Yhteenveto kuntien sivistysjohdolle tehdystä kyselystä koskien lasten ja perheiden palveluiden valmistelua sote- ja maakuntauudistuksessa

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö on selvittänyt kuntien sivistysjohdon näkemyksiä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden valmistelutilanteesta sote- ja maakuntauudistuksessa. Selvitys tehtiin webropol-kyselynä ja sen sisältö oli pääosiltaan yhteneväinen sote-muutosjohtajille keväällä 2017 tehdyn kyselyn kanssa. Vastauksia saatiin 124 ja vastausprosentiksi tuli 43.

Kyselyyn osallistuneet kunnat olivat eri kokoisia ja eri puolilta Suomea, vastauksia tuli myös kaikista maakunnista. Kysymyksillä haluttiin selvittää sivistystoimen mukanaoloa ja osallistumista valmisteluun sekä kuulla sivistysjohdon näkemyksiä valmistelun tilanteesta ja muutostuen tarpeesta.
 

Selkeä viesti: Osaaminen käyttöön ja sivistystoimi aktiivisesti mukaan valmisteluun

Kyselyssä nousi voimakkaasti esiin näkemys, jonka mukaan sivistystoimi tarvitaan nykyistä vahvemmin mukaan valmisteluun kunta- ja maakuntatasolla sekä valtakunnallisesti. Sivistystoimen rooli valmistelussa nähtiin keskeiseksi uudistuksen onnistumisen kannalta. Sivistysjohdon käsityksen mukaan kuntien vastuulle jäävän ennalta ehkäisevän työn sekä hyvinvoinnin edistämisen roolia ja palveluiden kytkeytymistä toisiinsa ei vielä toistaiseksi ole riittävästi otettu huomioon valmistelussa. Katsottiin, että tarkasteluun tulee voimakkaammin ottaa mukaan kuntiin jäävät palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointinäkökulmasta esitys on looginen, sillä kunnan sivistyspalveluilla tavoitetaan isoja väestöryhmiä ja hyvinvointia edistetään monimuotoisesti kuntalaisten jokapäiväisissä palveluissa.

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin huoli palveluintegraation toimivuudesta ja asiakaslähtöisistä toimintamalleista. Varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalvelujen parissa kohdataan lapset, nuoret ja perheet arjessa, jolloin myös havaitaan varhain mahdollinen moniammatillisen tuen tarve. Kuntien ja maakuntien vastuulla olevat palvelut tulevatkin monelta osin limittymään toisiinsa, mikä edellyttää toimivia yhteistyörakenteita. Esimerkkeinä voi mainita kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palvelut tai varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyön. Se, miten apua ja tukea tarvitseva asiakas ohjautuu eteenpäin, ja miten moniammatilliset prosessit saadaan sujumaan, edellyttää yhteistyöpintojen valmistelua yhdessä kuntien ja maakuntien kesken.

 

LAPE -ryhmät avainroolissa

Kysely osoitti, että uudistuksen valmistelutilanne vaihtelee maakunnittain. Maakunnissa joissa valmistelu on edennyt hyvin, myös sivistystoimi on enemmän mukana. Tältä osin sivistysjohto koki, että kunnat ovat erilaisessa asemassa. Vastausten perusteella maakunnallisten LAPE-ryhmien rooli on valmistelussa keskeinen. LAPE:n rooli korostuu lasten, nuorten ja perheiden palvelujen valmistelussa, koska muita vastaavia valmisteluryhmiä ei maakunnallisella tasolla aina ole. Valmisteluryhmissä oli parhaiten edustettuna lastensuojelu, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä äitiys- ja lastenneuvolat, mutta yli 70 % vastaajista ilmoitti myös varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä kuraattori- ja psykologipalveluiden olevan työryhmissä mukana. Liikuntatoimen mukanaolosta ilmoitti 48 % ja nuorisopalvelujen 62 % vastaajista, kulttuuritoimen edustus mainittiin 32 % vastauksista.

Sivistysjohtajista 10 prosentilla ei ollut lainkaan tietoa lasten ja perheiden palveluja valmistelevista työryhmistä ja 13 % prosenttia tiesi työryhmätyöskentelyä olevan meneillään, mutta sivistystoimi ei ole siinä mukana. Avoimissa vastauksissa toivottiin valmisteluun vahvemmin mukaan koko sivistystoimea, erityisesti koulua ja varhaiskasvatusta. Myös järjestöt, sote-palvelujen tuottajat ja seurakunnan edustajat mainittiin monissa vastauksissa.

Vaikka sivistystoimella on edustajia valmisteluryhmissä, koetaan työ kuitenkin hyvin sote-vetoiseksi. Vastauksista sai kuvan, että huolimatta mukanaolosta työryhmissä, sivistystoimen vaikutusmahdollisuudet uudistuksen valmistelussa ovat vähäisiä. Joidenkin vastausten mukaan sivistystoimi tuntuu olevan sivussa, jopa ”pimennossa” ja valmistelun koordinointi näyttäytyy sekavana.

Sivistysjohtajat tiedostivat hyvin uudistuksen valmisteluun liittyvän suuren työmäärän. Myös niissä maakunnissa, joissa yhteisessä tekemisessä oltiin pitemmällä, todettiin työtä olevan todella paljon. Todettiin myös, että työryhmien suuri koko asettaa jonkun verran haasteita työskentelyn konkreettiselle etenemiselle.

