Nuorisotyön asema lainsäädännössä

Nuorisolaki 2017

Nuorisotoimen asema lainsäädännössä

Nuorten turvallinen kasvuympäristö, koulutus, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet, terveys ja viihtyminen kunnassa ovat eräitä kunnan keskeisiä menestystekijöitä. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja tukeminen sekä elämänlaadun ja -hallinnan parantaminen on aina halvempaa ja järkevämpää yhteiskunnalle kuin seurauksien hoito. Lainsäätäjä eli eduskunta on myös pohtinut nuorisotyön merkitystä säätäessään toimialaa koskevaa lainsäädäntöä.  Uusi nuorisolaki antaa varsin hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle. Nuorisolaki painottaa muun muassa nuorten elinolojen parantamista ja ottaa laajasti kantaa muun muassa kunnallisen nuorisotyön peruspalveluihin.

Seuraavassa tarkastellaan kunnallisen nuorisotyön perustaa lainsäädännön näkökulmasta. Pohjana on perustuslaki ja sen jälkeen kerrotaan kunnan roolista ja tehtävistä muun muassa kuntalain ja uuden nuorisolain sekä aluehallintoa koskevan lainsäädännön näkökulmasta.

Suomen perustuslaki. (11.6.1999/731)

Perusoikeussäännökset uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 1995. Silloisen hallitusmuodon perusoikeudet siirrettiin sellaisenaan uuden perustuslain 2 lukuun. Uusi Suomen perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Se edellyttää julkisen vallan turvaavan perusoikeudet. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yleensä perustuslaissa kansalaisille säädettyjä keskeisiä oikeuksia. Lainsäätäjän tehtävänä on täsmentää tätä yleisellä tasolla ilmaistua perusoikeutta sekä asian sisällön, että laajuuden suhteen. Kunnan eri tehtäväalueiden tavoite- ja puitelaeissa kuten liikuntalaissa määritellään liikuntatoiminnan yleiset tavoitteet. Palveluiden järjestämistapa ja hallinnon organisointi on liikuntalaissa kuitenkin jätetty kuntien itsensä päätettäväksi. Kuntalaissa esimerkiksi määritellään kunnan hallinnon ja toiminnan yleiset puitteet.

Suomen perustuslain 16 pykälässä säädetään sivistyksellisistä oikeuksista. Pykälän toinen momentti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: "Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä:"

Pykälän yleisperusteluissa todetaan muun muassa: "Itsensä kehittämisen mahdollisuus puolestaan viittaisi opetuksen ohella myös riittäviin kulttuuripalveluihin, kuten kirjastolaitokseen." Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: " Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Julkinen valta luo edellytyksiä yksilön mahdollisuudelle kehittää itseään siten, että se ylläpitää ja tukee kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä kulttuuri- ja liikuntalaitoksia ja avustaa tieteen, taiteen ja liikunnan harjoittamista." Säännöksen velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli myös kuntiin.

Vaikka pykälän yleisperusteluissa ei ole erikseen mainittu nuorisotyötä ”nimeltä mainiten” niin on selvää, että myös nuorisotyön edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Sivun sisältö

 Kuntalaki. (10.4.2015/410)

Kuntalain ensimmäisen pykälän mukaan " Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla." Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jonka merkitys kuntalaisille ja eri ihmisille on yksilöllinen. Koulutus ja työ, turvallisuus, asuminen, osallisuus ja terveys ovat varmasti asioita, jotka kiinteästi liittyvät nuorten elämänlaatuun ja hyvinvointi käsitteeseen.   Nuorisotyö on monella tavalla yhteydessä nuorten harrastamiseen, osallistumiseen ja terveyteen ja sitä kautta myös kunnan ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Nuorisotyö on hyvinvointipolitiikan eräs väline ja sillä on merkittävä rooli nuorten ja yleensä kuntalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden ylläpidossa.  

Nuorisolaki

Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Uuden nuorisolain tavoitteena on:

1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

toimia yhteiskunnassa;

2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen

oppimista;

3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

4) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä

5) parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat:

1) yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys;

2) kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen;

3) monialainen yhteistyö.

Kunnan vastuusta todetaan uudessa nuorisolaissa muun muassa, että nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat edelleen kunnan tehtäviin. Toteuttaessaan 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Laki aluehallintovirastoista (20.11.2009/896)

Lääninhallitukset lakkautettiin vuoden 2009 lopussa ja aluehallintouudistuksen yhteydessä liikuntatoimen tehtävät siirrettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien hoidettaviksi.  Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009, muutos 932/2013) muutoksella koottiin opetus- ja kulttuuritoimen tehtävät kuitenkin uudelleen yhteen ja myös liikunnan aluehallinnon tehtävät siirrettiin vuoden 2014 alussa aluehallintovirastoille. Laissa aluehallintovirastoista todetaan virastojen toimialasta ja tehtävistä muun muassa se, että virastojen tehtävänä on peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. Lainmuutos ei arvioinnin osalta ole muuttanut tilannetta, vaan nuoriso- ja liikuntapalveluiden alueellista saatavuutta arvioidaan edelleen muiden peruspalveluiden tapaan. 

tags