Vapaa sivistystyö

Kansalaisopistoissa on monipuolista toimintaa.

Lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.

Laki vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 632/1998

Asetus vapaasta sivistystyöstä Finlex nro 805/1998

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Kansalais- ja työväenopisto on vapaan sivistystyön suurin oppilaitosmuoto. Vuonna 2016 184 kansalaisopistoa kattaa koko maan. Valtaosaa kansalais- ja työväenopistoista ylläpitävät kunnat. Kansanopistoja on 78 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Snellman-korkeakoulun toimintaan ja rahoitukseen sovelletaan vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (Lähde: Opetushallituksen rahoitusraportti vuodelle 2016.) 

Myös manner-Suomen 20 kesäyliopistoa ylläpitävissä organisaatioissa ovat monet kunnat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.

Oppilaitokset vuonna 2016        
  Liikunnan koulutus-keskukset Kansan-opistot Kansalais-opistot Kesä-yliopistot Opinto-keskukset Yhteensä
Kunta 0 2 157 1   160
Kuntayhtymä 1 5 3 4   13
Yksityinen 10 70 24 15 12 131
Yhteensä 11 77 184 20 12 304

 

Kuntaliiton Kansalaisopistoverkoston tiedonkeruuraportti Kansalaisopistojen toiminta ja talous 2016 on liitteenä.

 

Vuoden 2018 valtion rahoitus talousarvioesityksessä

Kansalaisopistot 1698839 opetustuntia, yksikköhinta 83,77 euroa/opetustunti.

Kansanopistot 241834 opiskelijaviikkoa, yksikköhinta 297,48 euroa/opiskelijaviikko.

Kesäyliopistot 52711 opetustuntia, 156,94 euroa/opetustunti.

Valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset 279900 opiskelijavuorokautta, 95,90 euroa (alv.0%)/opiskelijavrk. 

Valtion talousarviossa kansalaisopistoille, kansanopistoille, kesäyliopistoille sekä opintokeskuksille on määritelty erikseen uuteen kotouttamista edistävään koulutukseen ja muuhun vapaaseen sivistystyöhön kohdennettava rahoitus. 

Vuoden 2018 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen sisältyy lisämääräraha vapaaseen sivistystyöhön. Rahoituksen saaminen edellyttää ylläpitäjältä lisäsuoritteiden hakemista, haku 23.5.2018 asti. Liitteenä opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote. 

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 (VM 14.9.2018)

TAE2019

Valtionosuus

Valtionavustus

Yhteensä

Kansalaisopistot

81 076 000

3 012 000

84 088 000

Kansanopistot

44 228 000

2 206 000

46 434 000

Opintokeskukset

14 606 000

150 000

14 756 000

Kesäyliopistot

4 975 000

50 000

5 025 000

Yhteensä

144 885 000

5 418 000

150 303 000

Umako 100 % vos

4 927 000

 

4 927 000

 

YHTEENSÄ

     

149 812 000

5 418 000

155 230 000

 

 

Kansalaisopistot lisäävät osaamista ja hyvinvointia. Kansalaisopistojen hyötyjä on selvitetty ja tutkittu. Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Mannisen esiselvityksen mukaan kansalaisopisto tuottaa 1 eurosta hyötyä 3,40 - 5,60 euron edestä yhteiskunnalle. Uusimmassa tutkimuksessa on haastateltu koulutukseen osallistuneita:

Jyri Mannisen tutkimus Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. 2018. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3. 

tags

Onnistuva Suomi tehdään lähellä

Kuntaliiton strategia ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” antaa liiton toiminnalle ja päätöksenteolle yhteisen suunnan muutosten keskellä. Strategia on suunnattu valtuustokauden 2017-2021 ajalle.
Lapsia päiväkodissa.
centred-liftup