita laskennallisia menoja ei ole otettu huomioon eikä myöskään liikelaitoksia.  

Kuntien liikuntatoimen käyttökustannusten menokehitys on suhteellisen hyvin seurannut opetus- ja kulttuuritoimen sekä kuntien yleistä menokehitystä. Nuorisotoimen käyttömenoissa on sen sijaan ollut lievä notkahdus 1990-luvun lopussa, mutta vuoden 2005 jälkeen on nuorisotyön menokehitys ollut suhteellisen nopeaa. Kuntien liikuntatoimen menokehitys on aivan viime vuosina ollut yllättävänkin hyvää julkishallinnon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta.

Kunnallisen nuorisotyön menokehitys jäi 2000 -luvun alkupuolella vielä jälkeen kuntien opetus- ja kulttuuritoimen sekä kuntien yleisestä menokehityksestä. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että vuosien 2005–2013 aikana nuorisotoimen menot ovat kasvaneet niin, että nuorisotyön käyttökustannusten muutosprosentti vuonna 2010 ylitti jo selvästi muiden toimialojen muutosprosentit. Kasvu selittynee ainakin osin etsivän nuorisotyön lisääntyneistä kustannuksista. Vuonna 2015 puolestaan liikunnan käyttömenojen kasvu on ollut suhteellisen nopeaa.

Liikuntatoimen investointimenot ovat olleet vuosittain selvästi yli 100 miljoonaa euroa ja nuorisotoimen investointimenot yli 5 miljoonaa euroa. Lama pienensi näitäkin summia varsin merkittävästi vuosina 1992–1994. Liikunta- että nuorisotoimen investointimenot ovat 2000-luvulla nousseet huippuvuosien tasolle. Vuonna 2004 kuntien liikunnan ja ulkoilun investointimenot olivat jo reippaasti yli 100 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 jopa yli 170 miljoonaa euroa. Vaikea taloustilanne näkyi hyvin liikunnan ja ulkoilun investointimenojen noin 40 milj. euron tiputuksena vuonna 2014. Liikuntapaikkojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen liittyvät investointimenot ovat kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana pysyneet selvästi yli 100 miljoonan euron tasolla.   

Liikuntapaikat ja nuorisotilat

Liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aikatilojen osalta tilanne Suomessa on sekä määrällisesti että laadullisesti suhteellisen hyvä. Keskeisin kysymys tällä hetkellä on näiden tilojen kunnossapito ja peruskorjaus. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkarakentamisen avustuspolitiikan painopisteenä on viime vuosina ollut lasten ja nuorten liikunta sekä terveyttä edistävä liikunta. Tämä on lisännyt selvästi arki- ja lähiliikuntaolosuhteiden kehittymistä. Valtakunnallisen liikuntapaikkatietojärjestelmän mukaan Suomessa on kaikkiaan yli 35000 liikuntapaikkaa.  Lisätietoja liikuntapaikoista löytyy;  http://liikuntapaikat.fi/lipas sivustoilta.

Nuorisotiloja on kaikkiaan yli 1 100 kappaletta. Nuorisotiloista noin puolet on kuntien omistamia ja noin puolet on vuokratiloja.  Kunnallinen liikunta- ja nuorisotoimi on kehittynyt varsin voimakkaasti 1970-luvun alusta aina 2010-luvulle asti. Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen lukumäärä on sekä määrän että laadun suhteen kansainvälisestikin verraten kehittynyt suhteellisen hyvin. Kunnissa on myös ammattitaitoinen henkilöstö hoitamassa liikunta- ja nuorisotointa.

tags