Vapaa sivistystyö

Kansalaisopistoissa on monipuolista toimintaa.

Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laki vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 632/1998

Asetus vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 805/1998

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2019 kaikkiaan 185 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 78 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2019.) 

Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset 2019 Kunta Kuntayhtymä Kunnalliset yhteensä Yksityinen Yhteensä Kunnallisten osuus oppilaitoksista
Kansalaisopisto 158 3 161 24 185 87
Kansanopisto 3 5 8 69 77 10
Kesäyliopisto 1 4 5 15 20 25
Liikunnan koulutuskeskus 0 1 1 10 11 9
Opintokeskus 0 0 0 12 12 0
YHTEENSÄ 162 13 175 130 305 57

 

Vuoden 2019 valtion rahoitus talousarvioesityksessä

Kansalaisopistot 1698839 opetustuntia, yksikköhinta 84,65 euroa/opetustunti.

Kansanopistot 241834 opiskelijaviikkoa, yksikköhinta 297,48 euroa/opiskelijaviikko.

Kesäyliopistot 52711 opetustuntia, 156,94 euroa/opetustunti.

Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset 279900 opiskelijavuorokautta, 88,20 euroa (alv.0%)/opiskelijavrk. ja alueelliset liikunnan koulutuskeskukset 53000 opiskelijapäivää, 16,60 euroa/opiskelijapäivä.

Valtion talousarviossa kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille on määritelty erikseen uuteen kotouttamista edistävään koulutukseen ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön kohdennettava rahoitus (UMAKO).

 

Valtion talousarvio vuodelle 2019 (VM 14.9.2018)

TAE2019

Valtionosuus

Valtionavustus

Yhteensä

Kansalaisopistot

81 076 000

3 012 000

84 088 000

Kansanopistot

44 228 000

2 206 000

46 434 000

Opintokeskukset

14 606 000

150 000

14 756 000

Kesäyliopistot

4 975 000

50 000

5 025 000

Yhteensä

144 885 000

5 418 000

150 303 000

Umako 100 % vos

4 927 000

 

4 927 000

 

YHTEENSÄ

     

149 812 000

5 418 000

155 230 000

 

 

Kansalaisopistot lisäävät osaamista ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen hyötyjä on selvitetty ja tutkittu. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esiselvityksen mukaan kansalaisopisto tuottaa 1 eurosta hyötyä 3,40 - 5,60 euron edestä yhteiskunnalle. Uusimmassa tutkimuksessa on haastateltu koulutukseen osallistuneita:

Jyri Mannisen tutkimus Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. 2018. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3. 

tags

Onnistuva Suomi tehdään lähellä

Kuntaliiton strategia ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” antaa liiton toiminnalle ja päätöksenteolle yhteisen suunnan muutosten keskellä. Strategia on suunnattu valtuustokauden 2017-2021 ajalle.
centred-liftup