 

Muutostukea uudistukseen, yhteistyörakenteet ja toimintamallit kehitteille

Kyselyssä pyydettiin arvioimaan erilaisten muutostuen muotojen hyödyllisyyttä asteikolla 1 - 5 (1=ei lainkaan hyödyllinen, 5=erittäin hyödyllinen). Hyödyllisimmäksi arvosanalla 4,3 sivistysjohto koki kunnan ja maakunnan välisten yhteistyörakenteiden kehittämisen. Kunnan palveluilla tässä tarkoitettiin sivistyspalveluja ja maakunnalla sote-palveluja. Hyvinvoinnin edistäminen kunnan ja maakunnan välisenä yhteistyönä, kuntien ja maakuntien välisten käytäntöjen edistäminen asiakkaan tasolla sekä erilaisten toimintamallien jakaminen arvoitiin arvosanalla 4,2. Myös lasten ja perheiden palveluiden johtaminen kunta- ja maakuntarakenteessa nousi selkeästi esiin arvosanalla 4,1. Prosessikuvaukset kunnan sivistyspalveluiden sekä maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden välisillä yhdyspinnoilla katsottiin tärkeäksi (4) ja todettiin, että niiden laatimisessa kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia hyviä malleja.

Alueilla, joissa valmistelutyössä oli päästy hyvin etenemään ja joissa sivistystoimi oli vahvasti mukana, oli keskeistä maakuntatason vahva koordinointi. Tiedostettiin myös, että kuntien omaa aktiivisuutta tarvitaan ja että olemassa olevia, hyviä toimintamalleja kannattaa hyödyntää. Hyviä toimintamalleja ja asiakasprosesseja on kunnissa jo kehitetty ja niistä halutaan pitää kiinni myös uudistuksen jälkeen. Kuntien tilanne vaihtelee tässäkin asiassa. Toiveita kunnille tarkoitetun muutostuen toteuttamisesta osoitettiin myös Kuntaliiton suuntaan.
 

Pohdintaa ja johtopäätöksiä

Kyselyn perusteella viimeistään nyt pitää sivistystoimen edustajat saada aktiiviseksi mukaan sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Kunnan ja maakunnan palvelujen väliset yhteistyörakenteet ja yhteistyön muodot on syytä maakunnissa valmistella huolella ja yhteistyössä.

Sivistysjohto toivoo muutostukea erityisesti yhteistyörakenteiden ja yhteisten prosessien kehittämiseen. LAPE-ryhmillä on maakunnissa keskeinen rooli lasten, nuorten ja perheiden palveluiden valmistelussa. Suurin osa ryhmistä toimii aktiivisesti ja sivistystoimen edustus on niissä mukana. Vastauksista on kuitenkin pääteltävissä, että koulun, varhaiskasvatuksen ja muiden sivistyspalveluiden rooli ja vaikutus valmisteluryhmissä on jostain syystä jäänyt vähäiseksi.

LAPE kärkihankkeelle on valtakunnallisesti määritelty selkeät ja rajatut tavoitteet. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kunnassa ja maakunnassa muodostavat ison kokonaisuuden. On paikallaan kysyä, ulottuuko LAPE-ryhmien tehtäväkenttä niin laajalle, että niissä on valmius systemaattisesti valmistella kaikki kuntiin jäävien sivistyspalveluiden ja maakuntien vastuulle siirtyvien sote-palveluiden yhteistyöprosessit ja asiakasketjut lasten ja perheiden palveluissa. Kysymys on aiheellinen myös siksi, että kaikissa maakunnissa ei koulua ja varhaiskasvatusta koskevaa suunnitelmaosiota ole otettu mukaan LAPE-työhön. Haasteena on varmasti myös, miten LAPE -toimijoiden eri puolilla maata valmistelemista lukuisista hyvistä käytännöistä ja prosesseista onnistutaan seulomaan ja muokkaamaan kaikille soveltuvia yhteisiä malleja. Yhteisten toimintamallien tulisi helpottaa ja edistää lasten ja perheiden palvelujen yhdyspintatyötä maakunnissa ja niiden pohjalle tulisi voida rakentaa paikallisia variaatioita.

Kunnissa koetaan myös epävarmuutta taloudesta. Sivistysjohdon puolelta esitettiin huoli siitä, että jos kunnissa ei jatkossa ole riittävästi resursseja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, saatetaan ajautua yhä enemmän korjaaviin ja kalliisiin palveluihin.

Kuntaliitto hyödyntää kyselyn tuloksia kunnille tarjottavan muutostuen järjestämisessä ja vie sivistysjohdon näkemyksiä edelleen myös valtakunnallisen ja maakunnallisen valmistelun käyttöön. Myös ministeriöiden ohjaava rooli on keskeinen. Maakuntien lisäksi kunnat tarvitsevat valtakunnallista ohjausta, jotta sivistystoimen edustus saadaan aktiivisesti mukaan ja uudistuksen valmistelussa pystytään hyödyntämään kaikki tarvittava osaaminen.

tags
Irmeli Myllymäki

Etunimi
Irmeli
Sukunimi
Myllymäki
projektipäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2053
Vastuualueet
  • Tulevaisuuden sivistyskunta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri