Vapaa sivistystyö

Kansalaisopistoissa on monipuolista toimintaa.

Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laki vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 632/1998

Asetus vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 805/1998

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Kansalais- ja työväenopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2016 184 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 78 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2016.) 

Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.

Oppilaitokset vuonna 2016        
  Liikunnan koulutus-keskukset Kansan-opistot Kansalais-opistot Kesä-yliopistot Opinto-keskukset Yhteensä
Kunta 0 2 157 1   160
Kuntayhtymä 1 5 3 4   13
Yksityinen 10 70 24 15 12 131
Yhteensä 11 77 184 20 12 304

 

12.10.2017 on annettu hallituksen esitys lain vapaasta sivistystyöstä muuttamiseksi 1.1.2018 alkaen. Muutos koskee uutta koulutustehtävää, jonka keskeisenä sisältönä olisivat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen/ruotsin kielen opinnot sekä muut kotoutumisen edistämisestä annetun lain tavoitteiden mukaiset sisällöt. Koulutustehtävässä mahdollistuu joustavuus, toiminnallisuuden yhdistäminen sekä osa-aikaisuus. Koulutustehtävä on valtion täysimääräisesti rahoittama edellyttäen koulutuksen hyväksymistä osaksi Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 1386/2010 11 §:n mukaista kotoutumissuunnitelmaa. Valtion rahoitus tehtävään on vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa. Palveluihin ohjaaminen ja onnistunut ylisektorien menevä toiminta edellyttää yhteistyötä paikallisten toimijoiden välillä. Koulutuksen ylläpitäjien yhteistyö kunnan ja työhallinnon kotoutumissuunnitelmia laativien viranomaisten kanssa sekä varhaiskasvatuspalvelujen järjestäjätahon kanssa on tärkeää riittävän aikaisessa vaiheessa.

Hallituksen esitys: http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8056334b

Opetus- ja kulttuuriministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Suomen Kuntaliiton tiedote 12.10.2017:

https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2017/aikuisten-luku-ja-kirjoitustaidon-koulutus-siirtyy-osaksi-koulutusjarjestelmaa

Vapaan sivistystyön uutta maahanmuuttajakoulutusta on valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi johtaja Kirsi Kangaspunta. Kuntaliiton edustajana toimi erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen. Työryhmän muistio:

http://minedu.fi/documents/1410845/4996910/Vapaan+sivistysty%C3%B6n+uutta+maahanmuuttajakoulutusta+valmisteleva+ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+muistio/d12b41de-7e17-402a-8d5f-251d0c2eb681

  

 

tags

Onnistuva Suomi tehdään lähellä

Kuntaliiton strategia ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” antaa liiton toiminnalle ja päätöksenteolle yhteisen suunnan muutosten keskellä. Strategia on suunnattu valtuustokauden 2017-2021 ajalle.
Lapsia päiväkodissa.
centred-liftup